Sipilän hallituksen kausi on nyt ohi. Kokosimme leikkimielisillä kouluarvosanoilla varustetun arvion siitä, miten hallitus käytännössä torjui verovälttelyä hallituskauden aikana.
Sipilän hallituksen vuonna 2015 julkaistussa hallitusohjelmassa luvattiiin toimia ”aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi” ja lisätä muun muassa ”Suomen kehityspolitiikassa kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamisen painoarvoa”. Lisäksi hallitusohjelmassa luvattiin tiivistää yritysveropohjaa “kansainvälinen toimintaympäristö ja Suomen kilpailukyky huomioon ottaen” sekä torjua harmaata taloutta aktiivisesti.
Hallintarekisterin yleisöjulkisuuteen ja veronkiertoon liittyviä ongelmia ei korjattu
Pitkän viivyttelyn jälkeen eduskuntaan tuotu esitys hallintarekisteröintiin liittyvien ongelmien korjaamiseksi ei vastannut huoliin. Korjaukset koskivat vain osinkotuloja, mikä tarkoittaa, että osakkaat tunnistettaisiin vain osingonjakohetkellä. Verottajaa piilotteleva osakkeenomistaja välttyy valokeilalta myymällä tai vuokraamalla osakkeensa ennen osingonjakoa. Toinen merkittävä puute laissa on yleisöjulkisuuden puute. Sisäpiirikauppoja tai poliitikkojen sidonnaisuuksia voi edelleen piilotella hallintarekisterien suojissa
Arvosana: 6
Edunsaajatiedot säädettiin julkiseksi, mutta raja asetettiin turhan korkealle
Hallitus toimeenpani vuonna 2018 neljännen rahanpesudirektiivin. Sen myötä Suomessa otettiin käyttöön julkinen rekisteri todellisista edunsaajista, vaikka direktiivi ei edellyttänyt tätä. Rekisteriin aletaan ilmoittaa tietoa tämän vuoden heinäkuussa.
Hallitus sääti kynnyksen edunsaajien julkistamisesta kuitenkin tarpeettoman korkealle. Yritysten ja muiden yhteisöjen todelliset edunsaajat tulee julkistaa vain silloin kun nämä omistavat yhteisöstä yli 25% tai käyttävät vastaavaa äänivaltaa yhteisössä. Käytännössä merkittävätkin edunsaajat jäävät siis edelleen piiloon. Finnwatch esitti todellisten edunsaajien ilmoittamista huomattavasti matalammalla 10% omistus- tai äänioikeusrajalla.
Arvosana: 8
Veronkiertäjien sanktioita alennettiin
Hallitus alensi vuonna 2017 veronkiertäjien sanktioita. Esimerkiksi merkittävissä yritysten veronkiertotapauksissa verovelvollisille määrättävät veronkorotukset puolittuivat nykyisestä 5 prosentin tasosta noin 2–3 prosenttiin suhteessa veroilmoitukselta puuttuneen tulon määrään. Hallituksen päätös alentaa sanktioita vähentää valtion verotuloja arviolta kuudella miljoonalla eurolla. Lisää veromenetyksiä tullee, jos halukkuus ottaa riskejä aggressiivisessa verosuunnittelussa lisääntyy.
Arvosana: 5
Vakuutuskuorten käyttöä ei lopetettu, mutta kuorilla tehtävää verovälttelyä vaikeutettiin
Hallitus puuttui uudella tuloverolakiin lisättävällä pykälällä (TVL 35b §) vakuutuskuorilla toteutettuihin kaikkein aggressiivisimpiin verojärjestelyihin. Sääntelyn täsmentäminen ei kuitenkaan korjaa kaikkia tiedossa olevia ongelmia. Vakuutuskuorilla voi edelleen välttää maksamasta kaikki verot sijoitustuotoista esimerkiksi jättämällä kuori perinnöksi, lahjoittamalla se tai muuttamalla kirjat ulkomaille ennen nostoja. Finnwatch esitti verolainsäädännön porsaanreikään perustuvien vakuutuskuorten veroetujen poistamista kokonaan siten, että ne olisi sivuutettu verotuksessa. Esitimme myös arvonnousuveron (ns. exit tax) säätämistä.
