Miten hallitus torjui aggressiivista verosuunnittelua?

Uuden vuoden kunniaksi kokosimme yhteen listaan hallituksen veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua koskevat viime vuonna tehdyt päätökset. Jaamme niistä alla risut ja ruusut perustelujen kera.

1. Hallintarekisteri meni läpi, ongelmia ei lupauksista huolimatta korjattu

Hallitus lupasi, että laajaa kritiikkiä herättänyt hallintarekisterihanke kuopataan lopullisesti. Hallintarekisterien käytön salliminen mahdollistaa suomalaisten pörssiyhtiöiden omistamisen anonyymisti, lisäten näin mahdollisuuksia sisäpiirikauppoihin, veronkiertoon ja rahanpesuun. Kritiikistä huolimatta hallintarekisterihanke nousi zombin lailla huhtikuussa 2017 haudastaan ja hyväksyttiin lopulta eduskunnassa. Hallitus salli myös suomalaisille sijoittajille mahdollisuuden sijoittaa suomalaisiin yrityksiin ulkomaisten hallintarekisterien kautta.

Hallitus lupasi korjata hallintarekisteröinnistä aiheutuvat ongelmat erillisellä lailla. Lakiluonnos julkaistiin kesäkuussa. Lakiluonnoksessa osakkeita säilyttävien yritysten tulisi kerätä viranomaisille osingonsaajien tunnistetiedot, mikä vähentäisi mahdollisuuksia hallintarekisterien väärinkäyttöön.

Lakiluonnos korjasi hallintarekisteröinnistä aiheutuvat ongelmat vain osittain. Korjaukset koskivat vain osinkotuloja, mikä tarkoittaa, että osakkaat tunnistettaisiin vain osingonjakohetkellä. Verottajaa piilotteleva osakkeen omistaja välttyy valokeilalta myymällä tai vuokraamalla osakkeensa osingonjaon hetkellä. Toinen merkittävä puute lakiluonnoksessa on yleisöjulkisuuden puute. Sisäpiirikauppojen tai poliitikkojen sidonnaisuuksia ei siis voitaisi jatkossa enää tuoda julkisuuteen.

2. Rahanpesudirektiivissä yksi askel eteen, yksi taakse

Hallitus toimeenpani kesäkuussa neljännen rahanpesudirektiivin. Sen myötä Suomessa säädettiin rekisteri todellisista edunsaajista julkiseksi, vaikka direktiivi ei edellyttänyt tätä.

 Hallitus sääti kynnyksen edunsaajien julkistamisesta hölmön korkealle. Yritysten ja muiden yhteisöjen todelliset edunsaajat tulee julkistaa vain silloin kun nämä omistavat yhteisöstä yli 25% tai käyttävät vastaavaa äänivaltaa yhteisössä. Käytännössä merkittävätkin edunsaajat jäävät siis edelleen piiloon. Finnwatch esitti todellisten edunsaajien ilmoittamista huomattavasti matalammalla 10% omistus- tai äänioikeusrajalla.

3. Verokonsulttien kuriin pistämistä kannatettiin periaatteessa, direktiivin korjaamiseen ei löytynyt haluja

Eduskunta käsitteli elokuussa EU-neuvoston direktiiviehdotusta rajat ylittävien verojärjestelyjen ilmoittamisesta. Toteutuessaan direktiivi edellyttäisi yrityksille verojärjestelyjä suunnittelevien konsulttien ja asianajajien ilmoittavan suunnittelemistaan järjestelyistä veroviranomaisille. Hallitus kannatti direktiiviä siitä huolimatta, että elinkeinoelämä vastusti koko sääntelyhanketta.

 Vaikka direktiiviä kannatettiin, hallitus jätti jatkoneuvotteluihin takaportin auki. Hallituksen mukaan direktiivin valmistelussa on “arvioitava ehdotetun sääntelyn vaikutusta jäsenvaltioiden ja unionin kilpailukykyyn ja yritysten hallinnolliseen taakkaan” – tämä voi tarkoittaa mitä tahansa, myös direktiivin vesittämistä. Hallitus ei myöskään halunnut korjata direktiiviluonnoksen ilmeisiä puutteita muun muassa läpinäkyvyyteen liittyen.

4. Google, Facebookin, Applen ja Amazonin verokikkailun kuriin laittamista jarruteltiin

Ranska, Saksa, Italia ja Espanja ehdottivat vuonna 2017 EU:ssa toimenpiteitä kansainvälisten teknologiajättien verokikkailun suitsimiseksi. Yrityksiä esitettiin verotettavan tulevaisuudessa myös osittain niiden kussakin maassa muodostuvan liikevaihdon myötä. Komissio julkaisi erillisen tiedonannon syyskuun lopussa koskien digialan verotusta. Epämääräisessä vastauksessaan komission tiedonantoon Suomen hallitus nikotteli uudistusehdotuksen kunnianhimoista aikataulua ja väitti nykyisen systeemin olevan lähtökohtaisesti ok.

Väite on hassu. Kansainväliset teknologiajätit maksavat voitoistaan keskimäärin vain noin 10 prosentin veroa, kun muilla yrityksillä verokanta on yli 23 prosenttia. Esimerkiksi Applen Irlannin yhtiön verot ovat olleet lähellä nollaa. Sata vuotta sitten luotuihin sääntöihin perustuvan verojärjestelmän vuoksi teknologiavetoinen digibisnes (ja moni muu aineettomaan omaisuuteen perustuva yritystoiminta) voi päättää itse lähes kokonaan missä sen tulos verotetaan.

