Tarinan mukaan Joosef Kupertinolaista oli siunattu poikkeuksellisella levitoimisen lahjalla. Kun Pyhän hengen läsnäolo kävi tarpeeksi väkeväksi, Joosef kohosi tahtomattaan ilmaan kuumailmapallon tavoin.

Kuva: Anant Nath Sharma

Mikään lukumies 1600-luvun lentävä munkki ei ollut, mutta sinnikkyyden, tuurin ja poikkeuksellisten kykyjensä ansiosta hän eteni kuitenkin suojeluspyhimykseksi. Tänäänkin Joosef varjelee kaikkia maailman oppilaita.

Ei voi olla sattumaa, että Steve Jobs, toinen poikkeuslaatuinen, meditoinnista innostunut ja lapsuudessaan vaikeuksia kohdannut legendaarinen dropout, kävi koulunsa nimenomaan Cupertinossa.

Siellä, italialaispyhimyksen mukaan nimetyssä pienessä kalifornialaiskaupungissa, on tänään hymy herkässä. Cupertinon kultapojista tunnetumman perustama tietotekniikkayritys teki nimittäin juuri kaikkien aikojen parhaan tuloksensa. Vuoden 2011 viimeisen vuosineljänneksen liikevoitto ylitti 13 miljardia dollaria. iPhoneja, iPodeja ja iPadeja myytiin kolmessa kuukaudessa 68 miljoonaa kappaletta. Lisäksi Apple julistettiin Yhdysvaltain ykkösbrändiksi toisena vuonna perättäin.

Ja sekös Cupertinossa iltakahdeksalta Suomen aikaa alkavaan yhtiökokoukseen kokoontuvia osakkeenomistajia miellyttää.

Apple on siitä kiintoisa brändi, että toistuvat uutiset epäinhimillisistä työoloista ja itsemurhista alihankkijoiden tehtailla, veronkierrosta tai salailuun perustuvasta yrityskulttuurista eivät ole juuri himmentäneet sen säihkettä.

Suuri osa iPadin ostajista tietää vempaimensa valmistajien altistuvan vaarallisille kemikaaleille, joutuvan tekemään laittomia määriä ylitöitä, saavan säälliseen elämään riittämätöntä palkkaa, asuvan ahtaissa asuntoloissa ja joutuvan sietämään sotilaallista simputuskuria.

Sekin on tuttua, että aggresiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisitytäryhtiöiden ansiosta Apple maksaa naurettavan vähän veroja.

Silti mielikuvat yhtiöstä ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Vaikka Macit ovat jo aikaa sitten levinneet mainostoimistoista massoille, monelle omenalogo on edelleen kulttuurista edelläkävijyyttä viestivä sosiaalisen erottautumisen symboli.

Apple ei toki ole ainoa Etelän löysää sääntelyä, halpaa työvoimaa ja offshore-temppuja hyödyntävä it-yritys. Enemmän tai vähemmän samalla sapluunalla ne muutkin operoivat.

Jotain poikkeuksellista Applen sädekehässä kuitenkin on.

Miten muuten voi selittää esimerkiksi sen, etteivät ne valistuneet, luovat, osaavat, aktiiviset ja verkostoituneet kliktivistit, jotka Maceillaan taikovat näyttäviä kampanjoita maailman epäkohtien oikomiseksi, juuri koskaan kohdista tarmoaan yritykseen, jonka eettisesti epäkunnossa olevia tuotteita he hivelevät valtaosan valveillaoloajastaan.

Kun kyseessä on Apple, muissa yhteyksissä sovellettavat periaatteet unohtuvat. Kansalaisjärjestöt ovatkin toistaiseksi saaneet kampanjoida ilman tiedostavien kuluttajamassojen vetoapua.

Pientä muutosta on tosin ollut ilmassa.

New York Timesin tammikuussa julkaisema reportaasi Applen Kiinan alihankkijoista levisi nopeasti verkossa ja herätti laajaa keskustelua.

Artikkeli kertasi kansalaisjärjestöjen ja Applen omistakin raporteista tuttuja juttuja: viime kevään kaksi kuolonuhria vaatinut, puutteellisten varotoimien aiheuttama räjähdys, työntekijöiden itsemurhat ja niiden yritykset, pitkät työpäivät, terveysriskit.

Myös muut tiedotusvälineet, etenkin Yhdysvalloissa, innostuivat aiheesta.

Yhtiökokouksen alla Applen satumaiset voitot ovat pysyneet ykkösuutisena, mutta yhä useampi toimittaja viittaa myös huipputuloksen takaa löytyvän toimintamallin ongelmiin sekä emoyhtiön viimekätiseen vastuuseen koko arvoketjusta. Ja linkit leviävät.

SumOfUs-kampanjan vetoomuksen eettisemmän tuotannon puolesta on reilussa parissa viikossa allekirjoittanut yli 85 000 kuluttajaa ja osakkeenomistajaa. Apple-kauppojen edustalla on järjestety mielenosoituksia, ja kuluttajaboikottejakin on yritetty käynnistää.

Oli Applella maineongelma tai ei, ainakin se on ryhtynyt toimiin imagonsa kiillottamiseksi.

Tammikuussa yhtiö ilmoitti aloittavansa yhteistyön tehdastarkastuksia tekevän Fair Labor Associationin kanssa. Toimitusjohtaja Tim Cook tehosti viestiä vakuuttamalla Applen ”välittävän jokaisesta työntekijästä maailmanlaajuisessa tuotantoketjussaan”.

Tällä viikolla yhtiö kertoi sallivansa riippumattomat ympäristötarkastukset ainakin kahden kiinalaisen alihankkijansa tuotantolaitoksissa, joiden on paljastettu käyttävän myrkyllisiä kemikaaleja ja päästävän haitallista jätettä ympäristöönsä.

Mikä tällaisten muutosten merkitys sitten on, se jää nähtäväksi. Julistusten ja virallisten linjausten tasolla Apple on jo pitkään toiminut vastuullisesti. Tehdastarkastuksiakin on tehty satoja. Tästä huolimatta vastuuton toiminta on saanut jatkua.

Yritysvastuu nousee varmasti esiin tänään Cupertinossa. Arvatenkin yhtiökokouksessa puhutaan myös tuotantoketjun monimutkaisuudesta, alihankkijoiden epäluotettavuudesta ja valvonnan vaikeudesta. Kuinka hienoa olisikaan, jos joku osakkeenomistajista vetäisi tällöin taskustaan tammikuun 26. päivän New Yorkin Timesin, avaisi sen sivulta A1 ja lukisi ääneen lehden haastatteleman entisen Apple-johtajan toteamuksen:

”Alihankkijat muuttaisivat tapansa päivässä, jos Apple ilmoittaisi, ettei niillä ole muuta vaihtoehtoa.”

Kirjoittanut: Henri Purje  

Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.