Kuva: Ultratomio/Wikimedia commons

YLE:n MOT-ohjelma nosti tämän viikon kotimaisen verokeskustelun keskiöön rakennusyhtiö SRV:n ja pakkausteollisuusyritys Huhtamäen verominimointijärjestelyt Luxemburgissa. Paljastukset liittyvät Kansainvälisen tutkivan journalismin ryhmä ICIJ:n (International Consortium of Investigative Journalists) käsiin saamiin salaisiin asiakirjoihin, joiden perusteella Luxemburg on tehtaillut ulkomaisille monikansallisille yrityksille ennakkoveropäätöksiä, joiden avulla yritykset ovat välttyneet maksamasta veroja miljardien eurojen edestä koti- ja toimintavaltioissaan.

Viimeisimmät paljastukset ovat vain pintaraapaisu suomalaisyhtiöiden holdingyhtiöjärjestelyihin, jotka perustuvat transaktioiden kierrättämiseen verominimointikeinoja ja rahoitussalaisuuksia tarjoavan Luxemburgin kautta. Mittakaavasta antavat osviittaa Finnwatchin aiemmissa selvityksissä analysoimat tilastotiedot, joiden perusteella pieni Luxemburg on yksi eniten suomalaisyritysten holdingyhtiöitä sisältävistä valtioista ja joka on myös merkittävä Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten kanavointimaa. Luxemburg toimii kauttakulkumaana myös suomalaisille työeläkesijoituksille:  suurin osa työeläkelaitosten ja -rahastojen rahastosijoituksista, noin 14 miljardia euroa, tehdään Luxemburgiin rekisteröityjen rahastojen kautta.

Eläkelaitoksilla ja Suomen valtion organisaatioilla on myös suoria sijoituksia Luxemburgin avulla veroja minimoineissa yrityksissä. Esimerkiksi Huhtamäen suuria omistajia ovat Suomen Kulttuurisäätiö, KEVA, Valtion eläkerahasto VER ja KELA. Varma kuuluu velkaannuttamisen avulla aggressiivista verosuunnittelua harjoittaneen Attendon omistajiin yhdessä jerseyläisen IK2004-rahaston kanssa, jota puolestaan hallinnoi IK Investment Partners -pääomasijoitusyhtiö. MOT kertoo myös IK Investmentin tehneen salaisia ennakkosopimuksia Luxemburgin verottajan kanssa.

Komissio tutkii Luxemburgin toimia – jääviys syö kuitenkin uskottavuutta

Euroopan komissio tutkii paraikaa Luxemburgin italialaisen Fiatin rahoitusyhtiölle sekä yhdysvaltalaiselle Amazonille antamia verohuojennuksia, joiden se epäilee olevan EU:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia. Komission toimien uskottavuutta vähentää kuitenkin selvä jääviysongelma, sillä sen puheenjohtajaksi vastavalittu Jean-Claude Juncker toimi Luxemburgin pääministerinä vuosina 1995–2013. Pääministerinä Juncker ei ole voinut olla tietämätön esimerkiksi maansa veroviranomaisten ennakkoveropäätösten laadinnasta.

Komission jääviysongelmat eivät valitettavasti ole jääneet sen puheenjohtajavalintaan. Komissio asetti aikaisemmin keväällä tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö PrivatewaterhouseCoopersin (PwC) tekemään selvityksen eurooppalaisten pankkien maakohtaisen raportointivelvollisuuden taloudellisista vaikutuksista. Nimenomaan PwC on kuitenkin auttanut suuryrityksiä vähentämään verotustaan Luxemburgin verolainsäädännön porsaanreikiä hyödyntäen – esimerkiksi ICIJ:n käsiin saamat Luxemburgin veroviranomaisten kanssa sovitut ennakkoveropäätökset on tehty nimenomaan PwC:n laatimien ehdotusten pohjalta. Ilmeisen intressiristiriidan vuoksi Finnwatch yhdessä muiden eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa lähetti silloiselle komissaari Barnierille kirjeen, jossa komissiolta vaadittiin PwC:lle annetun toimeksiannon kumoamista.

Luxemburgiin ja muihin haitallista verokilpailua käyviin maihin on kohdistunut painetta, jotta ne sitoutuisivat yhteiseen verosääntelyyn ja avaisivat pankkisalaisuuksiaan. EU:n ministerineuvosto päätti lokakuussa laajentaa EU-maiden veroviranomaisten välistä automaattista verotietojenvaihtoa kattamaan korot, osingot ja muut tulot sekä tilisaldot ja rahoitusomaisuuden myyntimäärät vuodesta 2017 alkaen. Luxemburg on joutunut muiden EU-maiden painostuksesta hyväksymään uudistuksen.

Verotietojen avoimuuden lisääminen riippuu kuitenkin paljolti sääntelyn yksityiskohdista ja käytännön toteutuksesta. Kansalaissektorilta edellytetään valppautta sen vahtimiseksi, että Luxemburg todella sitoutuu antamiinsa sitoumuksiin eikä pyri torpedoimaan prosessia tai räätälöimään selän takana suuryrityksille uudenlaisia epäreiluja verohelpotuksia.