Arvosana: 7
Väliyhteisölakia ei kiristetty riittävästi
Osana EU:n veronkiertodirektiiviä hallitus uudisti myös Suomen väliyhteisölakia. Väliyhteisölaki puuttuu verovälttelyyn vaikeuttamalla pöytälaatikkoyhtiöiden käyttöä. Hallitus ei kuitenkaan käyttänyt direktiivin sallimia keinoja sääntelyn kiristämiseksi: Suomen väliyhteisölakiin sisältyviä toimialapoikkeuksia laajennettiin entisestään, matalan verotuksen raja jätettiin liian korkeaksi eikä ETA-maissa rekisteröityjen tytäryhtiöiden osalta edellytetty merkittävää taloudellista toimintaa. Positiivinen valopilkku sääntelyssä oli se, että väliyhteisölain soveltumista laajennettiin alentamalla suomalaisten määräysvallan täyttymistä osoittava prosenttiosuus 25 prosenttiin.
Arvosana: 6
Tasevapautussääntö jäi lakiin
Tasevapautussääntö on korkovähennysrajoituksiin liittyvä erikoisehto. Tasevapautussääntö tarkoittaa, että yhtiö saa vähentää verotuksessa kaikki korkokulut, kun se osoittaa, että koko konserni on yhtä velkainen kuin Suomessa korkoja verotuksessa vähentävä yhtiö. Tasevapautussääntöä on hyödynnetty muun muassa sähkönsiirtoyhtiö Carunan verovälttelyssä, jossa yhtiö on ajanut koko konsernin oman pääoman miinukselle osakkailta otetuilla lainoilla. Suomi menettää pelkästään Carunan tapauksessa yli 10 miljoonaa euroa verotuloja joka vuosi. Hallitus jätti tasevapautussäännön lakiin siitä huolimatta, että sekä verottaja että valtiovarainministeriö esittivät sen poistamista.
Arvosana: 4
Muitakaan korkovähennysrajoituksia ei kiristetty riittävästi
Tasevapautussääntö ei ollut ainoa asia, joka jäi korjaamatta korkovähennysrajoituksessa. Nettokorkomenojen vähennyskelpoisuuden rajaksi säädettiin korkea 25% vaikka OECD:n suositusten mukaan raja olisi tullut olla tiukempi. Finnwatch esitti rajaksi 10 prosenttia. Veroparatiiseihin maksettavien korkojen vähennyskelpoisuutta ei rajattu. Vähennyskelvottomien korkomenojen lykkäämismahdollisuutta ei myöskään rajattu.
Arvosana: 6
Digivero
Facebook, Amazon, Google ja monet muut ovat vältelleet vuosia veroja muun muassa siksi, että EU:n nykyinen verojärjestelmä ei sisällä ns. digitaalista kiinteää toimipaikkaa. Hallitus tunnusti digitaalisen talouden verottamisen ajankohtaiseksi ja tärkeäksi kysymykseksi. Kannassaan se kuitenkin jarrutti digitaalisen kiinteän toimipaikan määrittämistä EU:ssa keskenään ristiriitaisilla perusteluilla: hallitus totesi komission esityksen olevan epäreilu pienille EU-maille samalla kun se piti komission esittämiä kiinteitä rajoja (mm. asiakkaiden määrä) liian matalina. Alustatalouden verottaminen on tulevaisuudessa erittäin tärkeä kysymys ja rakentavien ehdotusten sijaan Suomi heittäytyi passiiviseksi jarrumieheksi.
Arvosana: 6
Valtionyhtiöiden maakohtaista veroraportointia ei korjattu
Valtionyhtiöille jo Sipilää edeltäneen hallituksen aikana annettu maakohtainen veroraportointiohje on täynnä porsaanreikiä, eikä hallitus korjannut sitä vaikka puutteet ovat tiedossa. Uusi valtion omistajaohjauspolitiikkaa koskeva periaatepäätös on muutenkin löperö: aggressiivinen verosuunnittelu kiellettiin, mutta se määriteltiin linjauksessa niin kummallisesti, että edes kaikki laiton veronkierto ei kuulu sen piiriin.
Arvosana: 6
Finnfundin toimintaa kehitettiin verovastuullisempaan suuntaan
Finnwatch julkaisi Sipilän hallituksen aikana kaksi raporttia Finnfundin rahastosijoituksiin liittyvistä ongelmista. Arvosteluun reagoitiin kehittämällä Finnfundille mm. uusi verolinjaus. Linjaus on tärkeä askel oikeaan suuntaan, vaikka sen avulla ei vielä puututakaan kaikkiin aggressiivisiin verojärjestelyihin.
Arvosana: 8
Keskiarvo:
6,2
Kuva: Valtioneuvoston kanslia