Koronatuet pois veroparatiisifirmoilta – näin se tehdään

Bransonin pyynnöt ovat saaneet brittimedialta vastaukseksi paheksuntaa ja silmien pyörittelyä. 

Tanskassa huoli tukirahojen päätymisestä arveluttaviin kohteisiin on johtanut siihen, että tuensaajille asetetaan hyvään hallintotapaan liittyviä ehtoja. Tukia ei myönnetä veroparatiiseihin rekisteröidyille yrityksille ja yritysten edellytetään maksavan veronsa Tanskaan oikeamääräisesti. Lisäksi isoimpia tukia saavilta yrityksiltä kielletään osingonmaksu ja omien osakkeiden ostot vuosina 2020 ja 2021.

Voitonjaon rajoituksilla voitaneen estää ainakin väliaikaisesti tukirahojen valuminen osinkoina omistajan taskuun. Sen sijaan Tanskan asettama veroparatiisikielto vaikuttaa lähinnä symboliikalta. Veroparatiisi-määritelmä pohjautuu EU:n komission täysin puutteelliseen mustaan listaan (jossa ei esimerkiksi ole yhtään EU:n omaa isoa veroparatiisia) eikä se estä kansainvälisen konsernin tanskalaista tytäryhtiötä hakemasta tukea ja siirtämästä voittojaan veroparatiisissa toimivaan konserniyhtiöön. Oikeamääräisellä veronmaksulla tarkoitetaan puolestaan verolakien mukaista veronmaksua, jota yrityksiltä edellytetään jo muutenkin – aggressiivista verosuunnittelua se ei estä.

Vero-oikeudenmukaisuutta edistävä kansalaisjärjestö Tax Justice Network julkaisi viime viikolla viiden kohdan tarkistuslistan siitä, pitäisikö jollekin yritykselle ohjata koronatukia vai ei. Lista soveltuu kansainvälisiin suuryrityksiin ja se perustuu pitkälti avoimuuteen. Onko yritys laatinut julkisen maakohtaisen veroraportin ja julkaissut tytäryhtiöidensä tilinpäätökset? Ovatko sen edunsaajat tiedossa? Onko se kärähtänyt jossain veroparatiisivuodossa kuten LuxLeaksissa?

TJN:n ehdottama avoimuuden lisääminen on hyvä ja kannatettava asia, mutta arveluttavasta toiminnasta kiinni jääneiden yritysten rankaisemisen sijaan me Finnwatchissa uskomme enemmän järjestelmän korjaamiseen. Siitä lisää blogin lopussa.

Suomessa poliittinen keskustelu tukien päätymisestä verovälttelyä harjoittaviin yrityksiin on päättäjien tasolla vasta käynnistymässä. Viime viikolla sisäministeri Maria Ohisalo otti Twitterissä kantaa, ja totesi ettei koronatukia ole tarkoitettu osinkoina ulos jaettavaksi eivätkä ne kuulu veroparatiisien käyttäjille. Myös Sitran yliasiamies, entinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen totesi, ettei veroparatiisiyhtiöillä tulisi olla asiaa verovaroilla kustannettaviin koronatukiin. Mitään toimia tähän suuntaan ei kuitenkaan ole vielä Suomessa tehty.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Koronatukien (ja ylipäätään veroeurojen) valuminen veroparatiiseihin voidaan estää korkovähennysrajoituksia kiristämällä, tasevapautussääntö poistamalla sekä väliyhteisölakia tiukentamalla. Yleinen veronkiertopykälä tulee korjata. Koronatukien käyttö verovapaiden osinkojen maksamiseen voidaan estää korjaamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta. Nyt kun yrityksiä pelastetaan julkisilla varoilla, myös veronmaksuun liittyvää läpinäkyvyyttä tulisi lisätä. Lisää tarvittavia toimenpiteitä veropohjan aukkojen tilkitsemiseen voi lukea täältä.

Ja vielä lopuksi hyvät uutiset: keinot ongelmiin puuttumiseksi ovat olemassa ja tiedossa – jos poliittista tahtoa löytyy, koronatukien valuminen verovälttelijöiden taskuun voidaan estää. Huono uutinen on, että tähän asti yhteisymmärrystä veropohjan korjaamisesta ei ole löytynyt.

Koronakriisi on kansalaisille jälleen hyvä syy lisätä painetta päättäjien suuntaan. Yhtään leikkauslistaa ei tule kaivaa esiin ennen kuin veropohjan aukot ja porsaanreiät on tukittu.

Kuva: Province of British Columbia / Flickr