Kuva: Flickr Creative Commons, athwy, Ruuhkaa taivaalla

Suomessa on vuoden vaihteessa astunut voimaan kokonaan uudistettu hankintalaki, jolta odotettiin paljon. Julkisia hankintoja koskevat direktiivit painottivat yhteiskuntavastuuta ja edellyttivät muun muassa Suomen varmistavan, että hankintoja toteutettaessa noudatetaan työelämän perusoikeuksia työn suorituspaikasta riippumatta.

Tarve uudistukselle on suuri, sillä Finnwatchin ja työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten mukaan Suomessa hankinnoille ei juurikaan aseteta sosiaalisia vastuullisuuskriteereitä. Syy on osaamisen ja tahdon puutteessa. Hankintayksiköt ovat toivoneet selkeää ohjeistusta ja neuvontaa.

Uusi hankintalaki ei kuitenkaan vastaa huutoon. Sosiaalinen vastuullisuus on käytännössä edelleen vapaaehtoista, eikä lakiin otettu mukaan pykälää pakollisen neuvonnan järjestämisestä.

Hankintayksiköt voivat edelleen valita tarjouksista hinnaltaan tai kustannuksiltaan halvimman. Sopimusehdoissa ei tarvitse edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamista, kun ostettavien tuotteiden tai palvelujen hankintaketju ulottuu Suomen ulkopuolelle maihin, joissa on korkea riski ihmisoikeusloukkauksiin. Kilpailutuksen voivat siis edelleen voittaa tuotteet, jotka on valmistettu epäinhimillisissä työoloissa esimerkiksi kauko-Aasiassa.

Laki ei myöskään tarjoa työkaluja hankinnan toteuttajien verovastuullisuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi maakohtaisia verolukuja ei yrityksiltä tarvitse vaatia. Ei, vaikka hallituspuolueiden piirissäkin on myönnetty, että sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksia voivat voittaa monikansalliset yritykset, jotka siirtävät voitot aggressiivisella verosuunnittelulla pois Suomen verotuksen piiristä. Halvin hankinta voi siis tulla kalliiksi.

Lisäksi laista puuttuvat kokonaan säännökset vastuullisuuden varmistavasta huolellisuusperiaatteesta ja valvonnasta hankintaketjuissa. Ohjeet tähän löytyvät YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista ohjaavista periaatteista, mutta laissa ei edes viitata periaatteisiin, vaikka Suomi on niihin sitoutunut. Periaatteiden mukaan valtioiden on edistettävä ihmisoikeuksien kunnioittamista yrityksissä, joiden kanssa niillä on kaupallista toimintaa. Tähän vuotuiselta suuruudeltaan yli 30 miljardin euron julkiset hankinnat tarjoaisivat ainutlaatuiset mahdollisuudet.

Säädetty hankintalaki ei vastuullisuuden osalta vastaa YK-periaatteiden ja EU:n hankintadirektiivien henkeä. Finnwatchia kuultiin lainvalmistelussa, ja kerroimme useaan otteeseen virkamiehille ja kansanedustajille hallituksen esityksen puutteet (ks. linkit lausuntoihimme blogin lopussa). Eduskunnan talousvaliokunnassa kuitenkin vain osa eduskuntaryhmistä esitti vastalauseissaan yritysvastuuta edistäviä muutosehdotuksiamme.

Hyvä asia on se, että uusi hankintalainsäädäntö tarjoaa joitakin uusia vapaaehtoisia välineitä ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden huomioimiseksi hankinnoissa. Niihin tarttuminen jää kuitenkin valtion ja kuntien hankintayksiköiden harkintaan.

Tulevan huhtikuun 9. päivänä pidetään kuntavaalit, ja on meistä äänestäjistä kiinni, miten kuntapäättäjät kehittävät hankintakäytäntöjä jatkossa. Yhteiskuntavastuullisen ehdokkaan tunnistat, jos ehdokas on samaa mieltä esimerkiksi seuraavan väittämän kanssa: kunnan tulisi valita tarjoukset pääsääntöisesti yhteiskuntavastuun huomioivilla kokonaistaloudellisilla perusteilla, eikä pelkästään halvimman hinnan perusteella. Paina ehdokkaan vastaus muistiisi, ja muistuta asiasta valittuja kuntapäättäjiä, kun kunnassa päätetään seuraavan kerran esimerkiksi sote-hankinnoista.

Finnwatchin hankintalakiuudistusta koskevat lausunnot ja tiedotteet:

14.10.2016 Lisälausunto eduskunnan talousvaliokunnalle hankintalakiesityksestä

7.10.2016 Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle hankintalakiesityksestä

7.9.2016 Järjestöjen tiedote hankintalakiesityksestä

17.8.2016 Kirje kansanedustajille: suositukset hankintalakiesityksen muuttamiseksi eduskuntakäsittelyssä

21.8.2015 ja 10.8.2016 Kampanjatiedote: järkevämpiä julkisia hankintoja, #35muutosta

3.7.2015 Lausunto hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä työ- ja elinkeinoministeriölle

28.4.2015 Mielipidekirjoitus Helsingin sanomissa: Julkisissa hankinnoissa korostettava vastuuta

15.4.2015 Raportti: Kohti veroparatiisivapaita ostoja