Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Kohta kaivosmineraalit eivät lähde Suomesta ilmaiseksi vaan halvalla
Kaivosveron tie on ollut pitkä ja kivinen, mutta nyt tunnelin päässä näkyy valoa: veron käyttöönottoa koskeva hallituksen esitysluonnos on vihdoin vuosia jatkuneiden selvittelyjen jälkeen julkaistu. Lakiluonnos on paraikaa lausuntokierroksella ja sen on määrä edetä eduskunnan käsittelyyn vielä tämän syksyn aikana.
Finnwatch on kampanjoinut kaivosveron puolesta vuodesta 2016 lähtien. Tuolloin julkaistu Kaivosverotuksen kehitysmaa -raporttimme osoitti aggressiivisen verosuunnittelun pienentävän merkittävästi kaivosyhtiöiden Suomeen maksamia yhteisöveroja.
Kun Suomesta on tämän lisäksi puuttunut erillinen kaivosvero, ovat kansainväliset kaivoskonsernit saaneet hyödyntää Suomen mineraalivarantoja käytännössä ilmaiseksi, ja alan Suomeen maksama verokertymä on jäänyt verrattain pieneksi.
On poikkeuksellista, ettei Suomen kaltaisessa kehittyneessä kaivosmaassa ole aiemmin peritty lainkaan kaivosveroa. Monissa muissa maissa on jo pitkään katsottu, että yhteiskunnan tulee saada korvaus ainutkertaisten kaivosmineraalien luovuttamisesta kaivosyhtiöille.
Verosuunnittelu ei vapauta verosta
Halituksen nyt julkaisemassa laki luonnoksessa esitetään kaivosveron käyttöönottoa vuoden 2024 alusta alkaen. Veron toteutusmalliksi on valittu rojaltityyppinen kaivosmineraalivero. Tämä tarkoittaa, että metallimalmien kohdalla veroa peritään rikastettavaksi toimitettavien metallien arvon perusteella.
Muiden kaivosmineraalien kohdalla vero pohjautuu louhittujen mineraalien määrään. Ero metallimalmeja ja muita kaivosmineraaleja koskevassa toteutuksessa johtuu pääosin siitä, ettei muilla kaivosmineraaleille kuin metallimalmeille ole saatavilla julkisia markkinahintoja.
Rojaltimallin valinta on perusteltu, sillä toisin kuin vaihtoehtoisten niin sanottujen nettotulomallien tapauksessa, rojaltityyppistä veroa maksetaan kaikista hyödynnetyistä kaivosmineraaleista riippumatta siitä, onko kaivosyhtiön kirjanpidollinen – ja aggressiivisille verojärjestelyille altis – tulos voitollinen vai ei.
Rojaltimalli vastaa siten paremmin hallitusohjelmassa asetettuun tavoitteeseen: valittu veromalli mahdollistaa yhteiskunnalle kohtuullisen korvauksen ainutkertaisten kaivosmineraalien käytöstä ja on vähemmän altis aggressiiviselle verosuunnittelulle. Lisäksi malli on yksinkertainen toteuttaa ja sen synnyttämien verotulojen ennakointi on helpompaa kuin nettotulopohjaisten kaivosveromallien tapauksessa.
Halvalla lähtee
Kovaa kritiikkiä ansaitsee sen sijaan lakiluonnoksessa esitetty verotaso. Metallimalmien kohdalla veron esitetään olevan vain 0,6 % rikasteeksi toimitettavan metallin arvosta ja muiden kaivosmineraalien kohdalla 0,2 euroa louhitulta kaivosmineraalitonnilta.
Muissa maissa metallimalmeista perittävät arvorojaltit asettuvat usein alimmillaan 2–5 %:in välimaastoon, joten Suomeen esitetty verotaso on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen alhainen. Syyt tälle ovat poliittisia: veron vuotuinen tuottotavoite lukittiin vuoden 2021 budjettiriihessä 25 miljoonaan euroon.
Finnwatch on vaatinut jo useaan otteeseen, että verotavoitetta ja siitä seuraavaa verotasoa tarkistettaisiin ylöspäin. Nyt esitetyn verotason voi jopa katsoa olevan ristiriidassa hallitusohjelmassa asetetun kohtuullista korvausta koskevan tavoitteen kanssa.
Finnwatchin lausunto kaivosmineraaliveron käyttöönottoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta on luettavissa täällä.
