Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Ensi viikolla Genevessä kokoustetaan kansainvälisestä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta sopimusluonnoksesta. Sopimus velvoittaisi valtiot varmistamaan kansallisen lainsäädännön keinoin, että yritykset huolehtivat ihmisoikeuksista globaaleissa arvoketjuissa.
Yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten ollessa melkein jokapäiväistä uutiskauraa, sopimus tulee tarpeeseen. Esimerkiksi viime aikoina maailmaa ravisuttaneiden Amazonian palojen takaa on paljastunut vastuutonta yritystoimintaa, joka myötävaikuttaa metsäkatoon ja sitä kautta alkuperäiskansojen oikeuksiin alueella.
Tuki sitovalle yritysvastuusääntelylle kasvaa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tähän asti EU ei ole hakenut jäsenmailta mandaattia neuvotella sopimuksen sisällöstä, vaan on lähinnä keskittynyt kritisoimaan tapaa, jolla hallitusten välisen työryhmän työtä on viety eteenpäin. Mitä kauemmin EU asiassa vitkuttelee, sitä vähemmän sillä on mahdollisuuksia vaikuttaa sopimuksen sisältöön.
Ensimmäisen niin kutsuttu nollaversio sopimusluonnoksesta julkaistiin heinäkuussa 2018. Nyt käsiteltävässä päivitetyssä sopimusluonnoksessa on otettu huomioon aiemmin saatu palaute. Päivitetyssä versiossa on myös huomioitu EU:n sopimuksen varsinaisesta sisällöstä aiemmin esittämät huolet.
EU:lla ei siis enää ole mitään syytä vanhan linjan jatkamiseen. Kun EU:n uusi komissio aloittaa toimintansa, tulee sen hakea jäsenmailta mandaattia neuvotella sopimuksen sisällöstä. Tässä myös Suomen omalla tulevalla komissaarilla Jutta Urpilaisella voi olla merkittävä rooli, kuuluuhan hänen vastuulleen EU:n kansainväliset kumppanuudet.
Myös Suomi lähettää edustajan Geneven tämän viikkoiseen kokoukseen. Tähän asti Suomen kanta on ollut, että sopimuksesta neuvotteleminen on ennenaikaista. Suomi on myös ollut huolissaan muun muassa sopimuksen soveltamisalasta. Suomen aiempi kanta on ristiriidassa nykyisen hallitusohjelman kanssa, jossa todetaan että “Suomi kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa yritysvastuuta koskevaa sitovaa sääntelyä osana YK:n ja OECD:n puitteissa tapahtuvaa uudistamistyötä.” Silti Suomi ei ole muodostanut kantaa päivitettyyn sopimusluonnokseen.
Suomeen kohdistuu odotuksia myös EU:n nykyisenä puheenjohtajamaana. Genevessä EU:n jäsenmaiden tulee lopettaa EU:n selän takana piileskely, ja osoittaa johtajuutta muodostamalla jäsenmaiden yhteinen kanta niille tärkeistä sopimuksen kohdista.
