Keskiviikkona julkaistu Finnwatchin raportti holding-yhtiöiden roolista suomalaisyritysten sijoitustoiminnassa on saanut aikaan valtamedioissa vilkkaan keskustelun suomalaisten suuryritysten verosuunnittelun vastuullisuudesta.

Raporttimme julkaisun jälkeen pk-yritysten etuja valvova Suomen Yrittäjät arvostelee isoja yrityksiä veroparatiisien hyödyntämisestä ja peräänkuuluttaa yrityksiltä veromoraalia. Suomen Yrittäjien näkökulmasta verosuunnittelussa on kyse suurten yritysten usein keinotekoisin järjestelyin hankkimasta epäoikeudenmukaisesta kilpailuedusta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Keskuskauppakamari ovat sen sijaan lähteneet voimakkain äänenpainoin vastustamaan Finnwatchin tutkimusraporttia ja pyrkineet leimaamaan tutkimuksen lähtökohdiltaan virheelliseksi.

EK on julkaissut nettisivuillaan Finnwatchin tutkimukseen vastineen otsikolla ”Verokeskustelu harhateillä” ja esittänyt siinä useita harhaanjohtavia ja osin virheellisiäkin väitteitä.

Finnwatch katsoo, ettei EK nosta artikkelissaan esiin yhtään virheellistä faktaa Finnwatchin tutkimuksesta, vaan keskittyy tuomaan kärjistetysti ja osin harhaanjohtavasti esiin näkökulmaeroja.

Vastaamme seuraavassa EK:n vastineessaan esittämiin väitteisiin kohta kohdalta:


EK: "Suomalaiset listayhtiöt leimataan raportissa nimeltä veronkiertäjiksi."

Finnwatchin raportti on ensimmäinen kattava kuvaus veroparatiisien käytössä suomalaisyritysten omistusrakenteissa. Raportti ei leimaa yhtään suomalaista yhtiötä veronkiertäjäksi, vaan tuo uutta tilastotietoa tähän asti julkisen keskustelun katveeseen jääneestä holding-yhtiöiden käytöstä. Veronkierto-sana mainitaan raportissa yhden kerran, paluuvirtauksen kansainvälisten esimerkkien yhteydessä. Käsitteenä veronkierto viittaa laittomaan toimintaan, kun taas verosuunnittelussa kyse on laillisesta toiminnasta ja veroparatiiseihin liittyvä verosuunnittelu on yritysvastuukysymys.


EK: "Finnwatchin raportista saa sellaisen kuvan, että holding-yhtiön käyttö tarkoittaisi aina jonkinlaista veronkiertoa tai veron minimoimista."

Kuten jo edellä todettiin, Finnwatchin raportti ei käsittele veronkiertoa vaan verosuunnittelua. Finnwatchin raportissa todetaan selkeästi, että holding-yhtiöillä tai pöytälaatikkoyhtiöllä tarkoitetaan yhtiöitä, joita monikansalliset yritykset perustavat hallinnoimaan muita yhtiöitään ja rahoitusta. OECD:n määritelmän mukaan holding-yhtiöt ovat monikansallisten yritysten tytäryhtiöitä, joiden ainoa tehtävä on usein omistaa konsernin muita yhtiöitä. Joillain holding-yhtiöillä voi olla todellista omaisuutta, kuten toimisto, laitteistoa ja työntekijöitä. Holdingyhtiöiden käyttö verosuunnittelutarkoituksissa on yleistä, ja siksi niiden käyttöä on syytä tutkia enemmän.


EK: "Yksi erikoisimmista raportin tulkinnoista on nimetä Hollanti veroparatiisiksi. Hollanti ei todellakaan kuulu niihin maihin, joita OECD:n määritelmän mukaan tulisi pitää veroparatiisina."

Alankomaiden määritteleminen veroparatiisiksi ei perustu Finnwatchin itse keksimiin kriteereihin. Yksi keskeinen OECD:n veroparatiisimääritelmistä on todellisen liiketoiminnan puute. Alankomaissa on yli 10 000 pöytälaatikkoyhtiötä, enemmän kuin missään muussa EU-maassa, ja esimerkiksi kansainvälinen tutkimusjärjestö Tax Justice Network määrittelee Alankomaat veroparatiisiksi. Hollannin veroparatiisi-statusta perustellaan laajasti Finnwatchin raportissa. Myös Hollannissa on käynnissä aktiivinen keskustelu maan veroparatiisipiirteistä. Muun muassa Yhdysvallat on nimennyt Alankomaat presidentin lausunnossa veroparatiisiksi.


