Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Verohallinto uutisoi keskiviikkona löytäneensä lukuisia veronkiertotapauksia, joissa lähdeveroja on vältelty niin sanotulla osinkopesulla. Verottajan mukaan osingon maksuhetken ympärille ajoittuviin edestakaisiin kauppoihin perustuvan osinkopesun kohteena on ollut vuosittain noin 700 miljoonaa osaketta. Lisäksi verotarkastuksessa on havaittu kymmeniä yrityksiä, joiden liiketoimintana on ollut veronkierrossa avustaminen. Nämä ovat toiminnallaan kupanneet Suomelta verotuloja arviolta 80 miljoonaa euroa vuodessa.
Verottajan onnistuminen valvontahankkeessa on hieno juttu, ja toivottavasti suuri osa kierretyistä veroista saadaan perittyä korkojen kera takaisin. Samalla olisi syytä kiinnittää huomiota myös siihen, miten järjestelmää korjataan niin, että puliveivarit saadaan lopullisesti kuriin.
Tässä Finnwatchin korjaussarja osinkopesun pysäyttämiseksi:
– Korjataan hallintarekisteri. Osinkopesua voidaan käytännössä harjoittaa vain hallintarekisteröidyillä osakkeilla. Tämä johtuu siitä, että hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden omistajat eivät ole julkisesti tiedossa. Rekisterissä näkyvät vain arvo-osuustilin hoitajan kuten esimerkiksi osakkeenomistajan pankin tiedot, ja siksi kulisseissa tapahtuvien keinotekoisten edestakaisten osakekauppojen valvominen on hankalaa. Aina ei ole selvää, ketä tulisi pitää osinkoetuuden tosiasiallisena edunsaajana. Osinkopesun estämiseksi kansallisessa lainsäädännössä tulisi määritellä, kuka katsotaan hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaksi, ja missä tilanteissa osakkeenomistajaa voidaan pitää osinkoetuuden tosiasiallisena edunsaajana ja siten oikeutettuna verosopimuksissa määritettyihin alempiin lähdeverokantoihin. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä lakiin tosiasiallisen edunsaajan määritelmä. Lisäksi hallintarekisterin yleisöjulkisuutta tulee parantaa korruption estämiseksi.
– Neuvotellaan huonot verosopimukset uusiksi. Suomella on osinkojen lähdeveroa koskevat nollaverosopimukset voimassa muun muassa Iso-Britannian, Irlannin, Ranskan ja Arabiemiraattien kanssa. Osinkojen lähdeverotuksen estävillä nollaverosopimuksilla on keskeinen rooli osinkopesun toteutuksessa, sillä ne mahdollistavat lähdeveroilta välttymisen tilanteissa, joissa osakkeet siirretään osinkojen maksuhetken ajaksi tällaisessa maassa asuvalle toimijalle. Varoitimme niin edellä esitettyjen hallintarekisterin puutteiden kuin nollaverosopimusten mahdollistamasta osinkopesusta jo vuonna 2018, mutta ongelmat ovat edelleen korjaamatta.
– Veronkierrossa avustaminen tulee kieltää lailla. Kielto voitaisiin toimeenpanna esimerkiksi sanktioimalla veronkiertoon johtaneen verojärjestelyn suunnitellut, toteuttanut tai hyväksynyt taho silloin, kun asiakkaan on tuomioistuimessa todettu syyllistyneen veronkiertoon.
– Säädetään osinkoverosta vapautettuja tahoja koskeva lähdevero. Lähdevero paitsi tiivistäisi veropohjaa, myös estäisi tietyille toimijoille myönnetyn verovapauden ja näihin toimijoihin rinnastamisen hyödyntämistä osinkopesussa.
– Tehdään vero-oikeudenkäyntien päätökset julkisiksi. Kansalaiset ansaitsevat saada tietää kuka ja ketkä yrittivät huijata Suomen valtiolta veronkierrolla yli 80 miljoonaa euroa vuodessa. Toisin kuin monet muut oikeudenpäätökset, Suomessa juuri verotusta koskevat oikeudenkäyntien päätökset eivät kuitenkaan ole kokonaan julkisia. Päätöksistä mustataan yritysten nimet ja muut yksilöimisen mahdollistavat tiedot. Oikeuden päätöksistä kiinnostuneen pitää tilata erikseen tuomioistuimista sokkona (ts. yrityksen nimellä tietoja ei saa) ja asiakirjoissa olevien tietojen peittämisestä aiheutuvat kustannukset jäävät tilaajan maksettavaksi.
Finnwatch ja lukuiset muut asiantuntijat ovat varoitelleet osinkopesusta jo vuosia. Harmi, että jo pitkään tiedossa olleisiin porsaanreikiin pystytään puuttumaan vasta jälkikäteisellä verovalvonnalla.
Nyt olisi päättäjien aika toimia ja korjata lainsäädäntö kuntoon.
Kuva: We Make Noise!, CC BY-ND 2.0
