Kuva: Flickr Creative Commons/J Mark Dodds

Käynnistimme Finnwatchissa marraskuussa kampanjan, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa kohinalla kasvava Lidl-kauppaketju ei kerro myymiensä tuotteiden alkuperää. Muut Suomessa toimivat isot kauppaketjut, S-ryhmä ja Kesko, ovat pyydettäessä kertoneet alihankkijoitaan vaikka laki ei tätä edellytäkään.

Avoimuus ei ole tuonut S- ja K-ketjuille pelkkiä kehuja. Finnwatch on julkisuuskohujen saattelemana raportoinut yritysten alihankintaketjuista löytyneen jopa pakkotyötä ja ihmiskauppaa.

Lidl on väistänyt julkisuuden valokeilan vetoamalla liikesalaisuuksiin. Kauppaketju ei myöskään ole sitoutunut sidosryhmäyhteistyössä laadittuihin yritysvastuuperiaatteisiin.

Lidl läpinäkyväksi -kampanjamme sai osakseen kiitosta, mutta myös yllättävää raivoa. Lidl-kritiikki herätti kiukkua kuluttajissa, jotka pitävät Lidliä S- ja K-mafiaa vastaan taistelevana sankarina. Tuohtuneet yksityishenkilöt ovatkin rustanneet Finnwatchille enemmän tai vähemmän asiallista palautetta – kiitämme kohteliaimmin ärräpäistä ja kehotuksista painua sinne minne aurinko ei paista.

Palautteen kirjoittajat ovat varmasti oikeassa siinä, että Suomen poikkeuksellisen keskittynyttä vähittäiskaupan kenttää onkin syytä ravistella. Kilpailun lisääntyminen tuo lisää tervetullutta neuvotteluvoimaa myös kotimaisille tuottajille.

Tarinassa on kuitenkin toinenkin puoli.

Moni meille törkyviestejä lähettänyt loukkaantunut kuluttaja ei ehkä tiedä, että Suomessa sympaattisena altavastaajana näyttäytyvä Lidl kuuluu maailman neljänneksi suurimpaan vähittäiskaupan jättiin, Schwarz-konserniin. Vuonna 2014 Lidlin liikevaihto oli lähes seitsemän kertaa suurempi kuin koko Kesko-konsernin liikevaihto.

Lidlin salaisuuksien verho ei jää vain alihankintaketjuun, vaan se on ulottunut myös verokysymyksiin. Lidl ei ole julkaissut aina tietoja veroluvuistaan, ja yrityksen omistus on keskitetty saksalaiseen tuloveroista vapautettuun omistajansa nimeä kantavaan Dieter Schwarz -säätiöön.

Lidl Suomen ostoja EU:n ulkopuolisista maista tehdään keskitetysti Euroopasta käsin. Suomalaisten sydämiin tiensä raivannut halpoja hintoja tarjoava Lidl on vähittäiskaupan toimijana keskittynyt aggressiiviiseen hintakilpailuun. On selvää, että se käyttää ostajavoimaansa hyödyksi neuvotteluissa tuottajien kanssa.

Emme tiedä miten Lidlin ostopolitiikka näkyy kehitysmaiden työntekijöiden arjessa, mutta aiomme ottaa selvää heti kun se antaa tietoja alihankintaketjuistaan.

Lidl ei ole kiusaajien kohteeksi joutunut hyvyyden lähettiläs, sen enempää kuin Kesko tai S-ryhmäkään. Vaaditaan siis siltä samanlaista vastuullisuutta ja avoimuutta kuin muiltakin.

Kolumni on julkaistu aiemmin Metalliliiton Ahjo-lehdessä (16/2015)

Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.