Startup-yhteisön huolet liioiteltuja

Vuonna 2021 perustettu etujärjestö Suomen startup-yhteisö on viime päivinä profiloitunut julkisuudessa vastustamalla arvonnousuveroa. Arvonnousuverossa on kyse siitä, että Suomi aikoo lukuisten muiden maiden tavoin verottaa meillä kertyneet arvonnousut myös silloin, kun omaisuutta myyvä henkilö on ennen myyntiä muuttanut ulkomaille. 

Käyn alla läpi Helsingin Sanomissa julkaistussa jutussa esitetyt Startup-yhteisön argumentit.

Väite 1. Arvonnousuvero antaa signaalin ulkomaiselle johdolle ja työntekijöille siitä, millainen toimintaympäristö Suomi on

Arvonnousuvero on käytössä valtaosassa relevantteja verrokkimaita. Näihin lukeutuvat mm. Tanska, Norja, Alankomaat, Saksa, Ranska, Espanja, Yhdysvallat ja Kanada. Näiden lisäksi useassa maassa on käytössä muuta arvonnousuveroon rinnastuvaa sääntelyä. Helsingin sanomissa keskiviikkona arvonnousuveroa kommentoinutta VATT:in erikoistutkija Ilpo Kauppista lainaten, on vaikea nähdä, miksi Suomi erottuisi tällä erityisen vihamielisenä ympäristönä, jos meillä olisi samantapainen lainsäädäntö kuin muuallakin.

Me Finnwatchissa ajattelemme, että Suomen tulee olla toimintaympäristö, joka ei käy kansainvälistä verokilpailua, ei tue omalla veropolitiikallaan veroparatiisitaloutta ja jossa kaikki maksavat samasta tulosta samat verot.

Väite 2. Arvonnousuvero ei edistä tavoitettaan estää varakkaiden henkilöiden verosuunnittelua

Startup-yhteisön toimitusjohtaja ja keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen ei perustellut HS:n jutussa väitettään – varmaankin siksi, että väitettä on hyvin vaikea perustella. Arvonnousuvero nimittäin estäisi erittäin tehokkaasti maastamuuton avulla tapahtuvan luovutusvoittoverojen välttelyn, koska omaisuuden myynti matalan verotuksen maahan muuton jälkeen johtaisi myyntivoiton arvonnousuverotukseen Suomessa.

Lakiesitykseen on toki sorvattu sen tehoa heikentäviä poikkeuksia: Finnwatch on arvostellut esitykseen sisältyviä korkeita euromääräisiä rajoja ja kahdeksan vuoden määräaikaa, jonka jälkeen arvonnousuja ei veroteta enää lainkaan. Näitä Startup-yhteisö ei kuitenkaan vastusta, vaan vaatii koko veron hyllyttämistä.

Väite 3. Arvonnousuveroesityksessä on puutteita ja epävarmuustekijöitä

Aiemmin lausuntokierroksella olleessa hallituksen esitysluonnoksessa oli vielä paljon kohtia, jotka edellyttävät täsmentämistä, ja osaa startupien esiin nostamista epävarmuustekijöistä voi pitää perusteltuna. Tämä ei kuitenkaan ole syy lopettaa lakiesityksen valmistelua, vaan tehdä siihen tarvittavat täsmennykset ja korjaukset normaalissa lainvalmisteluprosessissa. 

On täysin tavanomaista, että esitysluonnosta täydennetään ja korjataan ennen lopullisen hallituksen esityksen antamista – sehän on koko lausuntoprosessin tarkoitus. Myös Finnwatch esitti hallituksen esitysluonnoksesta useita kriittisiä huomioita, joista osa oli samoja kuin startupien esiin nostamat. Esitettyjen puutteiden korjaaminen esityksen valmistelussa on helppoa ja ministeriölle rutiinihommaa. Startup-yhteisön toiminnassa oudolta näyttää kuitenkin se, että he eivät ole toimittaneet lainkaan lausuntoa ministeriön järjestämällä avoimella lausuntokierroksella – sen sijaan koko lakiesitystä yritetään torpata median kautta.

Väite 4. Suomeen sijoitettu riskipääoma on vielä niin vähäistä, että Suomen tulee toistaiseksi keskittyä houkuttelemaan pääomia 

Vaikka Suomi ei pienen kokonsa vuoksi voi nousta euromääräisten tilastojen kärkeen, on maamme houkutellut viime vuosina ennätysmäärät riskipääomia. Kasvuyritysten saama rahoitus rikkoi viime vuonna miljardin euron rajan ja on BKT:een suhteutettuna Euroopan kärkeä. On siis suorastaan outoa väittää, että Suomeen sijoitettu riskipääoma olisi vähäistä.

Vielä oudompana voidaan pitää ajatusta, että Suomen tulisi pidättäytyä normaalien muissa maissa käytössä olevien verolakien säätämisestä houkutellakseen pääomia. Jos riskirahoituksen saaminen nojaa Suomen verolainsäädännön aukkoihin, on meillä paljon verolainsäädäntöä isompi ongelma. Lisäksi on hyvä huomioida, ettei arvonnousuverolla ole lainkaan vaikutusta ulkomaisiin sijoittajiin, jotka eivät asu Suomessa. 

Startup-yhteisö kertoo verkkosivuillaan julkaistuissa tavoitteissaan, ettei se kannusta verokilpailuun. Ilmeisesti tämä ei taida ihan pitää paikkaansa.

***

Startup-yhteisön kannat ovat viime päivinä saaneet valtavaa mediahuomiota. Startupien yhteydenotot valtiovarainministeriön (VM) korkeimpaan virkamiesjohtoon johtivat muun muassa kansliapäällikkö Juha Majasen täysin poikkeukselliseen ulostuloon, jossa hän pyrki torppaamaan hallituksessa jo sovitun lakihankkeen.

Asiaperusteluja ei ulostulossa nähty: pääviesti oli lähinnä se, että startupeilla ja elinkeinoelämällä tuntuu olevan huono fiilis uusista veroista. Tutkijat Roope Uusitalo ja Ilpo Kauppinen kummeksuivat tuoreeltaan kansliapäällikön lausumia, jotka eivät vastanneet VM:n omien asiantuntijoiden laatiman selvityksen johtopäätöksiä.

Katso videoltamme, mistä arvonnousuverossa on kyse: