Hyviä uutisia koronakriisin keskellä: toistaiseksi yhteiskunta toimii, kaupoissa on ruokaa, terveydenhuolto on varautunut sairaiden hoitamiseen. Edessä on pitkä taival, mutta Suomi tulee selviämään koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä vahvempana kuin koskaan.
Kriisi on kirkastanut hyvinvointivaltion merkitystä. Kun arki järkkyy, olemme lopulta riippuvaisia toisistamme. Samalla olemme saaneet muistutuksen siitä, että kaikkein korvaamattomimpia eivät ehkä olekaan he, joiden tarpeet ja vaatimukset esitetään äänekkäimmin, vaan he, jotka hoivaavat, siivoavat, viljelevät ja turvaavat muita yhteiskunnan perustoimintoja.
Kriisi on auttanut erottamaan myös materiaalisesti tärkeät asiat vähemmän tärkeistä. Kulutus on laskenut radikaalisti, lentokoneet ovat jääneet maahan ja laivat satamiin, tarpeettomat tavarat kauppojen hyllyille.
Käytimme normaalina arkena ennen koronaepidemiaa luonnonvaroja kymmenen kertaa kestävää tasoa enemmän. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on ollut moninkertainen tasosta, joka olisi ilmaston kannalta turvallista.
Kun koronasta selvitään ja arki palautuu taas normaaliksi, heräämme huomaamaan, että kaikki epidemiaa edeltänyt kulutus ei ollutkaan välttämätöntä. Kriisiuutisten saavuttamat kotitaloudet eivät rientäneet kauppoihin hamstraamaan lisää pikamuotia vaan ruokaa, lääkkeitä ja wc-paperia.
Äkillinen poikkeustilanne on saanut Suomen talouden polvilleen, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat valtion apua tilanteesta selviämiseen. Yritysten tukeminen on perusteltua paitsi yritysten, myös työntekijöiden ja laajemmin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Yritysten pelastamiseen tullaan siirtämään miljardeja lainarahoituksena ja suorana tukena. Veronmaksajien yhteinen kassa siis avataan, ja kaikki tulevat mukaan kantamaan yritysten riskejä.
Pelkkiä riskejä ei kuitenkaan voida jakaa. Kun epidemiasta selvitään ja palaamme takaisin arkeen, myös pelastusoperaation lasku on jaettava tasaisemmin. Kaikkien on jatkossa maksettava veronsa, ja verojen tulee määräytyä suhteessa maksukykyyn. Verotus ei ollutkaan varastamista, vaan vakuutus niin yksilön kuin koko yhteiskunnan pahojen päivien varalle.
Vaikka epidemia on monissa maissa vasta alussa, näyttää selvältä, että talous on taantumassa ja valtiot suunnittelevat jo elvytystoimia. Ja kun koronakriisi on selätetty, ilmastokriisi jatkuu. Koronavirus on auttanut näkemään, että monet talouden ja päätöksenteon reunaehdot ovat olleet poliittisesti asetettuja. Meillä on rahaa ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen.
Tänään päättäjiltä tarvitaan toimia yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi ja ihmisten välittömän toimeentulon varmistamiseksi. Samalla Finnwatch kannustaa poliitikkoja katsomaan kauas, käsillä olevan kriisin tuolle puolelle. Tulevilla poliittisilla toimenpiteillä ei tule pyrkiä palaamaan vanhaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömään normaaliin, vaan kääntää kurssi kohti oikeudenmukaista hiilivapaata yhteiskuntaa.