RKP ja kahdet rattaat

Kysely oli lyhyt ja siinä oli vain kaksi yksiselitteistä kysymystä. Ensimmäinen oli “Kannattaako puolueenne kansallisen yritysvastuulain säätämistä tällä hallituskaudella?” ja toinen “Mitkä ovat perustelut em. kannallenne?”

SDP, vasemmisto ja vihreät ilmaisivat selkeän tukensa kansallisen lain säätämiselle tällä hallituskaudella. Keskusta taas vastasi vastustavansa kansallista yritysvastuulakia, vedoten valmistelussa olevaan EU-sääntelyyn.

Myös RKP:stä Finnwatchille kerrottiin, että heidän mielestään “olisi järkevintä viedä yritysvastuulainsäädäntöä eteenpäin EU-tasolla”. Kantaansa puolue perusteli mm. sillä, että “EU-tasoinen sääntely olisi tasavertaisempaa kuin se että otetaan käyttöön oma laki”. Vielä ennen kyselyn tulosten julkaisua kuittasimme RKP:lle kirjoittavamme, että RKP ei kannata kansallisen yritysvastuulain säätämistä tällä hallituskaudella ja että puolue pitää järkevimpänä viedä yritysvastuulainsäädäntöä eteenpäin EU-tasolla. Tähän yhteenvetoon ei tullut puolueelta vastaväitteitä.

Eilen RKP:n puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kuitenkin syytti yllättäen HBL:lle antamassaan haastattelussa Finnwatchia tahallisesta vääristelystä. Henrikssonin mukaan RKP kannattaa kansallista lakia kannattamalla mahdollisesti joskus tulevan EU-direktiivin kansallista toimeenpanoa. 

Henrikssonin selitystä on vaikea niellä. Päätös hallitusohjelmaan kirjatun kansallisen lain eteenpäin viemisestä tällä hallituskaudella on nyt hallituksen pöydällä, ja tätä hanketta RKP ei ole kertonut kannattavansa. Tulevaisuudessa EU-tasolta ehkä tuleva yritysvastuulakidirektiivi taas pitää joka tapauksessa toimeenpanna Suomessa.

Kansallisen lain vastustaminen tällä hallituskaudella on RKP:lle varmasti hankalaa, sillä puolue kannatti ennen eduskuntavaaleja kansallista yritysvastuulakia. Monet ovat ymmärrettävästi suuttuneet kannanmuutoksesta, ja puolueella tuntuu nyt olevan tarve selittää asiaa parhain päin. 

On ihan ok, että puolueet vaihtavat mielipiteitään, ja siihen niillä on oikeus. Ja kun ne niin tekevät vastoin ennen vaaleja annettuja lupauksia, meillä sidosryhmillä on oikeus niitä siitä arvostella. 

Katseet kääntyvät EU-sääntelyn yksityiskohtiin

Euroopan komissio antoi helmikuussa pitkään odotetun direktiiviesityksensä EU-tason yritysvastuulaista, useiden viivästysten jälkeen. Siihen, saadaanko esitystä maaliin, ja jos kyllä, missä aikataulussa ja missä muodossa, liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia. 

Komission esitykseen sisältyy useita porsaanreikiä, jotka heikentävät sen vaikuttavuutta. Komission esitys jättää esimerkiksi yli 99 prosenttia yrityksistä lain soveltamisalan ulkopuolelle. Suomessa TEM:in alustavan arvion mukaan komission esityksen mukaisen lain piiriin kuuluisi selvästi alle 400 yritystä. Esitykseen sisältyvät asianmukaisen huolellisuuden velvoitteet eivät myöskään kata yritysten koko arvoketjuja, eikä esitys juurikaan edistä yritystoiminnan haitallisten vaikutusten uhrien mahdollisuuksia saada oikeutta. 

Komission esitys on vasta esitys, ja sen on läpäistävä vielä koko EU:n päätöksentekoprosessi. On täysin mahdollista, että parlamentin ja neuvoston jatkotyöstössä ehdotus vesittyy vielä entisestään tai jopa kaatuu kokonaan. Vaikutusvaltaisia vastustajia yritysvastuudirektiivillä riittää. Elinkeinoelämän lobbarien nähdään usein olleen jo komission esitykseen päätyneiden porsaanreikien takana. 

Kansallisen yritysvastuulain vastustajat, RKP mukaanlukien, vetoavat usein siihen että kansallinen laki ei olisi yhtä vaikuttavaa kuin EU-tason sääntely. Nyt odotamme, että lain vaikuttavuudesta huolestuneet puskevat neuvotteluissa hartiavoimin töitä komission esityksen läpiviemiseksi ja sen puutteiden korjaamiseksi.    

Myös komission yritysvastuulakiesitys on nyt Suomen hallituksen pöydällä. Finnwatch jää seuraamaan tilannetta ja puolueiden tulevia kantoja myös EU-sääntelyyn liittyen.