Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Koko tammikuun ajan Paulig on mainostanut isosti kaiken sen käyttämän kahvin tulevan vastuulliseksi varmistetuista lähteistä. Olemme saaneet väitteestä kuluttajakysymyksiä ja selvitimme Pauligilta, mitä he tällä tarkoittavat.
Finnwatch julkaisi vuonna 2016 laajan selvityksen Suomessa myytävän kahvin vastuullisuudesta. Jo tuolloin Paulig ilmoitti tavoitteekseen, että vuoden 2018 mennessä kaikki sen hankkima kahvi tulisi olemaan vastuullisuussertifioitua tai -verifioitua. Pauligin silloin käyttämät sertifiointi- ja verifiointijärjestelmät olivat Reilu kauppa, UTZ ja 4C. Sittemmin Paulig on luopunut 4C-verifioidun kahvin käytöstä. Sen sijaan kaikki sen käyttämä kahvi on nyt sertifioitua tai se ostetaan kumppanuushankkeiden kautta.
Paulig on ottanut kiitettäviä askeleita kahvin jäljitettävyydessä ja sertitifiointiasteessa, mutta toimitusketjujen vastuullisuuden varmistaminen ei kaikilta osin vakuuta.
Vuodesta 2016 Pauligin kahvihankintojen jäljitettävyys näyttäisi parantuneen huomattavasti. Paulig kertoo, että tällä hetkellä kaikki sen kahvihankinnat ovat jäljitettävissä vähintään osuuskuntiin tai tuottajayhteisöihin. Se, että hankinnat tehdään tiedossa olevien viljelijöiden joukosta on edellytys sille, että tuotanto-oloja on ylipäänsä mahdollista valvoa.
Vuonna 2018 Pauligin kahvihankinnoista yhteensä 80 % oli sertifioitua. Sertifioidun kahvin osuus Pauligin kahvihankinnoista on tuplaantunut vuodesta 2016 – merkittävä edistysaskel. Eri sertifiointijärjestelmien välisiä osuuksia Paulig ei kerro, mutta valtaosa sertifioidusta kahvista on yrityksen mukaan UTZ-sertifioitua. Myös Pauligin kahvimerkeistä suurin osa on UTZ-sertifioituja. UTZ-sertifioituja kahveja ovat esimerkiksi kaikki Paulig Kaupunkikahvit, Juhla Mokka Tosi Tumma, Brazil ja Brazil Tumma Paahto, kaikki Paulig Frezza-tuotteet, sekä Espressot Barista, Favorito & Originale, ja Paulig Cupsolo-kapselit.
Pauligin Reilu kauppa -sertifioituja kahvimerkkejä ovat esimerkiksi Paulig Mundo, Paulig Mundo Reilusti Tumma ja Juhla Mokka Luomu, sekä Espressot Signature & Passione.
Pauligin mukaan yrityksen sertifioiduissa tuotteissa sertifioidun raakakahvin osuus on aina 100 %, vaikka UTZ:in säännöt sallivat alhaisemman prosenttiosuuden. UTZ on myös muilta vaatimuksiltaan Reilun kaupan järjestelmää löperömpi. Finnwatch suositteleekin sekä yrityksille että kuluttajille kaikkein kunnianhimoisimpien sertifiointijärjestelmien käyttöä, mikä kahvin kohdalla tarkoittaa Reilun kaupan sertifikaattia.
Kaikkien kumppanuushankkeiden valvonta ei vakuuta
Noin 20 % Pauligin kahvihankinnoista tulee sen kumppanuusohjelmien piiriin kuuluvilta viljelytiloilta. Pauligilla on yhteistyössä Reilun kaupan kanssa yhteinen kumppanuushanke Etiopiassa. Lisäksi Paulig tekee yhteistyötä hankintaketjuihinsa kuuluvien kahvin vientiyritysten kanssa ja on mukana monenkeskisissä kahvialan aloitteissa, kuten International Coffee Partners sekä Coffee & Climate. Kumppanuushankkeista ostettua kahvia käytetään pääasiassa Presidentti-tuoteperheen kahveissa, ja lisäksi myös esimerkiksi Paulig Maustetuissa kahveissa.
Kumppanuushankkeiden vastuullisuusvalvonta vaihtelee. Osassa Paulig itse vastaa tuotannon vastuullisuuden varmistamisesta sen oman Code of Conductin pohjalta, osassa valvontaa tekee vientiyritys tai muu paikallinen kumppani. Pauligin omat auditoijat on koulutettu vastuullisuusauditointien tekemiseen.
Pauligin Code of Conduct on tyypillinen periaatejulistus, jossa listataan ylätason kriteereitä vastuulliselle tuotannolle. Se poikkeaa huomattavasti sertifiointi- ja auditointijärjestelmien kriteereistä- ja auditointimanuaaleista, joissa eritellään hyvinkin yksityiskohtaisesti millaista näyttöä vaikkapa pakkotyökieltoa koskevien vaatimusten täyttymisen toteamiseksi edellytetään. Pauligin mukaan myös sillä on käytössä Code of Conductin lisäksi erillinen auditointimanuaali, mutta toisin kuin suurimmalla osalla sertifiointi- ja auditointijärjestelmistä Pauligin auditointimanuaali ei ole julkinen. Tämä herättää kysymyksiä Pauligin Code of Conductiin pohjautuvien auditointien uskottavuudesta, etenkin kun yritystä itseään, sen vientiyritystä tai paikallista kumppania ei mitenkään voi pitää Pauligista riippumattomana tahona.