Kansalaisjärjestöt kannattavat avoimuutta ja yhteisiä pelisääntöjä – EK vastustaa itsekkäistä syistä

Ensimmäinen askel kohti oikeudenmukaista yritysverotusta on veronmaksun avoimuus ja läpinäkyvyys, joka ”pakottaisi” yrityksiä vastuulliseen veronmaksuun. Verotuksen läpinäkyvyyttä edistäviä toimia, kuten kattavaa maakohtaista raportointivelvoitetta, vastustaa kuitenkin Suomessa muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jonka vaikuttamistyön sisältöön vaikuttavat keskeisesti verosuunnitteluun turvautuvat monikansalliset suuryritykset. EK on useaan otteeseen asettunut poikkiteloin Finnwatchin aloitteisiin veronmaksun vastuullisuuden edistämiseksi ja esittänyt nykysääntelyn tehokkuudesta ja veroparatiisitaloudesta harhaanjohtavia väitteitä.

Esimerkiksi EK:n tukemana pystytetyn Rohkea suomi -sivuston verotietovisassa annetaan positiiviseen sävyyn ymmärtää, että suomalaisyrityksen matalan veroasteen valtioon sijoitetun holdingyhtiön tuloa verotettaisiin Suomen väliyhteisölainsäädännön perusteella. Maanantain MOT-ohjelmassa veroasiantuntijat kuitenkin totesivat, että väliyhteisölaki on EU:ssa tehoton. EU:n ulkopuolisten veroparatiisien tapauksessa sen soveltamista vaikeuttavat verottajan tiedonsaantivaikeudet, jotka johtuvat salaisuuslaeista sekä nykyisen tietopyyntöjärjestelmän kankeudesta.

Verokonsultit ovat verosääntelyn puutteista ja hankalista rajanvedoista täysin tietoisia. Kymmenet tai jopa sadat väliyhtiöt on rekisteröity saman konsulttiyhtiön tiloihin, joihin konsulttiyhtiöt neuvovat yrityksiä näön vuoksi sijoittamaan työpöydän tai puhelimen, jotta yrityksiä ei katsottaisi verotuksessa pöytälaatikkoyhtiöksi. Selvää on, että tällaiset neuvot on annettu väliyhteisölain tai muun veron kiertämistä estävän sääntelyn kiertämiseksi.

Negatiivista asennetta avoimeen ja rakentavaan yritysvastuukeskusteluun kertoo EK:n puheenjohtajan, Ilpo Kokkilan toiminta MOT:n jutussa. Kokkila on MOT:n mukaan SRV:n suurin yksittäinen omistaja ja hallituksen puheenjohtaja, eikä hän suostunut kommentoimaan SRV:n luxemburgilaiskytköksiä tai "sekaantumaan asiaan" MOT:n tiedustellessa asiaa.

Veroja välttelevät yritykset ja niiden etujärjestö tuntuvat kaivautuneen poteroihin, joissa ne eristävät itsensä talouskriisin seurauksena virinneestä, rajoja ylittävästä yhteiskunnallisesta keskustelusta, jossa valtiot, liike-elämän edustajat ja muut sidosryhmät pyrkivät yhdessä kehittämään reilumpaa kansainvälistä verojärjestelmää. Mallia tulisi ottaa pk-yrityksiä edustavasta Suomen yrittäjät ry:stä, joka on peräänkuuluttanut suurilta yrityksiltä veromoraalia. Elinkeinoelämän piirissä kannattaisi siis miettiä verokantoja uudelleen koko suomalaisen yrityskentän ja hyvinvointijärjestelmän näkökulmasta, sillä kaikki yritykset niiden kokoon katsomatta hyötyvät verovaroilla rakennetusta infrastruktuurista ja yhteiskunnan palveluista. Yhden yrityksen verovälttely on vain kyseisen vapaamatkustajan etu, ei koko yhteiskunnan etu. Veroja välttelevät pakottavat tunnolliset veronmaksajat maksamaan veroja entistä enemmän hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Taloudellisen toiminnan avoimuus ja neutraalit kilpailuolosuhteet ovat puolestaan toimivan markkinatalouden edellytys.

Finnwatch ja muut kansalaisjärjestöt ovat vaatineet verojärjestelmän ja yritysverotuksen porsaanreikien tutkimista ja tukkimista jo pitkään. Finnwatch kannattaa sääntelyä, joka on selkeää, mahdollisimman yksinkertaista ja läpinäkyvää, jolloin yritykset voisivat toimia samoista lähtökohdista tasavertaisesti myös verotuksellisesti. Ohjenuorana tulee olla laaja veropohja, joka vesittää mahdollisuuksia ja kannustimia aggressiiviseen verosuunnitteluun. Keskeistä on painostaa haitallista verokilpailua käyviä valtioita kansainväliseen yhteistyöhön ja estää se, että ne voisivat hyötyä muiden valtioiden yhteistyöstä sitoutumatta itse yhteisiin sääntöihin.

Verotuksen oikeudenmukaisuus riippuu kansalaisten äänistä, joiden kautta valtaa pitävät saavat mandaatin toimia yhteiseksi parhaaksi. Eduskuntavaalien lähestyessä suomalainen järjestökenttä on lanseerannut Maailmantalouden tekijät -kampanjan, jonka verkkosivuilla eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat omat ratkaisunsa kestävään talouteen ja haastavat muut eduskuntavaaliehdokkaat mukaan kertomaan, miten Suomesta tehdään kestävän talouden kärkimaa. Äänestäjät voivat sivustoilta selvittää muun muassa sen, miten puolueiden puheenjohtajat poistaisivat veroparatiisit ja eriarvoisuuden.

Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.