Olisiko jo aika kieltää siirtokuntatuotteiden maahantuonti?

Pääministeri Benjamin Netanjahun johtama Israelin hallitus on ehdottanut, että jopa 30 prosenttia miehitetyn Länsirannan alueesta liitetään osaksi Israelin valtiota heinäkuun alussa. Seitsemän YK:n turvallisuusneuvoston jäsenvaltiota on tuominnut ehdotuksen kansainvälisen oikeuden vastaisena ja vaatii suunnitelman hylkäämistä. Turvallisuusneuvoston jäsenten mielestä suunnitelman toteuttaminen tekisi palestiinalaisvaltion perustamisen mahdottomaksi ja vaarantaisi alueen turvallisuuden. Myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat tuominneet suunnitelman selvin sanoin avoimessa kirjeessään.

Kiristyvässä tilanteessa huomio on kiinnittynyt myös Israelin siirtokunnista tuotaviin tuotteisiin. Siirtokunnat ovat Israelin miehittämille palestiinalaisalueille perustettuja israelilaisten käyttöönsä ottamia alueita, joita pidetään kansainvälisen oikeuden vastaisina. Yritystoiminta laittomissa siirtokunnissa on tuomittu laajasti. Helmikuussa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto julkaisi listan 112 yrityksestä, jotka tästä huolimatta edelleen jatkavat toimintaansa siirtokunnissa, ja tukevat näin niitä taloudellisesti.

Finnwatch selvitti Suomeen tuotavia siirtokuntatuotteita Kielletyt hedelmät -raportissa vuonna 2012. Raportissa paljastettiin yli 30 Suomessa toimivaa yritystä, joilla oli erilaisia yhteyksiä Israelin laittomiin siirtokuntiin. Suomessa myytiin tuolloin esimerkiksi siirtokunnissa tuotettua kosmetiikkaa ja viinejä, joiden alkuperäksi oli virheellisesti merkitty Israel.

Viime vuoden lopulla EU-tuomioistuin vahvisti, että kuluttajalle on tarjottava tietoa siitä, että tuote on peräisin Israelin miehittämiltä palestiinalaisalueilta. Alko ilmoittikin Finnwatchille maaliskuussa merkitsevänsä päätöksen myötä Israelin siirtokunta-alueelta tulevien viinien maatietoon viittauksen Israelin siirtokunnasta.

Parantuneet merkinnät auttavat tiedostavia kuluttajia välttelemään kansainvälisen oikeuden vastaisesti perustetuissa siirtokunnissa valmistettuja tuotteita. Kuluttajien vapaus valita ei kuitenkaan poista valtion vastuuta asiassa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan valtioilla on kansainväliseen oikeuteen pohjautuva velvollisuus estää laittomien siirtokuntien taloutta tukevia yrityksiä aiheuttamasta tai pahentamasta ihmisoikeuksien loukkauksia.

Irlannissa siirtokuntatuotteiden maahantuonnin kieltävä laki on ollut keväällä esillä neuvotteluissa maan uudesta hallitusohjelmasta. Suomen hallitukselta vastaavaa aloitetta ei ole vielä kuulunut. Ulkoministeri Pekka Haavisto kiersi kysymyksen tuontikiellosta vastauksessaan kansanedustaja Veronika Honkasalon kirjalliseen kysymykseen kesäkuun alussa.

Tuontikielto kansallisella tasolla olisi ensimmäinen askel, jonka jälkeen koko EU:n tulisi toimia Israelin siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kieltämiseksi EU-alueelle. Tätä ehdottivat marraskuussa myös tunnetut israelilaiset vaikuttajat.

Israelin hallituksen kansainvälisen oikeuden vastainen suunnitelma palestiinalaisalueiden haltuunotosta vaatii EU-mailta pikaista reagointia. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei tässäkään kohtaa voi jäädä ainoastaan kuluttajien harteille ja yritysten vapaaehtoisuuden varaan.

Kuva: Justin Mcintosh, Wikimedia Commons