Musiikki- ja podcast-palvelu Spotify on joutunut kohun keskelle rocklegenda Neil Youngin vedettyä musiikkinsa pois palvelusta Spotifyn julkaiseman koronarokotevastaisen podcastin takia. Spotify-kohun käsittely on jatkunut myös Suomen mediassa, jossa on viime päivinä kuultu asiasta monenkirjavaa mielipidettä. Erilaisissa analyyseissa ja mielipiteissä ei ole aina muistettu Spotifyn vastuuta kansainvälisten yritysvastuustandardien valossa.
YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2011 hyväksyttyjen ns. YK-periaatteiden mukaisesti yrityksillä kuten Spotifylla on velvollisuus kunnioittaa toiminnassaan ihmisoikeuksia. Tämä edellyttää, että niiden tulee kartoittaa ihmisoikeusriskinsä ja pyrkiä välttämään ja vähentämään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, joihin ne ovat osallisia.
Spotifyn ihmisoikeusriskeihin kuuluu keskeisesti sen alustoilla oleva sisältö. Sisältöä arvioitaessa on esimerkiksi huomioitava niin sananvapaus kuin sananvapauden rajat.
On tärkeää muistaa, että sananvapaus ei tarkoita vapautta sanoa mitä tahansa ja missä tahansa. Sananvapaus on suhteellista, ja ihmisoikeussopimusten nojalla sitä voidaan rajoittaa jos se on välttämätöntä esimerkiksi toisten ihmisten oikeuksien kunnioittamiseksi. Sananvapauden rajoittaminen voi olla perusteltua esimerkiksi jos sisällössä yllytetään väkivaltaan tai levitetään selkeästi virheellisiä ohjeita, jotka voivat aiheuttaa merkittävää haittaa terveydenhuollolle.
Kansainväliset yritysvastuuperiaatteet edellyttävät Spotifylta:
- Julkista sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen
- Ihmisoikeusriskien kartoittamista. Spotifyn osalta riskeihin kuuluu selkeästi myös alustalle tilattu tai alustalla julkaistavan materiaalin sisältö.
- Laatimaan toimenpiteet ihmisoikeusriskien poistamiseksi, vähentämiseksi ja lieventämiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ohjeistusta sisällön tuottajille, tiettyjen sisältöjen merkitsemistä varoitusmerkein tai jopa sisällön poistamista sekä laadukkaita ja läpinäkyviä moderointikäytäntöjä.
- Valituskanavien perustamista ja jo aiheutuneiden haitallisten ihmisoikeusvaikutusten korjaamista.
Edellä mainittua prosessia kutsutaan ihmisoikeuksia koskevaksi asianmukaiseksi huolellisuudeksi. Asianmukaisen huolellisuuden vaatiminen yrityksiltä ei pitäisi olla artistien tai Spotifyn rivikuuntelijan tehtävä. Siksi Finnwatch jatkaa työtä sen eteen, että niin Suomessa, Euroopan unionissa kuin YK-tasollakin saadaan aikaan sitovaa asianmukaiseen huolellisuuteen pohjautuvaa yritysvastuulainsäädäntöä.
Alustojen julkaisemaan sisältöön liittyvistä ihmisoikeusnäkökulmista voi lukea lisää:
– YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston sivuilta
– YK:n erityisraportoija Irene Khanin disinformaatiota käsittelevästä raportista
Kuva: flickr