Terveystalo julkaisi Finnwatchin suosituksen myötä oman julkisen verostrategiansa. Verostrategian kirjain on kunnianhimoinen, mutta yhtiön tulkinta siitä herättää kysymyksiä.
Finnwatch julkaisi toukokuussa sote-yritysten verovastuullisuusvertailun. Kuuden yhtiön vertailussa sijalle neljä tullut Terveystalo menetti pisteitä muun muassa yhtiön veronmaksuun edelleen vaikuttavista vanhoista verojärjestelyistä, tulonmuunnosta sekä julkisen verostrategian puutteesta. Yritys on ryhtynyt toimeen, ja se julkaisi tässä kuussa verostrategian.
Terveystalon verostrategia pohjautuu seuraaville periaatteille:
- Terveystalo lupaa maksaa, kerätä, tilittää ja raportoida sille kuuluvat välilliset ja välittömät verot oikeamääräisenä oikeaan aikaan ja paikkaan eli sinne, missä tulon muodostava taloudellinen toiminta, arvonlisäys ja työ tosiasiallisesti tapahtuu.
- Yhtiö julkaisee säännöllisesti ja avoimesti tietoa verotuksellisesta asemastaan, verojalanjäljestään sekä omistus- ja yhtiörakenteestaan.
- Terveystalon toimintaa ohjataan liiketaloudellisin ja verotuksesta riippumattomin perustein.
- Terveystalolla ei ole keinotekoisia yhtiö- tai rahoitusrakenteita taikka rakenteita, joilla pyrittäisiin siirtämään verotettavaa tuloa matalamman veroasteen valtioihin.
- Terveystalo ei harjoita aggressiivista verosuunnittelua.
Terveystalo lupaa, että myös sen tytäryhtiöt noudattavat Terveystalon verostrategian mukaista vastuullista veropolitiikkaa. Lisäksi yhtiö kertoo, että sen veropolitiikan keskeiset periaatteet ulotetaan myös yhtiön toimittajiin ja alihankkijoihin.
Suhtautuminen tulonmuuntoon herättää kysymyksiä
Terveystalon verostrategiaa voidaan pitää kunnianhimoisena ja se sisältää tärkeitä kirjauksia. Se mikä verostrategiasta kuitenkin puuttuu, on yhtiön eksplisiittinen suhtautuminen sen toimipisteissä työskentelevien ammatinharjoittajien mahdolliseen tulonmuuntoon. Kysymys on merkittävä, sillä ammatinharjoittajille maksettavien palkkioiden määrä vuonna 2018 oli Terveystalon verojalanjäljen mukaan 276,3 miljoonaa euroa. Verovastuullisuuden kannalta on ratkaisevaa maksaako yhtiössä työskentelevä lääkäri tuloistaan progressiivista ansiotuloveroa vai kanavoidaanko tulot oman yhtiön kautta matalalla tasaverolla verotettavaksi huojennetuksi osingoksi.
Erityisesti lääkärien verosuunnittelua tukeneen Terveyden tuottajat Oy:n rooli kiinnostaa. Terveystalo omistaa Terveyden tuottajista vain 0,1 prosenttia, mutta käyttää yhtiössä merkittävää 49 prosentin määräysvaltaa.
Terveystalon mukaan verostrategia ulottuu Terveyden tuottajiin yhtiön ollessa lääkäripalveluiden toimittajan roolissa. Finnwatch kysyi erikseen Terveystalolta sen näkemystä tulonmuunnosta verosuunnittelukysymyksenä. Yhtiö vastasi ylätasolla kertomalla, että jos lääkäri päätyy toimimaan osakeyhtiön kautta “liiketaloudellisin perustein, ei toimintaa voida pitää aggressiivisena”. Jatkokysymykseen yhtiö vastasi, että sen tulkinta liiketaloudellisista perusteista ei poikkea yleisestä verotuskäytännöstä.
Tästä seuraa uskottavuusongelma yhtiön julkilausuttuun verostrategiaan ja sen toimeenpanoon. Liiketaloudellisten syiden puuttuminen oikeustoimien taustalta tarkoittaa verotuskäytännössä veronkiertoa. Terveystalo on kuitenkin verostrategiassaan luvannut puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun (joka on laillista, mutta lain hengen vastaista). Veronkierron torjuminen on itsestään selvää, veronkierto kun on jo valmiiksi laitonta.
Mitä Terveystalo sitten ihan käytännössä voisi tehdä tulonmuunnon torjumiseksi? Yhtiö voisi edellyttää, että kaikki säännöllisesti sen palveluksessa työskentelevät lääkärit ovat työsuhteessa. Väännän vielä rautalangasta: jos kollegani Anu eräänä päivänä saapuisi töihin ja ilmoittaisi työskentelevänsä jatkossa palveluntarjoajana holding-yhtiönsä kautta, vastaisin hänelle hänen esimiehenään, että se ei käy. Vaatisin myös osa-aikatöissä olevalta kollegalta työsuhdetta. Sen sijaan Finnwatchin satunnaisesti käyttämä yrittäjäriskiä kantava graafikko voi edelleen laskuttaa työnsä normaalisti oman yhtiönsä kautta.
Toki helpointa kaikille olisi, jos hallitus lopettaisi mahdollisuudet tulonmuuntoon korjaamalla listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotuksen. Järjestelmän puutteet ovat kaikkien tiedossa ja ne on lukuisia kertoja todettu hyvän verojärjestelmän vastaisiksi. Valitettavasti hallitusohjelma ei sisällä mitään lupauksia korjauksiin ryhtymisestä, ja siksi asia on edelleen yritysten vastuullisuuden varassa.