Päästöjen verottaminen tai muu hinnoittelu vähentää päästöjä tehokkaasti, mutta oikeudenmukainen ilmastopolitiikka edellyttää muutakin. Finnwatch on esittänyt yhdessä palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n kanssa, että Suomessa otettaisiin käyttöön hiiliosinko. Mistä hiiliosingossa on oikein kyse ja mihin sitä tarvitaan?

Päästöille on saatava riittävä hinta

Ilmastokriisi etenee kovaa vauhtia, ja olemme muutaman vuoden päästä ylittämässä 1,5 asteen lämpenemiseen varatun globaalin hiilibudjetin. Päästöjen vähentämiseksi tarvitsemme kaikki keinot käyttöön.

Riittävän korkea päästöhinnoittelu ohjaa tehokkaasti yrityksiä ja kuluttajia leikkaamaan päästöjään. Suomessa osa päästöistä on hinnoittelun piirissä polttoaineverojen ja EU:n päästökaupan kautta. Hinnoittelu ei kuitenkaan koske kaikkia hyödykkeitä ja palveluita, eikä päästöjen hinnoittelu nykytasolla riitä tavoitellun ohjausvaikutuksen saavuttamiseen kaikilla sektoreilla. Päästöjen vähentämiseen hinnoittelua lisäämällä on myös entistä suurempi paine siksi, että Suomen hiilinielut ovat romahtaneet.    

Keskustelupalstoja ja kansalaisaloitteita seuraamalla voi kuitenkin päätellä, että päästöjen hinnoittelu on varsin epäsuosittua kansalaisten keskuudessa. Siksi nyt tarvitaan kipeästi keinoja, joilla saastuttaja maksaa -periaatteen noudattamisesta saadaan yhteiskunnallisesti hyväksyttävää.

Hiiliosinko on toimiva tapa kierrättää päästöverotuotot takaisin kuluttajille

Hiiliosinko tarkoittaa päästöveroina kerättyjen tuottojen palauttamista suoraan kuluttajille. 

Tyypillisimmin hiiliosingolla viitataan tasasuuruisena kaikille maksettavaan päästömaksujen palautukseen. Hiiliosinko voidaan kuitenkin toteuttaa myös siten, että saadun osingon määrä vaihtelee esimerkiksi asuinpaikkakunnan tai tulotason mukaan, ja kaikista näistä toteutustavoista löytyy myös käytännön esimerkkejä.

Sveitsissä hiiliosinko maksetaan kaikille tasasuuruisena. Itävallassa maaseudulla asuville maksetaan muita suurempaa hiiliosinkoa, koska mahdollisuudet siirtyä käyttämään julkista liikennettä ovat maaseudulla heikommat. Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa hiiliosingon määrä on puolestaan porrastettu kotitalouden tulojen mukaan.

Hyöty 1: Päästöverojen tulonjakovaikutukset progressiivisiksi

Hiiliosingon keskeisin tavoite on tehdä päästöverotuksesta oikeudenmukaisempaa kääntämällä päästöverojen tulonjakovaikutukset progressiiviksi. Ilman kompensoivia toimia päästöverot ovat usein regressiivisiä eli kurittavat suhteellisesti eniten pienituloisia. Kuitenkin jo kaikille samansuuruisena maksettu hiiliosinko riittää kääntämään päästöveron vaikutukset progressiivisiksi. 

Tämä perustuu siihen, että suurituloiset aiheuttavat usein enemmän päästöjä ja maksavat sen seurauksena myös enemmän päästöveroja. Kaikille kuluttajille tasasuuruisena maksettu palautus ylittää useimman pienituloisen maksamat päästömaksut, mutta jää suurituloisen tyypillisesti maksamia päästömaksuja alhaisemmaksi. 

Useiden tutkimusten mukaan hiiliosinko on myös tehokkain tapa kompensoida päästöverojen vaikutuksia pienituloisille. Muita mahdollisia tapoja ovat esimerkiksi olemassa olevien sosiaalitukien korotukset sekä veronalennukset. Näiden kohdalla ongelmia aiheuttaa kuitenkin muun muassa se, etteivät ne reagoi päästöverokertymän laskuun päästöjen vähentyessä, ja johtavat siten valtion talouden kannalta kestämättömään lopputulemaan. Muusta tuki- ja verojärjestelmästä erillisen hiiliosingon kokonaismäärä voidaan puolestaan helposti sitoa päästöverokertymän kokoon. Hiiliosinko myös saavuttaa kaikki kasvavista päästöveroista kärsivät – toisin kuin muut mainitut verotuottojen kierrätysmuodot, jotka edellyttävät joko verotettavia tuloja tai sosiaalietuuksien piirissä olemista.

