Feminististä veropolitiikkaa, kiitos

Finnwatchin eilen julkaistu tutkimus osakevaihdoksi kutsutuista holdingyhtiöjärjestelyistä on saanut aikaan vilkkaan keskustelun, eikä vähiten siksi, että käytimme tutkimuksessa esimerkkinä somevaikuttaja-alaa.

Tutkimamme osakevaihtojärjestelyt, joilla osinkoverotuksen tasoa voidaan laskea, ovat houkuttelevia erityisesti yritysomistajalle, jonka yritys tekee hyvää tulosta mutta ei ole kerryttänyt isoa nettovarallisuutta taseeseensa. Tällöin järjestely saattaa moninkertaistaa verohuojennettujen osinkojen nostomahdollisuudet laskien omistajan maksettavaksi tulevia veroja merkittävästi. 

Hyvää tulosta pienestä nettovarallisuudesta huolimatta voidaaan tehdä muun muassa monilla omistajayrittäjän osaamiseen pohjaavilla aloilla, jotka vaativat vain vähäisiä investointeja esimerkiksi koneisiin tai rakennuksiin. Somevaikuttaminen on tyypillinen esimerkki tällaisesta toimialasta, ja siksi erinomainen tutkimuskohde. 

Yhden tutkitun yrityksen omistaja, julkisuudesta tuttu yrittäjä ja somevaikuttaja Natalia Salmela, kritisoi Finnwatchin selvitystä. Hän puolusti voimakkaasti listaamattomien osinkoverojärjestelmää yrittämisen kannusteena, ja kertoi kannattaneensa jo vuosia ansiotuloverokertymän vähentämistä. “Jos joku nostaa firmastaan [korkeammin verotettua] palkkaa osingon sijaan, niin sehän on vaan tyhmää”, Salmela kirjoitti Instagramissa. Lisäksi Salmela kritisoi naisvaltaisen somealan tutkimista ja sitä, että “setien ja ukkelien” verojärjestelyt jätettiin tällä kertaa rauhaan. Samaan näkemykseen yhtyi moni vaikuttaja eilen Instagramissa. Finnwatchia syytettiin jopa naisvihasta.

Olemme tutkineet vuosien varrella satoja erilaisia aloja ja yhtiöitä, niin naisten kuin miesten omistamia. Voimakkaasti kasvanutta somevaikuttaja-alaa tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa. Ei ole ensimmäinen kerta kun tutkimuksemme kohteeksi joutuneet yritykset ovat sitä mieltä, että juuri heitä ei olisi pitänyt tutkia. 

Finnwatch ei valinnut tutkittuja somealan yrityksiä tarkasteluun siksi, että osa niistä oli naisten omistamia. Kävimme läpi 50 somevaikuttajaa, joista melkein puolet voitiin olettaa miehiksi. Valitsimme vaikuttajayhtiöistä tutkimuksen kohteeksi ne, joissa havaittiin käyttämällämme metodologialla viitteitä osakevaihdosta. Tutkimukseen päätyneistä yrityksistä kaksi oli naisoletettujen omistamia, yksi nais- ja miesoletetun omistama. Metodologiamme on kuvattu tutkimusartikkelissa.

Kun me valitsemme metodologian, me noudatamme sitä. Yhtiöitä ei pudoteta pois tutkittavien joukosta omistajan sukupuolen tai minkään muunkaan seikan perusteella, ellei tutkimuksen rajaus tätä edellytä. Eilen julkaistussa tutkimuksessa tällaista valikoimista olisi vaikeaa perustella. Naisten aggressiiviset verojärjestelyt maksavat yhteiskunnalle siinä missä miestenkin, ja ovat aivan yhtä hyviä esimerkkejä osinkoverojärjestelmän ongelmista. 

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen liittyy kuitenkin myös oikeasti kiinnostavia sukupuolikysymyksiä. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden jo pitkään arvostelema osinkoverojärjestelmä nimittäin hyödyttää tilastollisesti nimenomaan miehiä. Finnwatchin jo vuonna 2020 esiin nostamista Verohallinnon tilastoista käy ilmi, että valtaosa listaamattomien yhtiöiden osingoista maksetaan miehille. Miesten osuus listaamattomista yhtiöistä nostettujen verovapaiden osinkojen kokonaismäärästä on peräti 79 %. Kun miehet saavat yhteiskunnalta satoja miljoonia verotukea, naiset maksavat nämä omissa veroissaan.

Feministinen veropoliittinen keskustelu on kansainvälisesti nostanut voimakkaasti päätään, ja syy siihen on selvä. Miehet omistavat maailman varallisuudesta puolet enemmän kuin naiset. Maailman (yritys)varallisuudesta suurin osa on miesten hallussa, ja siksi verojärjestelmän porsaanreiät ja muut valuviat hyödyttävät enemmän miehiä. Samalla veropohjan aukot vievät rahoitusta julkisilta palveluilta ja nakertavat naisten hyvinvointia myös tätä kautta. Naisten aseman parantamisen kannalta monet verorahoilla rahoitettavat julkiset palvelut kuten terveydenhuolto, päiväkodit tai koulut ovat välttämättömiä. 

Feministinen verojärjestelmä on progressiivinen: ne jotka saavat eniten tuloja, maksavat siitä enemmän veroja. Hyvätuloisimpien matalaan tasaverotukseen johtava Suomen listaamattomien osinkoverojärjestelmä on feministisen veropolitiikan irvikuva.

Finnwatchin tehtävänä on konkreettisten esimerkkitapausten avulla nostaa esiin verojärjestelmän epäkohtia ja vaatia päättäjiltä niiden korjaamista. Naisena en epäröi tuoda esiin hyvätuloisten yrittäjien verokikkailua, olivat nämä sitten naisia tai miehiä. Feministinä olen sen sijaan huolissani niistä yhteiskunnan rakenteista, jotka kasvattavat taloudellista eriarvoisuutta ja haittaavat sukupuolten tasa-arvoa. 

Naisten ei kannata puolustella epäoikeudenmukaista verojärjestelmää – ei edes silloin harvoin kun he hyötyvät siitä itse henkilökohtaisesti.

---

Tutkimustamme osakevaihtojärjestelyistä ei olisi voitu tehdä ilman lahjoittajien tukea. Tue työtämme, tee lahjoitus!