Hallituksen laitettava piste korkokikkailulla tehtävälle verosuunnittelulle

Verovälttelyyn lukuisilla toimenpiteillä tarttuvan EU:n veronkiertodirektiivin toimeenpano on alkanut Suomessa. Ensimmäisenä vuorossa ovat korkovähennysrajoitukset. Finnwatch kirittää hallitusta laittamaan pisteen korkokikkailulla tehtävään verosuunnitteluun.

Valtiovarainministeriö lähetti viime viikolla lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi korkovähennysrajoituksesta. Suurin osa luonnokseen sisältyvistä toimenpiteistä sisältyy vuonna 2016 annettuun EU:n veronkiertodirektiiviin (2016/1164).

Hallituksen luonnosesityksessä kaavailemat muutokset koskevat vain alle 300 yritystä, eli promillea kaikista suomalaisista yrityksistä. Elinkeinoelämä on kuitenkin jo ehtinyt manata heinäsirkkoja ja tulikiviä satavan taivaalta mikäli yritysten korkovähennysrajoituksia kiristetään entisestään. “Rahoituksen hinta nousee, Suomen kilpailukyky heikkenee, investoinnit vähenevät, verotulot laskevat.” Virsi on tuttu.

Suomessa yritysten korkoihin perustuvaa verosuunnittelua suitsittiin viimeksi vuonna 2014 voimaan astuneella korkovähennysrajoituksella (EVL 18 a §). Samat elinkeinoelämän vasta-argumentit kuultiin jo tuolloin. Sen sijaan, että kauhukuvat olisivat toteutuneet, toimenpide osoittautui erittäin onnistuneeksi. VATTin viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan säännös toimi juuri niin kuin oli tarkoituskin – se vähensi odotetulla tavalla yritysten korkomenoja haittaamatta yritysten toimintaa.

Hallituksella on tuhannen taalan paikka korjata lainsäädäntöön jääneet puutteet.

Nyt hallituksella on tuhannen taalan paikka korjata lainsäädäntöön jääneet puutteet ja tehdä loppu koroilla tehtävästä aggressiivisesta verosuunnittelusta. Samalla lisätään Suomen verotuloja ja reiluja markkinoita, joissa kilpailun voittaa verokikkailijan sijaan parhaita palveluja tai tuotteita tarjoava yritys.

Mitä korkokikkailulla tehtävä verosuunnittelu on?

Aggressiivisessa verosuunnittelussa hyödynnetään usein korkokikkailua, joka perustuu oman ja vieraan pääoman erilaiseen verokohteluun. Lainarahoituksen saanut yritys voi vähentää verotuksessa lainasta maksamansa korot, kun taas omaa pääomaa käyttävällä yrityksellä ei ole vastaavaa vähennysmahdollisuutta.

Korkokikkailussa voittoja siirretään pois Suomesta rahoittamalla voitollista liiketoimintaa painotetusti lainalla, josta maksetut korot voidaan vähentää Suomessa verotettavasta tulosta. Usein yritys myöntää lainaa itse itselleen konsernin sisäisillä rahoitusjärjestelyillä. Lisäksi on mahdollista luoda vähennyskelpoisia korkoja erilaisilla yritysjärjestelyillä.

Hallituksen luonnosehdotuksen sisältö

Direktiivissä asetetuista minimivaatimuksista johtuen monet hallituksen luonnosesityksessä olevista parannuksista ovat suoraan seurausta EU:ssa sovituista säännöistä. Suomen on esimerkiksi pakko ulottaa korkovähennysrajoitus myös kaikkiin konsernin ulkopuolisiin korkoihin sekä ottaa mukaan sääntelyn piiriin kaikki tuloverolain mukaan verotettavat yhtiöt. Nämä muutokset ovat erittäin tervetulleita. Konsernin ulkopuolisten korkojen vähennyskelpoisuuden rajoituksia laajentamalla voidaan torjua esimerkiksi verosuunnittelua, jota raportoitiin sähkönsiirtoyhtiö Elenan verokikkailun yhteydessä vuonna 2016.

Hallituksen esitys ansaitsee erityistä kiitosta niissä kohdissa, joissa Suomi aikoo mennä direktiivin minimivaatimuksia pidemmälle.

Hallituksen esitys ansaitsee erityistä kiitosta niissä kohdissa, joissa Suomi aikoo mennä direktiivin minimivaatimuksia pidemmälle. Hallitus ei ole nostamassa vähennyskelpoisten korkojen prosenttirajoja direktiivien sallimalle maksimitasolle. Positiivista on muun muassa se, että hallituksen esityksen luonnoksessa säilytettäisiin korkovähennysrajoituksen nykyinen laskentapohja. Tämä tarkoittaa, että tulkinnalle avoimia arvonmuutoksia ei olla ottamassa takaisin mukaan laskentakaavaan. Edistystä on myös se, että korkojen verovähennysrajoituksia ollaan nyt laajentamassa rahoitussektorille ja että niin sanotusta tasevertailusta luovutaan. Viimeksi mainittu on linjassa Euroopan komission yhteistä veropohjaa koskevan CCTB-direktiiviehdotuksen kanssa ja se vähentää entisestään yritysten verosuunnittelumahdollisuuksia.