Hyöty 2: Päästöverojen ohjausvaikutus säilyy

Hiiliosinko voidaan toteuttaa useammalla tapaa, mutta kaikkia toteutusmalleja yhdistää se, että yksittäisen kuluttajan tasolla saadun hiiliosingon suuruus on aina riippumaton maksetun päästöveron suuruudesta. 

Tämä on olennaista siksi, että muussa tapauksessa päästöveron palautus vesittäisi verolla tavoitellun ohjausvaikutuksen: päästöveron tavoitteenahan on asettaa päästölle hinta, jotta kuluttajalla olisi kannustin leikata päästöjä aiheuttavaa kulutusta. Jos päästöjä aiheuttavan kulutuksen lisääminen ei kompensaation vuoksi kasvata maksutaakkaa, ei kuluttajalla ole enää taloudellista kannustetta leikata aiheuttamiaan päästöjä. 

Hiiliosingon ollessa riippumaton maksettujen päästöverojen määrästä kannuste leikata päästöjä säilyy, sillä päästöjen pienentämisestä hyötyy aina taloudellisesti. Pienentäminen laskee maksettavaksi tulevien päästöverojen määrää, mutta ei vaikuta saadun hiiliosingon suuruuteen. Tämän seurauksena ne, joiden päästöt ovat pienimmät, saavat hiiliosinkoa enemmän kuin mitä maksavat päästöveroina. Suuripäästöisten kohdalla tilanne on päinvastainen.

Hyöty 3: Päästöverojen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys kasvaa

Päästöverojen käyttöönotto ja lisääminen aiheuttavat ymmärrettävästi vastustusta monissa niissä, joiden talous on jo valmiiksi tiukoilla. Kuitenkin meneillään oleva ilmastokriisi on päässyt etenemään niin pitkälle, että kaikkia tehokkaiksi todettuja ohjauskeinoja tarvitaan. Siksi päästöhinnoittelun laajentaminen on välttämätöntä. 

Nykyistä kattavammalle päästöhinnoittelulle on vaikea saada riittävää kansan tukea, jos toimia ei koeta oikeudenmukaisiksi. Myös tästä syystä päästöverot kaipaavat kaverikseen hiiliosinkoa, joka johtaa valtaosan kohdalla taloudellisesti parempaan lopputulemaan kuin se, että sekä päästövero että hiiliosinko jätettäisiin toteuttamatta. 

Oikeudenmukaiseksi koetun päästöhinnoittelun onnistuminen edellyttää kuitenkin sitä, että maksettujen hiilimaksujen ja saatujen hiiliosinkojen välinen yhteys onnistutaan kommunikoimaan kansalaisille riittävän selkeästi.

Hiiliosinkoa tulee täydentää myös muilla, siirtymää nopeuttavilla tukitoimilla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi valtion takaamat energiaremonttilainat ja panostukset joukkoliikenteeseen.

Hiiliosinko saa tukea tutkimuksesta

Useissa tutkimuksissa on suositeltu hiiliosingon käyttöönottoa. Suomessa hiiliosinkoa on pitänyt esillä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreessa taustaraportissa hiiliosinkoa pidetään tehokkaimpana tapana kompensoida nousevien päästöverojen vaikutuksia. Yhdysvalloissa yli 3 500 ekonomistia, mukana muun muassa ​​Daron Acemoglu, Bengt Holmström, Alan Greenspan ja Amartya Sen, ovat allekirjoittaneet hiiliosinkoa Yhdysvaltoihin vaativan kannanoton.

Finnwatch on esittänyt hiiliosingon käyttöönottoa vuodesta 2021. Valtiovarainministeriössä valmistellaan hiiliosinkoon liittyvää selvitystä, joka on määrä julkaista maaliskuun alussa. Odotamme selvitystä innolla, ja toivomme, että hiiliosinko päätyy seuraavan hallituksen ohjelmaan.


Tekstiä korjattu 1.3. koskien valtiovarainministeriön valmistelussa olevaa selvitystä.