EK: “Tämä [innovaatioboksi] on Hollannin veropoliittinen valinta, jonka myös EU on hyväksynyt".”

On mielenkiintoista nähdä miten Hollannin innovaatioboksiin tullaan suhtautumaan tulevaisuudessa. EU:n komission mukaan ainakin Iso-Britannian patenttiboksilainsäädäntö on ristiriidassa EU:n Code of Conduct Group on Business Taxationin linjausten kanssa.


EK: "Raportissa veroparatiisiksi nimeämiseksi näyttäisikin riittävän se, että maa on luonut kilpailukykyisen yritysverojärjestelmän, joka houkutellee yrityksiä."

Veroparatiisien päätarkoituksena on nimenomaan luoda “kilpailukykyinen yritysverojärjestelmä”, joka houkuttelee yrityksiä keinotekoisesti alueelleen välttämään kotimaansa veroja. Finnwatchin raportti herättää keskustelua siitä, onko tällaisten alueiden keinotekoinen käyttö liiketoiminnassa vastuullista toimintaa.

EK: "Väliyhteisölainsäädäntö tehokas ase veroparatiiseja vastaan"

Väliyteisölainsäädäntö ei ole tehokas ase veroparatiiseja vastaan ja sillä voidaan puuttua vain kaikkein keinotekoisimpaan verosuunnitteluun. Väliyhteisölainsäädännön tehokkuutta heikensi merkittävästi mm. Ey-tuomioistuimen ratkaisu Cadbury Schweppes -tapauksessa. EK toteaa, että "[v]äliyhteisö]lain soveltuessa voidaan nämä veroparatiisiyhtiöt verottaa suomalaisen omistajan tulona, vaikka matalan verotuksen valtiossa sijaitseva yritys on siellä oma erillinen yhtiö." Näyttökynnys tässä on kuitenkin verottajalle hyvin korkea. Jos veroparatiisiongelma olisi ratkaistu jo vuosia voimassa olleella väliyhteisölainsäädännöllä, ei esimerkiksi OECD:llä olisi syytä todeta yritysten verojen välttelyn saavan yhä aggressiivisempia muotoja.

EK: "Raportista saa myös sen täysin virheellisen kuvan, että suomalaisyhtiö pystyisi veroparatiisiomistuksen kautta välttämään verojen maksua."

Monet suomalaiset yritykset välttävät veroparatiisien avulla verojen maksua todellisissa toimintamaissaan. Esimerkkejä verojen välttelystä on nostettu jo paljon esiin (mm. Stora Enso, Attendo, Mehiläinen). Verohallinto on arvioinut, että pelkästään siirtohinnoittelukikkailu vie Suomelta vuosittain 320 miljoonaa verotuloja.


EK: "On täysin mahdotonta, että kansainvälinen konserni pystyisi esimerkiksi salaamaan veroparatiisiyhtiön olemassaolon verottajalta."

EK keskittyy kirjoituksessaan tarkoitushakuisesti käsittelemään Finnwatchin raporttia veronkierron näkökulmasta, mikä on virheellistä. Yritysten ei tarvitse piilotella veroparatiisiyhtiöitään, sillä niiden käyttö aggressiiviseen verosuunnitteluun on lain sallimaa ja tällä hetkellä aivan liian helppoa. Finnwatchin raportti haluaa herättää keskustelua verosuunnittelun vastuullisuudesta ja vaatii päättäjiltä toimenpiteitä porsaanreikien sulkemiseksi. Näitä toimenpiteitä (kuten esimerkiksi kattavaa maakohtaista raportointia) EK tavallisesti vastustaa. Tästä kärsivät muun muassa pienet ja keskisuuret yritykset sekä vastuullisesti veroja maksavat suuret yritykset.


EK: "Virheellisiä ja puutteellisia faktoja kylvämällä saadaan tahrattua rehellisesti toimivien suomalaisyritysten maine."

Suomalaiset yritykset voivat pitää maineestaan huolta julkistamalla konsernirakenteensa, raportoimalla veronmaksustaan maakohtaisesti ja välttämällä keinotekoisten veroparatiisijärjestelyjen käyttöä. Suurten suomalaisten yritysten etujärjestönä EK:n tulisi asettua puoltamaan rehellistä ja avointa yritystoimintaa, joka noudattaa verolakien kirjaimen lisäksi myös lain henkeä. 

Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.