Viisikon eilen julkaistun hallitusohjelman vero-osuus on askel oikeaan suuntaan, mutta jää monelta osin kaipaamaan konkretiaa.
Ohjelmassa annettu verotuksen tilannekuva on oikea ja kunnianhimoinen, mutta verovälttelyn vastaisten toimenpiteiden sijaan tarjoillaan useassa kohdassa vain erilaisia selvityksiä. Veropohjan tiivistämisen sijaan hallitus tarjoilee menojen kattamiseen tasaveroja muun muassa polttoaineverotuksen kiristysten muodossa. Odotimme paljon enemmän.
Käymme seuraavassa läpi hallitusohjelman vero-osioiden pääkohdat verovälttelyn torjunnan näkökulmasta. Jaamme ensin ruusut ja sitten risut.
Harmaan talouden torjunta etenee
Harmaan talouden torjuntaan esitetään lisäresursseja. Hallitus toteuttaa muun muassa harmaan talouden vastaisen ohjelman, jolle varataan hallituskauden aikana 20 miljoonan euron rahoitus. Tavoitteena on myös turvata verottajalle mahdollisuus kerätä automaattisesti digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotuksen käyttöön. Tämä tarkoittaa, että vaikkapa Airbnb:n kautta asuntoaan vuokranneen vuokratulotiedot saataisiin jatkossa automaattisesti verottajalle. Verohallinnon tarvitsemiin hallinnon digitalisointia koskeviin ja läpinäkyvyyttä edistäviin kehityshankkeisiin hallitus lupaa vaalikauden aikana yhteensä noin 30 miljoonan euron rahoituksen. Veronumeron käyttöä laajennetaan rakennusalalta muille aloille.
Kestävän kehityksen verouudistuksesta tehdään selvitys
Kestävän kehityksen verouudistus ei liity verovälttelyn torjuntaan, mutta nostamme sen esiin positiivisena askeleena kohti kokonaisvaltaista ilmastopolitiikkaa. Hallituksen mukaan selvitettävään kokonaisuuteen kuuluvat energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen. Hallitus lupaa edistää ilmastotavoitteiden toteutumista myös EU-tason verouudistuksissa. Jos selvityksissä löydetään tehokkaita ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia uusia verotuksellisia toimenpiteitä, löytyy niiden käyttöönottoon varmasti kiinnostusta myös muista maista.
Verotusta koskevien erilaisten tietojen julkisuuteen saadaan parannuksia
Hallitusohjelmassa sitoudutaan muuttamaan verotustietojen julkisuutta koskevaa lakia siten, että myös verotuksen päättymisen jälkeen tehdyt muutokset verotustietoihin tulevat julkisiksi. Suomi toimii EU:ssa siten, että tosiasiallisten edunsaajien ilmoittamisvelvollisuutta laajennetaan koskemaan kaikkia tosiasiallisia edunsaajia, joiden edunsaajaosuus on vähintään 10 prosenttia. Finnwatch on esittänyt tätä toteutettavaksi jo kansallisella tasolla.
Kiinnostava kirjaus koskee julkisuudessakin ruodittuja veroprofessoreiden sidonnaisuuksia: hallitusohjelmassa selvitetään, miten voidaan varmistaa, että yliopistojen tutkimushenkilökunnan sivutoimet ja muut vastaavat taloudelliset intressiyhteydet tulevat ilmoitusvelvollisuuden sekä yleisjulkisuuden piiriin. Myös hallintarekisteriin liittyviä ongelmia ollaan taklaamassa – valitettavasti niitäkin vain selvitysten muodossa: hallitus selvittää, voidaanko varmistaa, että Verohallinto saa tiedot myös suomalaisia hallintarekisteröityjä pörssiosakkeita koskevista kaupoista sekä kauppojen osapuolista. Lisäksi selvitetään, voidaanko myös pörssiyhtiöiden hallintarekisteröityjen osakkaiden tiedot asettaa saataville julkiseen rekisteriin.
Kuten niin monessa muussakin kohdassa, moitimme painotuksia selvityksiin konkreettisten toimenpidekirjausten sijaan.
Hankintalain keinovalikoimaan verovastuullisuus?
Hallitus lupaa arvioida hankintalain tarjoamat keinot verovastuullisuuden korostamiseen sekä tehdä tarvittavat kehittämispäätökset arvioinnin pohjalta. Tavoite on hyvä, ja Finnwatchin suositusten mukainen. Tehokkaampaa kuitenkin olisi korjata verolainsäädäntöä niin, että verovastuullisuutta ei tarvitsisi lainkaan arvioida yritysvastuukysymyksenä. Tämä voitaisiin tehdä rajoittamalla yritysten mahdollisuuksia esimerkiksi koroilla tehtävään verosuunnitteluun. Kuten jäljempänä huomataan, näitä toimenpiteitä hallitusohjelma tarjoilee vain niukasti.
Kaivosveroa ja kaivosoikeuksien myyntivoittojen verotusta selvitetään
Hallitusohjelmassa luvataan selvityksiä myös kaivosten veronmaksun varmistamiseksi. Ohjelma toteaa: “Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero, jotta maaperän kaivannaisista saadaan yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus. Selvitetään mahdollisuuksia verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa.” Pelkkien selvitysten sijaan hallitus olisi suoraan voinut sitoutua edellä mainittuihin toimenpiteisiin, mutta tämä kirjaus on parempi kuin ei mitään. Finnwatch on suositellut vuonna 2016 julkaistussa raportissaan molempia toimenpiteitä.
