Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Suomalaisten ja eurooppalaisten aasialaisiin tuotantoketjuihin nojaavat kulutustottumukset ovat suorassa yhteydessä ilmastokriisin suurimpiin ongelmiin. Yrityksillä on suuri rooli ja vastuu tuoda markkinoille ilmastokestävästi tuotettuja tuotteita.
Suomessa seurataan vuosittain kansallisten päästötavoitteiden saavuttamista. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Viralliset päästötilastot eivät kuitenkaan huomioi Suomeen tuotavien tavaroiden ja palveluiden aiheuttamia päästöjä. Kun päästöjä arvioidaan kulutusperusteisesti, syntyy suomalaisten hiilipäästöistä huomattavasti karumpi kuva.
Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkimuksessa on arvioitu, että kulutusperusteisesti lasketut kotimaan loppukäytön kasvihuonekaasupäästöt olivat 73,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Mt CO2e) vuonna 2015. Tämä niin kutsuttu Suomen hiilijalanjälki oli 33 prosenttia suurempi kuin Suomen alueella syntyneet virallisissa tilastoissa esitettävät päästöt.
Suomalaisten valtava hiilijalanjälki selittyy sillä, että olemme rikas länsimaiseen elämantapaan tottunut kulutusyhteiskunta. Meille tuodaan paljon erilaisia tavaroita erityisesti Aasiasta. Aasian maista Suomen ylivoimaisesti suurin kauppakumppani on Kiina. Vuonna 2018 Suomen suora tuonti Kiinasta oli arvoltaan yli 4,6 miljardia euroa. Kiinasta tuodaan Suomeen muun muassa elektroniikkaa, tekstiilejä ja vaatteita. Intiasta Suomeen tuotiin suoraan erilaisia tuotteita kuten lääkkeitä ja vaatteita noin 355 miljoonalla eurolla.
Tuotteiden tuotanto vaatii energiaa kuten sähköä, jota sekä Kiinassa että Intiassa tuotetaan pääasiassa kivi- ja ruskohiilestä. Vuonna 2016 nämä kaksi maata vastasivat 40 prosentista kaikista maapallon sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöistä.
Kiinan energiatuotannon kokoluokka saa pään pyörälle. Kiinan sähköntuotantokapasiteetti on noin 2 000 GW, eli 2 000 000 MW (vrt. Suomessa sähköntuotantokapasiteetti on 13 650 MW). Valtavista mittasuhteista huolimatta Kiinan sähkönkulutus ja -tuotanto kasvaa edelleen vuosittain samalla kun myös kivi- ja ruskohiilen tuotanto lisääntyy. Vuonna 2018 Kiinan kivihiilen tuotanto kasvoi 5,2 prosenttia, 3,55 miljardiin tonniin.
Kiinassa kulutetusta energiasta 59 prosenttia on peräisin kivihiilestä. Kiinan osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on 27 prosenttia (vrt. Euroopan unioni vastaa 9 prosentista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä).
Intia jää päästöissä vielä toistaiseksi kauas Kiinan taakse, mutta kyllä senkin luvut pistävät ahdistamaan. Intian vuosittainen sähköntuotantokapasiteetti on noin 360 500 MW. Intian sähköntuotantokapasiteetista fossiilisella energialla tuotetaan yli 63 prosenttia. Ylivoimaisesti suurin osa tästä muodostuu hiilestä (54,3 prosenttia).
Kuten Kiinassa, myös Intiassa sähkönkulutus ja -tuotanto kasvaa edelleen vuosittain, ja käsikädessä kysynnän kasvun kanssa kasvaa myös kivi- ja ruskohiilen tuotanto. Kaikesta Intian kaivoksista tulevasta kivihiilestä yli 80 prosenttia käytetään sähköntuotantoon. Intian osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on 7 prosenttia.
Kiina ja Intia eivät tupruttele fossiilista energiaa ilmaan pelkästään omaan kulutukseensa, päinvastoin. Länsimaiden kulutus ovat aivan keskeinen tekijä maiden päästöissä. Alla oleva kuva näyttää tuotannon aiheuttamat globaalit päästövirrat. Länsimaat kuten Eurooppa ja USA ovat ulkoistaneet omia kulutusperäisiä päästöjään Kiinaan ja muihin tuotantomaihin, jotka ovat päästöjen nettoviejiä.
Hyvä uutinen on se, että koska kulutuksemme vaikuttaa Aasian tuotantomaiden päästöihin, me voimme myös vaikuttaa niihin. Vaikka Kiinan kivihiilen käyttö on muutaman vuoden paikallaan pysymisen jälkeen lähtenyt jälleen nousuun, on uusiutuvan energian hinta tullut alas ja se kilpailee sähkömarkkinoilla voimakkaasti kivihiilen kanssa. Vientituotteita ja muuta tavaraa tuottava teollisuus käyttää kaksi kolmasosaa Kiinan tuottamasta energiasta. Kiinassa sähkön kuluttajien kuten tuotantolaitosten aloitteellisuus uusiutuvaan sähköön siirtymisessä voisikin olla erittäin merkittävä tekijä maan kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisessä. Myös Intiassa uusiutuvan energian kysyntä on nopeassa kasvussa.
Eurooppaan tuotteita tuovien yritysten on nyt kannettava oma vastuunsa tuotantoketjuihin ulkoistetuista hiilipäästöistä. Yritysten tulee viipymättä toimia markkinoimiensa tuotteiden hiilijalanjäljen selvittämiseksi ja pienentämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä arvoketjuihin tuotantomaissa, joissa fossiilisen energian käyttö kasvaa. Finnwatchin tässä kuussa julkaisema selvitys osoittaa, että yritykset ovat tässä työssä vasta aivan alussa.
Yritysten tuotantoketjuissa on valtava mahdollisuus päästövähennyksiin. Vaadi yrityksiä varmistamaan, että tuotteet on valmistettu ilmaston kannalta kestävästi.
