Kolme verojärjestelmän porsaanreikää korjataan

Hallituskausi lähenee loppuaan, ja veropohjan tiivistämisen sekä verovälttelyn estämisen kannalta eletään parhaillaan kriittisiä hetkiä. Hallituksen uusimpien lakiesitysluonnosten myötä Suomen verojärjestelmästä suljetaan kolme merkittävää porsaanreikää! Käyn tässä blogissa lyhyesti läpi ne hankkeet, joita jokaisen verotuksen oikeudenmukaisuudesta kiinnostuneen kannattaa seurata. Lisäksi kertaan lopussa, mitä muuta hallitukselta on vielä syytä odottaa.

Carunan verosuunnittelulle laitetaan piste

Hallitus julkaisi tällä viikolla lakiesitysluonnoksen, jolla Carunan ja monen muun yhtiön ulkomaisille korkoverojärjestelyille laitetaan vihdoin piste. Niin sanottua tasevapautussääntöä koskevan lakimuutoksen matka on ollut kiharainen, ja edellisen kerran porsaanreikää yritettiin korjata viime vuoden lopulla. Tuolloin huomasimme, etteivät ehdotetut muutokset olisikaan puuttuneet ongelmaan, joka piti korjata. Valiokunnat ja eduskunta olivat onneksi hereillä, ja hallitus lupasi laatia korjaavan esityksen. Nyt näyttää siltä, että uudet pykälät ajavat asiansa. Hieno juttu!

Arvonnousuvero etenee

Olemme vaatineet Suomeen jo vuodesta 2017 lähtien arvonnousuveroa, jolla puututaan muutoilla tehtävään aggressiiviseen verosuunnitteluun. Olemme julkaisseet aiheesta vuosien varrella tutkimuksia ja tiedotteita ja jututtaneet päättäjiä päättäjien perään. Nyt työ tuottaa hedelmää: hallitus julkaisi lakiesitysluonnoksen lausuntokierrokselle. Esityksessä on omat puutteensa, joita yritämme vielä korjata lausuntokierroksilla. Samalla varmistamme, että lakimuutokset tuodaan eduskuntaan ennen hallituskauden loppua. 

Kaikkein varakkaimpia edustavien etujärjestöjen itku ja parku arvonnousuverosta on ollut korvia huumaavaa, ja ennustamme metelin jatkuvan. Vastapuoli puhuu arvonnousuveron sijaan maastamuuttoverosta ja povaa Suomeen heinäsirkkoja ja taivaalta tippuvia kuumia kiviä. Tosiasiassa arvonnousuvero on käytössä jo suurimmassa osassa Suomen verrokkimaista ja on lopulta aika arkinen juttu: sillä pyritään vain varmistamaan, että kaikki maksavat Suomessa kertyneistä arvonnousuista samat verot.

Finnwatchin uusi verokoulu avaa mistä kohutussa arvonnousuverossa oikeasti on kyse.

Ulkomaisten kiinteistösijoittajien veroporsaanreikä suljetaan

Kerroimme vuonna 2020 Suomen suurimman kiinteistösijoitusyhtiö Spondan verojärjestelyistä ja omistusrakenteesta, jonka avulla konsernin luxemburgilainen emoyhtiö tulee aikanaan välttämään Suomen myyntivoittoverot myydessään Sponda-konsernin ja sen omistamat kiinteistöt eteenpäin. Tilanne koskee paitsi Spondaa, myös monia muita kansainvälisiä kiinteistösijoittajia. Vaadimme ongelman korjaamista ja herätimme keskustelua eduskunnassa. Ministeri lupasi toimia, ja asia eteni verotuksen uudistamista pohtineen työryhmän suosituksiin – ja lopulta lakimuutosehdotukseksi asti. Tuloverolain 10 pykälän 10 artikla, kavereiden kesken teeveeäl kymppikymppi, aiotaan nyt korjata. Kun laki saadaan voimaan, Suomi voi entistä kattavammin verottaa kansainvälisten kiinteistösijoittajien kiinteistökauppoja. Maljan paikka!

Spondan kohdalla ongelma ei kuitenkaan ratkea pelkällä kansallisen lainsäädännön muutoksella, koska Suomen ja Spondan emoyhtiön kotipaikan, veroparatiisi Luxemburgin, välinen vanha verosopimus estää emoyhtiön saaman myyntivoiton verottamisen Suomessa. Tilanne on sama muidenkin Suomen vanhimpien verosopimusten kohdalla ja korjautuu sitä mukaan, kun verosopimuksia päivitetään. Me pyrimme varmistamaan, että päättäjät ovat tietoisia näiden vanhojen verosopimusten korjaustarpeesta.

Kun yllä listatut verolakien muutokset saadaan voimaan, ne tuovat Suomelle kymmeniä miljoonia lisää verotuloja ja hillitsevät haitallista verokilpailua myös muissa maissa.

Mitä muuta hallituksen pitäisi vielä tehdä?

Edellä mainitut kolme veromuutoshanketta ovat tärkeitä, mutta valitettavasti korjauslista on niidenkin jälkeen vielä pitkä. Tässä hankkeita, joiden etenemistä olisi vielä perusteltua odottaa tällä hallituskaudella:

– Hallituksen tulisi tuoda vielä syksyn aikana eduskuntaan esitys kaivosverosta. Lukemattomien selvitysten ja työryhmien jälkeen itse lakivalmistelua koskeva hanke on käynnistetty viime viikolla, joten toivottavasti homma saadaan nyt maaliin.

– Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus odottaa edelleen korjaamista. Kyseessä on jo yli 800 miljoonaan euroon nouseva kaikkein varakkaimpia ja hyvätuloisia suosiva verotuki, joka ruokkii tulonmuunnoksi kutsuttavaa verovälttelyä. Hallituksen valtiosihteereistä koostuva työryhmä totesi jo vuonna 2019, että järjestelmän korjaamiseen olisi syytä palata tämän hallituskauden aikana. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut.

– Hallituksen esitystä julkisen maakohtaisen veroraportoinnin toimeenpanosta ei ole kuulunut. Hallituksen esitysluonnos tämän yritysten veronmaksun läpinäkyvyyttä lisäävän direktiivin toimeenpanosta oli suuri pettymys: Suomi olisi soveltamassa direktiiviä minimitasolla. Esitys tulisi pikaisesti korjata, ja tuoda eduskuntaan vielä ennen hallituskauden päättymistä.