Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Hyvät uutiset ensin: yritysvastuudirektiivi etenee ja EU-maiden ministereistä koostuva neuvosto pääsi eilen sopuun direktiiviä koskevasta yhteisestä kannastaan. Tämä tarkoittaa, että neuvottelut EU-elimien välillä ovat askeleen lähempänä, ja sääntely voidaan saada valmiiksi ennen vuoden 2024 europarlamenttivaaleja.
Yhteisessä kannassaan EU-jäsenmaat haluavat velvoittaa suuret yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista- ja ympäristöstä niiden omassa toiminnassa ja osittain myös niiden arvoketjussa. Jäsenmaat myös haluavat, että yritykset ovat vahingonkorvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista uhreille. Tämä on historiallinen edistysaskel.
EU-jäsenmaat katsovat myös, että yli 500 henkeä työllistävien yritysten tulee laatia kattavat suunnitelmat sen varmistamiseksi, että niiden liiketoimintamalli ja strategia ovat yhteensopivia kestävään talouteen siirtymisen, ilmaston lämpenemisen rajoittamisen puoleentoista asteeseen ja Euroopan unionin ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa.
Sitten ne huonot uutiset.
Eilen hyväksytyssä kannassaan EU-jäsenmaista koostuva neuvosto haluaa rajata velvoitteiden ulkopuolelle suuren osan yritysten niin sanotusta downstream-arvoketjusta eli tuotteiden käytöstä, sekä esimerkiksi asekaupan. Kannassaan ne myös tiputtivat suojeltavien oikeuksien listalta pois esimerkiksi viittaukset alkuperäiskansojen oikeuksiin maihinsa, alueisiinsa ja luonnonvaroihinsa.
Neuvosto myös haluaa, että velvoitteita sovelletaan yrityksiin asteittain, vuosien mittaisilla hyvin pitkillä siirtymäajoilla. Ensin kolmen vuoden siirtymäajalla velvoitteet ulottuisivat vain hyvin suuriin, yli 1000 henkeä työllistäviin yrityksiin. Seuraavassa vaiheessa, neljän vuoden päästä, velvoitteet ulotettaisiin yli 500 henkeä työllistäviin yrityksiin. Lopulta vuorossa olisivat 250 henkeä työllistävät korkean riskin toimialojen yritykset, joihin vaatimukset kohdistuisivat vasta viisi vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen.
Neuvosto myös jätti käyttämättä tilaisuuden auttaa haitallisen yritystoiminnan uhreja saamaan korvauksia. Vaikka neuvosto kannattikin vahingonkorvausvastuuta, se ei millään tavalla purkanut niitä käytännön esteitä, joita uhrit oikeutta hakiessaan käytännössä usein kohtaavat. Se ei esimerkiksi pukahtanut sanaakaan siitä, miten todistustaakkaa yritysten ja uhrien välillä voitaisiin jakaa reilummin.
Ranskan johti neuvostossa viime hetken yritystä jättää koko rahoitusala käytännössä sääntelyn ulkopuolelle. Neuvoston kannan mukaan päätös jää jäsenmaille: ne voivat jättää rahoitusalan palvelut sääntelyn ulkopuolelle, tai ottaa ne sen piiriin.
Jopa neuvoston kokouksessa puhetta johtanut Tsekin edustaja kutsui lopputulosta osittain täysin päinvastaisiin suuntiin vetävien jäsenmaiden kesken parhaaksi mahdolliseksi kompromissiksi, joka tekee kaikki tasapuolisesti onnettomiksi.
Suomen toiminnasta neuvotteluissa on syytä olla ylpeä: Suomi vastusti eilisessä neuvoston kokouksessa pitämässään ministeri Tuula Haataisen puheenvuorossa (alkaa kohdasta 10:36:37) Ranskan esittämiä vesityksiä, esitti palaamista kunnianhimoisempaan pohjatekstiin ja ajoi direktiiviin sisältyvien ilmastokirjausten vahvistamista.
Seuraavaksi katseet kääntyvät EU-parlamentin suuntaan. Tammikuussa lähes kaikki direktiiviesitystä käsittelevät parlamentin valiokunnat äänestävät omista kannoistaan yritysvastuudirektiiviin. Parlamentin kanta lyödään lukkoon täysistunnossa toukokuussa. Lopulliset direktiivin sanamuodot tulevat löytymään komission, neuvoston ja parlamentin kantojen välistä.
Jatkamme Finnwatchissa aktiivista vaikuttamistyötä kunnianhimoisen yritysvastuudirektiivin puolesta.
Kuva:Kristina D.C. Hoeppner (Flickr, CC-BY-SA)