Lisää kunnianhimoa

Hallituksen luonnosesityksessä on jo joitain hyviä asioita, mutta sen kunnianhimoa voitaisiin nostaa. Seuraavassa Finnwatchin huomioita:

Korkomenojen vähentämiskelpoisuus tulee rajata 10 prosenttiin yrityksen oikaistusta tuloksesta. Nyt hallitus esittää rajaksi hyvin korkeaa 25 prosenttia. OECD on suosittanut rajaksi 10–30 prosenttia, mutta OECD:n mukaan haarukan yläpää tulee kyseeseen vain, jos esimerkiksi vähennyskelvottomien korkomenojen lykkäämismahdollisuutta on rajattu tai jos maassa on poikkeuksellisen korkea korkotaso. Suomessa nämä perustelut eivät täyty. Korkorajoitusta tiukentamalla oman ja vieraan pääoman verokohtelua tasataan ja korkokikkailulla saatavia veroetuja vähennetään ratkaisevasti. Markkinoiden toimivuuden kannalta on positiivista, ettei verotuksella kannusteta riskialttiiseen, raskaasti velkarahoitteiseen yritystoimintaan.

Vähäisiä korkomenoja koskevan poikkeuksen rajaa tulee laskea 100 000 euroon. Hallituksen esityksen luonnoksessa raja on säilytetty nykyisessä 500 000 eurossa. Tämä on summa, jonka alle jäävät etuyhteysosapuolelle (kuten konsernin omalle rahoitusyhtiöille) maksetut korkomenot yritys voi vähentää kokonaan. Suomi on jo saanut pyyhkeitä EU:ssa siitä, että nykyisen korkovähennysrajoituksia koskevan säännöksemme raja-arvot (ks. korkea raja-arvo myös yllä) ovat liian anteliaita ja mahdollistavat aggressiivisen verosuunnittelun jatkumisen.

Muille kuin etuyhteysosapuolille maksettuja nettokorkomenoja yritys voisi hallituksen esityksessä annetun luonnoksen mukaan vähentää jopa 3 000 000 euroon asti. Näin korkea raja avaa tarpeettomasti mahdollisuuksia verosuunnitteluun: esimerkiksi pääomasijoittajat ovat voineet järjestellä rahoituksensa konsernin ulkopuoliseksi ja jatkaa korkokikkailun käyttöä verosuunnittelussa sääntelyn estämättä. Rajaa tulisikin laskea alemmas, esimerkiksi 1 000 000 euroon.
Vähennyskelvottomien korkomenojen lykkäämismahdollisuus tulee rajata enintään kolmeen vuoteen. Mikäli hallitus aikoo säilyttää korkeat vähennyskelpoisten korkomenojen prosenttirajat, lykkäämismahdollisuutta tulee rajata entisestään OECD:n yllä mainitun suosituksen mukaisesti.

Konserniin kuulumattomia itsenäisiä yrityksiä ei tule rajata korkovähennysrajoituksen ulkopuolelle. Tämä direktiivin sisältämä harkinnanvarainen poikkeus avaisi mahdollisuuden verosuunnitteluun. Itsenäiset yhtiöt voivat kikkailla koroilla käyttämällä hyväksi esimerkiksi vakuutuskuoria. Itsenäisten yhtiöiden sisällyttäminen korkovähennysrajoitusten piiriin ei haittaisi ketään, mutta vaikeuttaisi kaikkein härskeimpiä verojärjestelyjä.
Holdingyhtiöillä tehtävä yrityskauppoihin ja konserniavustuksien käyttöön liittyvä korkoverosuunnittelu tulee lopettaa täsmätoimilla esimerkiksi Ranskan tai Alankomaiden mallin mukaan. Näissä molemmissa maissa pöytälaatikkoyhtiöille maksettavien korkojen vähennyskelpoisuutta on rajattu kun tietyt ehdot täyttyvät.

Edellä esitetyt kiristykset hallituksen luonnosesitykseen noudattelevat OECD:n suosituksia ja monissa muissa EU-maissa käytössä olevia käytäntöjä.

Toivomme hallituksen pitävän pään kylmänä elinkeinoelämän lobbauksen sarjatulessa ja pitäytymään kansainvälistä verovälttelyn torjuntaa edistävän BEPS-projektin suosituksissa. Määrätietoinen verovälttelyä suitsiva lainsäädäntö ei aina ole yksittäisten yritysten etu, mutta koko markkinoiden etu se on.