Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Vuosittainen veropäivä on taas täällä, ja mediat ovat täynnä jos jonkinmoista laskuria, josta voi katsoa raharikkaiden ja muiden vähän keskivertoa äveriäämpien tuloja.
Vaikka Suomi on verotettavien tulojen julkaisussa avoimuuden mallimaa, aivan hirveän suurta riemua tänään julkaistavista tilastoista ei saa – julkaistavat verotiedot kun jättävät ison osan tuloista piiloon.
Tässä kansalaisen lyhyt muistilista tiedoista, joita tänään julkaistavat verotiedot eivät sisällä:
1. Verovapaita tuloja
Verovapaat osingot ja muut verottomat tulot puuttuvat tilastoista. Esimerkiksi listaamattomasta yhtiöstä saatavista osingoista muodostuvat pääomatulot ovat Suomessa 150 000 euron rajaan saakka 75-prosenttisesti verotonta tuloa silloin, kun osinkoa maksavalla yhtiöllä on riittävästi varallisuutta.
Verolistat sisältävät myös osakeyhtiöiden verotietoja. Yritysten saamat osingot ja osakkeiden myyntivoitot ovat usein kokonaan tai osittain verovapaita, joten nekin puuttuvat verotilastoista.
2. Holding-yhtiöihin jätettyjä tuloja
Useat äveriäät suomalaiset hyödyntävät varallisuutensa hallinnoinnissa varsin yleisesti holding-yhtiöitä. Tällaiset pöytälaatikkofirmat ovat paperilla olemassa olevia yrityksiä, jotka omistavat varallisuuden (osakkeita, rahasto-osuuksia, kiinteistöjä, huvipursia jne.) yksityishenkilön puolesta. Holding-yhtiön saamat tulot eivät näy yhtiön omistavan henkilön verotiedoissa, ellei hän nosta tuloja itselleen. Suomessa yhtiöidenkin verotettavat tulot ovat julkisia, mutta verotiedot eivät linkkaa holding-yhtiötä sen omistavaan yksityishenkilöön, eli niin sanottuun tosiasialliseen edunsaajaan. Kuten edellä todettiin, merkittävä osa yhtiöiden sijoitustuotoista on verovapaita, joten ne eivät sisälly myöskään holding-yhtiön verotietoihin.
3. Laillisten verovälttelytuotteiden kautta saatuja tuloja
Suomen laki sallii monenlaiset pelkästään verojen välttämiseen tarkoitetut sijoitusinstrumentit, kuten niin sanotut sijoitusvakuutukset, kapitalisaatiosopimukset ja vakuutuskuoret. Näihin sijoitusrakenteisiin laitettua varallisuutta verotetaan yleensä vasta, kun niistä nostetut tuotot ylittävät alkuperäisen pääoman määrän, ja tätäkin voi lain nykyisellä porsaanreiällä kiertää.
Suomalaisilla on näissä erilaisissa sijoitusvakuutuksissa kiinni kymmeniä miljardeja euroja, ja sijoitusmuoto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina.
Ulkomaisiin vakuutuskuoriin voi osakkeiden lisäksi sijoittaa muutakin omaisuutta, kuten vaikkapa kiinteistöjä. Näistä kertyvien tuottojen verot voi välttää kokonaan siirtämällä kirjansa Suomesta matalan verotuksen maahan ennen tulojen nostoa.
4. Laittomia veronkiertoon liittyviä veroparatiisituloja
Nämä tulot eivät luonnollisesti kuulu verottajan julkistamiin tilastoihin, sillä niistä ei ole viranomaisilla tietoja. Laiton veroparatiiseja hyödyntävä verokikkailu on vähenemään päin, kiitos muun muassa OECD:ssa sovitun viranomaisten välisen automaattisen tiedonvaihdon. Automaattinen tiedonvaihto ei kuitenkaan ole täydellinen, ja useat maat, merkittävimpänä Yhdysvallat, eivät ole siinä mukana. Myös muu harmaa talous on verotilastojen ulkopuolella.
5. Tulo-määritelmän ulkopuolelle jääviä ”tuloja”
Maalaisjärjellä voisi ajatella, että esimerkiksi perinnöt tai lahjat olisivat tuloja. Ne eivät kuitenkaan sisälly Verohallinnon verotilastoihin, sillä lahjat ja perinnöt verotetaan oman verolakinsa perusteella, eikä niihin liittyviä verotietoja julkisteta.