Noin puolet kumppanuushankkeiden kautta Pauligille kahvia toimittavista tiloista on kolmannen osapuolen valvonnan piirissä. Pauligin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että ne ovat sertifioituja, vaikka Paulig ostaakin niiltä kahvia sertifioimattomana. Näin toimiessaan Paulig välttää osallistumasta näiden hankintojen osalta sertifiointijärjestelmien aiheuttamiin kustannuksiin. Paulig kertoo tavoitteekseen, että tämän vuoden loppuun mennessä kaikki sen kumppanuushankkeet olisivat riippumattoman kolmannen osapuolen valvonnan piirissä. On epäselvää, tarkoittaako tämä käytännössä sertifiointia ja aikooko Paulig jatkossakin ostaa sertifioitua kahvia sertifioimattomana.
Riippumaton valvonta välttämätöntä uskottavuudelle
Finnwatch suosittelee kaikille yrityksille toimialasta riippumatta kolmannen osapuolen sertifiointi- ja auditointijärjestelmien käyttöä tuotannon vastuullisuuden valvontaan. Suositus perustuu valvonnan riippumattomuuteen, läpinäkyyvyyteen ja avoimuuteen.
Järjestelmien välillä on eroja, mutta alan parhaita käytäntöjä noudattavissa järjestelmissä vastuulliselta tuotannolta edellytettävät kriteerit määritellään avoimessa prosessissa sidosryhmien kanssa, auditoinnit ja päätökset kriteerien täyttymisestä tekee sekä kriteerit omistavasta että tuottajasta riippumaton kolmas osapuoli ja auditointien tulokset ovat julkisia. Myös päivittäistavarakauppa on Suomessa linjannut, että kolmannen osapuolen sertifointijärjestelmät ovat aina ensisijainen vaihtoehto vastuullisuuden valvontaan.
Vuonna 2016 Finnwatch julkaisi vertailevan selvityksen eri sosiaalisen vastuullisuudeen sertifiointi- ja auditointijärjestelmistä. Vertailun voitti Reilu kauppa, joka suoriutui ylivoimaisesti vastuulliselle tuotannolle asetettujen kriteerien kattavuudessa ja laadussa. Eniten petrattavaa Reilulla kaupalla oli läpinäkyvyydessä, sillä järjestelmä ei julkaise auditointien tuloksia. Myös UTZ pärjäsi vertailussa suhteellisen hyvin.
On pidettävä mielessä, että sertifiointi ei sinällään takaa ettei tuotantoon liity ihmisoikeusongelmia. Tämä johtuu useasta seikasta – järjestelmän kriteerit voivat olla kunnianhimottomia, auditointikäytännöissä saattaa olla puutteita eivätkä järjestelmät välttämättä pysty puuttumaan tarkoituksellisten auditointi- tai alkuperähuijausten aiheuttamiin ongelmiin, tai seuraa ja raportoi toimintansa vaikutuksista uskottavasti.
Samat puutteet koskevat kuitenkin myös yritysten itsensä tekemää vastuullisuusvalvontaa sillä erotuksella, että niihin ei liity edes teoreettista mahdollisuutta siitä, että kolmas riippumaton osapuoli puhaltaisi tarvittaessa pelin poikki. Vaikka tuote- ja tuotantolaitossertifikaatit muodostavat suositeltavan vastuullisuusvalvonnan perustason, yrityksiltä tarvitaan lisäksi myös muita toimenpiteitä kuten esimerkiksi aktiivista osallistumista järjestelmien kehittämiseen tai pilottiprojekteja elämiseen riittävän toimeentulon tai palkan maksamiseksi.
Silti myös sertifiointi- ja auditointijärjestelmien on selvästi petrattava etteivät ne menettäisi uskottavuuttaan. Lisääntyvä sitova yritysvastuulainsäädäntö kohdistaa paineita myös järjestelmien suuntaan. Keskeinen kehityskohta järjestelmille on pienviljelijöiden ja työntekijöiden äänen vahvistaminen tuotanto-olojen valvonnassa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi parantamalla auditointikäytäntöjä, vahvistamalla järjestelmien valitusmekanismeja ja lisäämällä yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Finnwatch osallistuu tänään konsultaatioon UTZ-sertifiointijärjestelmän kriteerien päivityksestä, ja tulemme siellä nostamaan esiin näitä seikkoja.
Finnwatch koordinoi #ykkösketjuun-kampanjaa, joka ajaa Suomeen lakia, joka velvoittaisin yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden toimintaketjuissa. Kampanjakoalitiossa on mukana kymmeniä järjestöjä ja yrityksiä, mukaan lukien Paulig. Lue lisää kampanjasta ja allekirjoita vetoomus.