5. Veronkiertäjiä kohdellaan jatkossa lempeämmin

Hallituksen esityksestä eduskunta päätti joulukuussa 2017 alentaa tuntuvasti veronkiertäjien sanktioita. Esimerkiksi merkittävissä yritysten veronkiertotapauksissa verovelvollisille määrättävät veronkorotukset puolittuvat nykyisestä 5 prosentin tasosta noin 2–3 prosenttiin suhteessa veroilmoitukselta puuttuneen tulon määrään. Hallituksen päätös alentaa sanktioita alentaa valtion verotuloja suoraan kuudella miljoonalla eurolla. Lisää veromenetyksiä tullee, jos ja kun halukkuus ottaa riskejä aggressiivisessa verosuunnittelussa lisääntyy.

Oppositio oli hereillä vastustamassa päätöstä, mutta se ei kuitenkaan kääntänyt hallituksen päätä. Finnwatchin erityismaininta menee puolustusministeri Jussi Niinistölle, joka äänesti ainoana hallituksen edustajana ei ainoastaan sanktioiden alentamista vastaan, vaan sanktioiden korottamisen puolesta. Niinistö vastusti ainoana myös seuraavaa kohdassa esiteltävää hallituksen päätöstä tehokkaasta katumisesta.

6. Tehokas katuminen otettiin sittenkin käyttöön – verotustaan oma-aloitteisesti korjaavat saavat vielä erillisen alennuksen sanktioihin

Veronkiertäjien sanktioiden alentamisen lisäksi hallitus antoi verotustaan oma-aloitteisesti korjaaville vielä lisäalennuksen sanktioihin. Tämä ns. tehokas katuminen tarkoittaa järjestelyä, jossa verovelvollisen omasta aloitteesta tapahtuvaan verotuksen oikaisuun sovelletaan tavanomaisia lievempiä seuraamuksia. Niitä verovelvollisia, jotka haluavat korjata verotustaan oma-aloitteisesti (esimerkiksi ilmoittamalla aiemmin ilmoittamatta jätettyjä verotettavia tuloja verottajalle), kohdellaan siis jatkossa lempeämmin. Katujien sanktioluonteinen veronkorotus laskettiin vain 0,5 prosenttiin suhteessa veroilmoitukselta aiemmin puuttuneen tulon määrään. Päätös on hölmö, sillä kansainvälisten tilitietojen vaihto etenee parhaillaan kovaa vauhtia ja monet tulojaan piilotelleet tulevat jäämään joka tapauksessa kiinni lähivuosien aikana.

Veronkiertäjille määrättävä alhaisempi sanktio ei koske tilanteita, joissa täyttyvät rikollisen veropetoksen tunnusmerkit. Rikoskynnyksen ylittävät verojärjestelyt johtavat siis edelleen vakavampiin seuraamuksiin. Tältä osin nyt toteutettu tehokkaan katumisen laki on parempi kuin pari vuotta sitten tehty lakiesitys, jossa törkeimmissäkin veropetoksissa olisi kokonaan välttynyt rikosseuraamuksilta. Tuolloin Finnwatchinkin vastustama esitys vedettiin kokonaan pois käsittelystä.

7. Sote-valinnanvapauslain veroraportointia koskeva pykälä edelleen puutteellinen

Hallituksen sote-valinnanvapauslain veroraportointia koskeva pykälä pimittää edelleen suuren osan veronmaksun arvioimisen kannalta olennaisista tiedoista. Julkisen maakohtaisen veroraportoinnin minimitasoksi olisi tullut asettaa voimassa olevassa verotusmenettelylaissa jo säädetyt tiedot (muutamilla lisäluvuilla täydennettynä), nyt näin ei tehty. Veroraportointipykälästä ei järjestetty vuonna 2017 uutta lausuntokierrosta ennen eduskuntakuulemista. Näyttää siltä, että pykälää ei tulla enää korjaamaan.

Uudessa lakiluonnoksessa on korjattu tekninen virhe, johon Finnwatch kiinnitti huomiota lakiluonnoksen aiemmassa lausuntokierroksessa. Aiempi lakisesitys jätti epäselväksi, joutuvatko ulkomaiseen konserniin kuuluvat palvelun tuottajat raportoimaan tiedot koko ulkomaisen konsernin osalta. Hallitus korjasi ongelman – hyvä! Finnwatch kiittää lakiluonnoksen veroraportointipykälää myös lainoihin liittyvien korkokulujen huomioimisesta. 

Hallitus on mennyt monessa kohtaa siitä mistä aita on matalin ja hienoista juhlapuheista huolimatta käytännön teot verovälttelyn torjumiseksi ovat olleet monessa kohdin löperöitä.

Työ verovastuun edistämiseksi ei kuitenkaan ole ollut turhaa. Kiitos aktiivisen julkisen keskustelun ja eri tahojen tekemän vaikuttamistyön, muutamia asioita on saatu viilattua edes hieman parempaan suuntaan.

Tässä ei auta muu kuin jatkaa työtä. Tervetuloa vuosi 2018.