Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Pariisin esikaupungeissa tehdään tällä viikolla historiaa. Tänään torstaina 12.12. Nanterren tuomioistuin aloittaa ensimmäisen Ranskan yritysvastuulain perusteella nostetun oikeusjutun käsittelyn.
Ranska on toistaiseksi ainoa maa, joka on säätänyt kattavan yritysvastuulain. Vuonna 2017 voimaan astunut laki perustuu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskeviin toimintaperiaatteisiin. Se velvoittaa yritykset kartoittamaan niiden toimintaan liittyvät ihmisoikeus- ja ympäristöriskit sekä laatimaan ja tehokkaasti toimeenpanemaan suunnitelman riskien hallitsemiseksi. Tämän niin sanotun huolellisuussuunnitelman tulee olla julkinen, ja sen toimeenpanosta on raportoitava säännöllisesti.
Ranskan lakiin sisältyy kahdenlaisia toimeenpanokeinoja, jotka astuivat voimaan porrastetusti aiemmin tänä vuonna. Yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten uhreille laki mahdollistaa vahingonkorvauskanteet ranskalaisissa tuomioistuimissa. Sidosryhmille laki mahdollistaa yritysten huolellisuussuunnitelmien laatuun, julkisuuteen ja toimeenpanoon kohdistuvat kanteet. Juuri näistä niin sanotuista ”ennen vahinkoa” -toimeenpanokeinoista on tässä öljy-yhtiö Totalia vastaan nostetussa oikeusjutussa kyse.
Kanteen takana on kaksi ranskalaista ja neljä ugandalaista kansalaisjärjestöä. Järjestöjen mukaan Total ei ole ottanut huolellisuussuunnitelmassaan riittävällä tavalla huomioon sen Ugandan hankkeista väestölle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Total suunnittelee ryhtyvänsä pumppaamaan öljyä yli 400 lähteestä Murchisonin putousten kansallispuistossa Ugandassa ja rakentavansa alueelta yli 1 400 kilometriä pitkän öljyputken Tansanian rannikolle. Hankkeiden tieltä joudutaan häätämään kymmeniätuhansia ihmisiä, ja niillä on myös huomattavia ympäristövaikutuksia.
Järjestöt lähettivät Totalille kesäkuussa virallisen kirjeen, jossa ne vaativat yritystä parantamaan sekä sen huolellisuussuunnitelmaa että suunnitelman toimeenpanoa. Ranskan yritysvastuulain mukaisesti Totalilla oli kolme kuukautta aikaa vastata järjestöille. Syyskuussa Total julkaisi vastineensa, jonka mukaan sen julkisuuteen antamat tiedot täyttävät Ranskan lain asettamat vaatimukset eikä muutoksiin lain edellyttämässä huolellisuussuunnitelmassa ole tarvetta. Yrityksen vastauksen saatuaan järjestöt haastoivat Totalin oikeuteen. Nyt käynnistyvissä kuulemisissa kolmen tuomarin paneeli arvioi Totalin huolellisuussuunnitelman ja toimenpiteiden asianmukaisuutta.
Oikeuden päätös on odotettavissa mahdollisesti jo alkuvuodesta 2020. Järjestöt toivovat tuomarien määräävän Totalin parantamaan sen huolellisuussuunnitelmaa Ranskan lain mahdollistaman uhkasakon nojalla. Lisäksi tuomarit voivat määrätä Totalin ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemiseksi.
On mahdollista, että Totalia vastaan nostetaan pian myös toinen sen huolellisuusvelvoiteprosessien riittävyyden kyseenalaistava kanne, joka pyrkii yrityksen huolellisuussuunnitelman parantamiseen. Tätä kirjoitettaessa neljä ranskalaista kansalaisjärjestöä ja 15 kuntaa valmistelevat kanteen nostamista Totalia vastaan ilmastokriisin torjumisen nojalla. Niiden mukaan Total ei ole riittävällä tavalla huomioinut sen tuotteiden käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamia riskejä eivätkä sen toimenpiteet ole linjassa reilusti alle 2 asteen ilmaston lämpenemistavoitteen kanssa, johon Total on sitoutunut. Järjestöt ja kunnat huomauttivat puutteista Totalin huolellisuussuunnitelmassa ensimmäisen kerran jo viime vuonna. Tässäkään tapauksessa yritys ei ole suostunut huolellisuussuunnitelmansa täydentämiseen. Kaikki kanteessa mukana olevat kunnat kärsivät maapallon lämpenemisestä johtuvista ongelmista kuten merenpinnan noususta ja äärimmäisistä sääilmiöistä jo nyt.
Miksi Ranskassa käynnistyvät oikeudenkäynnit ovat kiinnostavia? Tuki sitovalle sääntelylle kasvaa meillä ja muualla. Pelkästään viime viikolla julkaistiin sekä suklaa-alan yritysten että yli sadan kansalaisjärjestön lausunnot, joissa molemmissa peräänkuulutettiin EU-tason sääntelyä. Yli 2 400 yritystä edustava Amfori on myös ilmaissut tukensa EU-tason sääntelylle ja 60 institutionaalista sijoittajaa vaatii yrityksille sitovaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta. Maanantaina yli 40 saksalaista yritystä julkaisi lausunnon, jossa ne ilmaisivat tukensa niin kansalliselle kuin EU-tason sitovalle yritysvastuusääntelylle ja eilen saksalaiset ministerit sanoivat ryhtyvänsä sekä valmistelemaan kansallista yritysvastuulakia että valmistautuvansa ajamaan asiaa EU-tasolla.
Keskustelu sitovasta yritysvastuusääntelystä onkin siirtynyt takavuosien eipäs-juupas -väittelyn sijaan eri toteuttamistapojen hyvien ja huonojen puolien arvioimiseen. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistämässä oikeudellista selvitystä kansallisesta yritysvastuulaista. Myös Suomi ajaa sitovaa yritysvastuusääntelyä myös EU-tasolla. Ranskan yritysvastuulain perusteella nostetuista oikeusjutuista saadaan arvokasta tietoa Ranskan lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Oikeuskäsittelyjen lopputulokset ja tuomareiden perustelut oikeuden päätöksille muun muassa yritysten huolellisuussuunnitelmien kattavuutta, niiden toimeenpanoa ja julkisuutta koskevilta osin voivat auttaa muiden maiden lainsäätäjiä löytämään mahdollisimman toimivia ja tehokkaita ratkaisuja kansallisiin yritysvastuulakeihin ja syöttävät myös EU-tasolle valmisteltavaan sitovaan sääntelyyn.
