Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Suomalainen vaateyhtiö Luhta Sportswear Company on päätynyt toistuvasti kyseenalaisen huomion kohteeksi erilaisten vastuullisuuteen tai läpinäkyvyyteen liittyneiden puutteiden vuoksi. Yhtiön vastuullisuusongelmat ovat kiusallisia, sillä yritys on liikevaihdolla mitattuna yksi Suomen suurimmista tekstiili- ja vaatealan yrityksistä. Yhtiön tuotteet komeilevat parhaillaan myös Suomen olympiajoukkueen päällä.
Toissa viikolla saatiin kuitenkin hyviä uutisia, kun Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Luhdan ottavan vastuullisuuden vakavasti. Eetin Ränkkää brändi -vertailussa aiemmin täysin pisteittä jääneet Luhdan brändit saivat joulukuussa ensimmäiset pisteensä, ja jutussa hehkutetaan, että “nousu vastuullisuuspisteissä ei jää tähän”. Jutun mukaan “myös viestinnän, avoimuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen ovat Luhdalle kehittämiskohteita”. (Tälle on tosiaan tarvetta, sillä tätä kirjoitusta tehdessä kävi ilmi, ettei esimerkiksi yhtiön vuosikertomus ole verkossa vapaasti saatavilla vaan sitä pitää pyytää erikseen.)
Finnwatch julkaisi tällä viikolla raportin, jonka mukaan vaate- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutus on täysin kestämättömällä tasolla ja tulee saada kuriin hyvin nopealla aikataululla. Aiemmat Finnwatchin selvitykset ovat osoittaneet, että suomalaisilla on vaate- ja tekstiilialan yrityksillä on merkittäviä puutteita oman ilmastovaikutuksensa tuntemuksessa. Ilmastotavoitteiden ja -toimien riittävyyden arvioimiseksi, yhtiöiden tulisi selvittää ja raportoida omat päästönsä avoimesti ja kattavasti.
Päällisin puolin Luhta vaikuttaa nyt toimivan näin. Yrityksen vastuullisuussivulla esiteltiin vielä ennen Finnwatchin yhteydenottoa päästölukuja vuodelta 2020 ja arviota vuodesta 2022. Nämä oli lajiteltu vakiintuneen käytännön mukaisesti kolmeen niin sanottuun scope 1–3 -kategoriaan. Scope 1 sisältää suoraan omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt, eli Luhdan tapauksessa omien ajoneuvojen käytöstä syntyvät pakokaasupäästöt. Scope 2 sisältää toimitilojen sähkön ja lämmön tuottamisessa syntyneet päästöt, jotka on saatu vuoden 2020 jälkeen nollaan siirtymällä uusiutuvaan energiaan. Kolmantena luokkana ovat scope 3 -päästöt eli ne arvoketjun päästöt, jotka eivät kuulu ykkös- tai kakkoskategoriaan.
Juuri scope 3 on se, joka kiinnittää Luhdan raportoinnissa ensimmäiseksi huomion. Nämä päästöt Luhta on arvioinut vain hieman alle 66 tonniksi. Määrä on häkellyttävän pieni, sillä se on vähemmän kuin seitsemän keskivertosuomalaisen yhteenlasketut vuosipäästöt. Yllättävää lukua selittää taulukon vieressä oleva listaus siitä, mitä luvuissa on ja mitä ei ole. Scope 3:n pienuutta selittää se, että mukana on ainoastaan vedenkulutus, jätteenkäsittely ja käytettyjen polttoaineiden tuotannon päästöt.
Koko taulukolta vie kuitenkin pohjan listan viimeinen kohta “Ulkopuolelle jätetyt kohteet”, jonka mukaan esitetyissä luvuissa ei ole huomioitu Suomen ulkopuolista toimintaa tai tytäryhtiöiden toimintaa. Taulukon ulkopuolelle on rajattu myös “Muu Scope 3”. Tällainen rajaus jättää laskennan ulkopuolella merkittävän osan Luhdan toiminnasta. Esimerkiksi satoja ihmisiä Kiinassa työllistävä yhtiön tytäryhtiö vastaa Luhdan hankinnoista. Kiinassa on myös yhtiön oma tehdas. Lisäksi Luhdalla on omaa myyntitoimintaa yli kymmenessä maassa. Kaikki tämä on rajattu päästölaskennan ulkopuolelle. Kuten myös muuna scope 3:na sivuutettu alihankittujen tuotteiden, materiaalien ja raaka-aineiden tuotanto. Kattavassa ilmastopäästöjen raportoinnissa tulisi lisäksi olla mukana myös scope 3:n niin sanottu downstream-puoli, eli käyttö- ja käytöstäpoistovaiheen päästöt, kuten vaatteiden peseminen ja kierrättäminen.
