Petteri Orpon hallitus on epämiellyttävässä tilanteessa. Hallituspuolueet ovat luvanneet laittaa talouden kuntoon, luoda satatuhatta uutta työpaikkaa ja lopettaa velkaantumisen. Mutta talous mataa ja työttömyys nousee. Valtion velka paisuu ja monia rivikansalaisia ärsyttävät niin leikkaukset kuin monet veronkiristykset.
Kannatusongelmissa painivan hallituksen uusi taikasana on kasvu. Ihmelääkkeitä odotetaan nyt erityisesti Risto Murron kasvutoimia miettivältä työryhmältä, jonka pääministeri Orpo nimesi syyskuussa. Ryhmä on Orpon näköinen: yrityspuolen edustajia, sijoittajia ja kokoomusvaikuttajia. Jonkinlainen kädenojennus palkansaajapuolelle on Laboren professori Mika Maliranta ja siihen se sitten jääkin.
Koulutuspuolen osaajat, kestävyystieteilijät tai muut kaikenmaailman humanistidosentit ja ilmastopiiperöt on jätetty työryhmän ulkopuolelle.
Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat aloittaneet vimmaisen vyörytyksen oman toiveiden tynnyrinsä levittämiseksi Murron työryhmän työpöydälle. Keskuskauppakamari haluaa laskea yhteisöveroa ja poistaa perintö- ja lahjaveron. Yritysverotuksen laskemista vaativat Keskuskauppakamarin rinnalla myös Suomen Yrittäjät ja ETLA, ja perintöveron poistamisessa komppaa Libera ja Perheyritysten liitto. Ehdotuksilla on vain vähän tai ei ollenkaan tekemistä kasvun kanssa. Se, että lobbareilta unohtuvat tutkimusviitteet on normaalia. Kasvupuheet ovat kuitenkin saaneet myös tutkimuslaitos ETLAn keulimaan pahemman kerran suositustensa perusteluissa.
Myös Finnwatch on välittänyt omat toiveensa kasvutyöryhmälle. Tapasimme viime syksynä useita kasvutyöryhmän jäseniä ja laadimme ryhmälle kattavan muistion talouden uudistamiseksi. Kuten arvata saattaa, meidän suosituslistamme on kovin erilainen kuin edellä mainituilla tahoilla. Koska planeetan kestävyysrajat on jo ylitetty, emme edes puhu kasvusta vaan talouden uudistamisesta. Jos taloutta voidaan jossain kohtaa kasvattaa, kasvun tulee perustua ilmasto- ja biodiversiteettihaasteita ratkaisevaan vihreään siirtymään.
Me emme usko, että kasvua luodaan yksittäisillä poppakonsteilla kuten uusilla veronalennuksilla kaikkein hyväosaisimmille. Monia niistä on jo kokeiltu ja tulokset ovat olleet surkeita. Suomen yritysverotus on kansainvälisesti vertailtuna erittäin kilpailukykyisellä tasolla. Varallisuuserot ovat jo haitallisessa kasvussa eikä niitä tule lisätä yhtään.
Suomen kannattaa pelata pitkää peliä ja keskittyä vahvuuksiinsa: poistaa markkinoita vääristäviä ja kansantaloudelle kalliita (vero)kannusteita ja ohjata kotimaan markkinoita entistä voimakkaammin vihreään siirtymään. Sitä kautta yrityksille luodaan mahdollisuuksia kilpailla myös kansainvälisillä markkinoilla.
Finnwatchin kasvutyöryhmälle toimittamiin ehdotuksiin kuuluvat muun muassa:
– Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen korjaaminen. Samaa toimenpidettä Murron työryhmälle on tarjonnut myös Suomen Pankki.
– Yhteisöveron ja/tai perintöveron laskemisesta pidättäytyminen. Veronalennukset eivät tutkitusti rahoita itse itseään.
– Päästöperusteisten taloudellisten ohjauskeinojen lisääminen hiiliosinkojärjestelmällä. Ilmastokestävää liiketoimintaa tulee vauhdittaa päästöhinnoittelulla. Hintaohjauksen taloudelliset vaikutukset kansalaisiin tulee kääntää progressiiviseksi hiiliosinkojärjestelmällä.
– Jo sovitusta kestävyyssääntelystä kiinni pitäminen ja sääntelyn vaikutuksen vahvistaminen. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen arvoketjuissa ovat Suomelle kilpailuvaltti.
Kaikkiin kasvutyöryhmälle toimittamiimme suosituksiin perusteluineen voit tutustua täällä.