Toimenpideohjelma veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi
Hallitusohjelmassa luvataan jatkaa kansallisia toimia kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi erillisellä toimenpideohjelmalla. Hallitusohjelman liitteessä 5 esitetään selvitysten tekemistä muun muassa korkovähennysrajoitusten kiristämisestä, väliyhteisölain korjaamisesta, tosiasiallisen edunsaajan määritelmää koskevasta säännöksestä ja arvonnousuverosta (exit-tax).
Selvitykset ovat paikoitellen turhauttavia, sillä sääntelyn ongelmat ovat monelta osin jo tiedossa. Näyttääkin siltä, että poliittiset kiistat aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumisesta on selvitysten avulla siirretty hallitusneuvotteluista hallituskaudelle.
Jotain konkreettisia toimenpiteitä on kuitenkin saatu kirjattua selvitysten rinnalle. Tällainen on muun muassa Suomessa tosiasiallisesti toimivien yhtiöiden verotusta koskeva säännös.
Tulonmuuntoon ei puututa
Suomessa listaamattomien osakeyhtiöiden verotus on hyvän verojärjestelmän vastainen, sillä se kannustaa tulonmuuntoon. Tämä tarkoittaa, että kierrättämällä työstä saadut korvaukset pöytälaatikkoyhtiöiden kautta, kaikkein hyvätuloisimmat ja varakkaimmat maksavat tuloistaan matalaa, vain 26 prosentin tasaveroa. Valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmä on esittänyt ongelmaan puuttumista, ja järjestelmän korjaamista ovat vaatineet myös SDP ja Vasemmisto. Keskustan linjaukset sen sijaan ovat täysin päinvastaiset – puolue kannattaa nykyistä osinkoveromallia ja on esittänyt siihen jopa tulonmuuntoa lisääviä muutoksia. Keskusta lieneekin se syy, miksi hallitusohjelma vaikenee kokonaan tulonmuuntoon puuttumisesta.
Tyhjä kirjaus valtionyhtiöiden veroraportoinnista
Valtionyhtiöiden veroraportoinnista hallitusohjelmassa on pelkkä tyhjä kirjaus: “Sellaiset yhtiöt, joissa valtiolla on määräysvalta, näyttävät esimerkkiä yhteiskuntavastuusta raportoimalla maakohtaisesti verojalanjäljestään omistusohjauksen ohjeistuksen mukaisesti.” Kirjaus on hassu, sillä yhtiöt toimivat näin jo nyt. Ongelma vain on, että omistajaohjauksen ohjeistus on täynnä porsaanreikiä eikä siihen esitetä korjauksia.
Lisäksi todetaan, että valtionyhtiöiden osalta “[a]ggressiivista verosuunnittelua ei hyväksytä.” Jäämme mielenkiinnolla odottamaan miten tämä näkyy käytännössä, valtionyhtiöt kun eivät ole erityisemmin kunnostautuneet verovastuullisuudessa. Esimerkiksi valtionyhtiö Fortum on ottanut aggressiivisista järjestelyistään matsia verottajan kanssa aina tuomioistuimissa asti.
EU-tason verotoimissa Suomen kunnianhimon taso on heikko
EU-tason kirjausten kunnianhimon taso on todella matala. Hallitusohjelma ei suoraan mainitse yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan CCCTB:n edistämistä, minimiyhteisöverokannasta sopimista tai digiverohankkeiden vauhdittamista. Esimerkiksi CCCTB:een viittaava epämääräinen kirjaus on vain tilannekuvan alla, jossa todetaan, että “[p]idemmän aikavälin tavoitteena konserneja tulisi periaatteessa voida verottaa yhtenä kokonaisuutena“.
Ainoa selkeä konkreettinen kirjaus koskee Suomen aktiivista toimintaa EU:n veroparatiisilistan kehittämisessä, jota ei voida pitää kovinkaan olennaisena projektina. EU:n veroparatiisilista on – ja tulee olemaan – torso poliittinen kompromissi, jonka ulkopuolelle jäänevät jatkossakin EU:n omat veroparatiisit sekä keskeiset kauppakumppanit kuten Yhdysvallat. EU-tasolla läpinäkyvyyttä koskeva hallitusohjelman kirjaus on epäselvä: “EU:ssa otetaan käyttöön maakohtainen raportointi.“ Toivomme, että tällä tarkoitetaan Suomen edistävän kunnianhimoista julkista maakohtaista veroraportointia kansainvälisesti toimiville yrityksille.
Mitä hallitusohjelman vero-osion heikko konkretian taso tarkoittaa?
Sitä, että seuraavalla hallituskaudella on taas tehtävä hartiavoimin töitä, jotta saamme aikaiseksi riittävän poliittisen paineen verolainsäädännön porsaanreikien tukkimiseksi.
Mitä sinä voit tehdä?
- Seuraa Finnwatchia somessa tai tilaa uutiskirjeemme, ja pysyt kärryillä verovälttelyyn liittyvistä lainsäädäntöhankkeista ja niihin liittyvistä vaikutusmahdollisuuksista.
- Liity Finnwatchin kuukausilahjoittajaksi. Finnwatch on sinun lobbarisi. Säännöllisellä tuellasi voimme puuttua yritysten verovälttelyyn ja vaikuttaa päättäjiin.
Kuva: Olivier Ortelpa