On tietenkin hyvä, että Luhta on lähtenyt kartoittamaan ja vähentämään päästöjään, mutta tapa, jolla tätä työtä tuodaan yhtiön verkkosivuilla nyt esiin on kyseenalainen. Valikoivilla rajauksilla saadut luvut on laskettu yhteen ja saatua lukua kutsutaan “oman toiminnan hiilijalanjäljeksi”. Pelkästään tätä riviä tuijottamalla voisi kuvitella, että yhtiö on pudottamassa tänä vuonna päästönsä reippaasti alle kolmannekseen vuodesta 2020.
Selitteiden lukemisen jälkeen ainoa mahdollinen johtopäätös on se, että yksikään taulukon luku ei vastaa kattavasti todellisuutta: scope 1:n ja 2:n osalta mukana on vain yksi maa, vaikka yritys toimii lukuisissa muissakin maissa, ja scope 3:sta puuttuvat arvoketjun olennaisimmat päästöt. Kaikki yrityksen tuotteiden tuotannon päästöt loistavat poissaolollaan.
Rajaukset – niin kyseenalaisia kuin ne ovatkin – on toki kerrottu taulukon yhteydessä. Mutta moniko kuluttaja tai muu sidosryhmä ymmärtää, että niistä johtuen ilmoitetut luvut antavat täysin puutteellisen kuvan Luhdan toiminnan todellisista päästöistä? Sivuilta ilmenee, että päästöjen selvittämistä on määrä jatkaa vielä tänä keväänä muun Euroopan toimintoihin. Yrityksen tavoitteena on myös vähentää tuotantoketjun päästöjä ja olla koko arvoketjun osalta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Toivottavasti kuluttajat ja sidosryhmät pääsevät tulevaisuudessa seuraamaan tätä matkaa uskottavamman päästöraportoinnin avulla.
Finnwatchin yhteydenoton jälkeen Luhta päivitti verkkosivujensa tekstejä tarkentamalla, että esitetty taulukko koskee ainoastaan päästökartoituksen ensimmäistä, vain Suomen toimintoja koskevaa vaihetta. Taulukosta myös poistettiin alin rivi, jolle oli laskettu yhteen taulukossa esitetyt päästöt. Sivuille lisättiin samalla myös tieto siitä, että tänä vuonna tehtävän Euroopan toimintojen päästöjen selvittämisen jälkeen hiilijalanjäljen kartoitusta jatketaan Aasian tytäryhtiöihin vuonna 2023.
Luhdan esimerkki sopii jatkoksi maanantaina julkaistuun kansainväliseen selvitykseen, jonka mukaan monien suuryritysten ilmastoraportointi johtaa harhaan. Carbon Market Watch -järjestön ja New Climate Institute -ajatuspajan julkaisemassa raportissa käytiin läpi 25 suuryrityksen ilmastotoimia. Raportin mukaan monilla yrityksillä on puutteita juuri arvoketjupäästöjen raportoinnissa. Yhtenä erityisenä ongelmana nostetaan esiin juuri se, että omasta toiminnasta aiheutuvia päästöjä piilotellaan jättämällä tytäryhtiöiden päästöt huomioimatta.
Ylipäätään vain seitsemän yritystä tarkastelluista 25:sta oli arvion mukaan raportoinut scope 3 -päästönsä kattavasti. Hyvänä esimerkkinä avoimesta raportoinnista nostetaan esiin muun muassa elektroniikkavalmistaja Sony, joka tarjoaa päästötietonsa ladattavana taulukkotiedostona, jossa esimerkiksi scope 3 -päästöt on jaoteltu 15 eri kategoriaan.
Vaate- ja tekstiiliteollisuuden arvioidaan aiheuttavan 4–10 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan puolentoista asteen tavoitteen mukainen hiilibudjetti on loppumassa jo lähivuosina. Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää, että kaikki toimialat ja yritykset ovat mukana raportoimassa ja vähentämässä päästöjään mahdollisimman nopeasti, kattavasti ja avoimesti.
