Ihmisillä on taipumusta viherpestä omaa ympäristön kannalta kestämätöntä toimintaansa. Automarkettireissun aiheuttamaa huonoa omaatuntoa helpottaa pussi luomupastaa, jonka voi kangaskassissa heittää muiden ostosten kanssa takakonttiin. Yhtälailla ekoturisti lentää toiselle puolelle maailmaa ihailemaan koralleja, joiden elinmahdollisuuksia lentokoneen hiilidioksidipäästöjen voimistama ilmastonmuutos oleellisesti muuttaa. Mutta voiko ekoturismilla sittenkin pelastaa maailmaa, tukea luonnonsuojelua ja paikallisväestön kestäviä elinkeinoja?

Finnwatchin toiminnanjohtaja yhdisti työmatkaansa perheloman ja vieraili Malesian tunnetuimmassa ekoturismikohteessa pohtien rantavarjon alla matkailubisneksen vaikutuksia alueen ympäristöön ja ihmisiin.

Lautta Malesian Pahangin osavaltiossa sijaitsevalle Tiomanin saarelle lähtee Mersingin satamasta. Sinne pääsee kätevästi julkisilla kulkuneuvoilla esimerkiksi Johor Bahrusta, josta satamaan on parin tunnin matka. Tupla- ja mutkaohitukset saattavat hirvittää heikkohermoista ajeltaessa länsi-Malesian pienillä ja mäkisillä teillä. Perille päästäessä palvelu satamassa on kuitenkin ystävällistä ja lauttaliikenne toimii aikataulun mukaan, joskin vuoroveden ehdoilla.

Tiomanin saari on valittu yhdeksi maailman kauneimmista saarista. Luonnontilaisen sademetsän peittämä saari on ollut virallinen luonnonsuojelualue jo vuodesta 1972, ja se on niittänyt mainetta myös ekoturismikohteena.

Saarella ei ole juuri lainkaan tieverkostoa ja sinne saapuvien turistien on liikuttava kohteesta toiseen veneillä. Venepalvelut, hotellit ja ravintolat työllistävät suurimman osan saaren asukkaista. Pääasiallisia nähtävyyksiä saarella ovat sen lähes kokonaan peittävät sademetsät, rantojen kauniit korallit ja eksoottiset kalat.

Reilun matkailun yhdistys antaa yhdeksän ohjetta ympäristöstä ja ihmisistä kiinnostuneelle matkailijalle. Näitä ovat muun muassa: suojele ihmisiä, eläimiä ja luontoa, kunnioita paikallista kulttuuria, minimoi jätteet, säästä energiaa ja vettä sekä suosi paikallista.

Ekoilun aste lomakohteessa lähtee majoituskohteen valinnasta. Tiomanissa on monta rantaan rakennettua lomakylää, eikä valintaan löydy helppoja peukalosääntöjä. Vanhat hotellit ovat olleet paikalla pitkään, eikä niitä käyttämällä osallistu rantarakentamisen lisäämisen tukemiseen. Toisaalta uudet kohteet on rakennettu usein tiukempien ympäristömääräysten mukaan ja niiden ympäristötekniikka, kuten jätevesihuolto on nykyaikaisempaa ja vähäpäästöisempää.

Valitsemamme hotelli, vuonna 2011 rakennettu Tunamaya sijaitsee lyhyen venematkan päässä Tiomanin Gentingin satamasta. Hotellihuoneeseen saapuessa matkailijalle annetaan ohjeita ja tietoa hotellin ympäristön suojelemisesta. Tunamayassa kierrätetään ja vettä säästetään muun muassa vähän kuluttavilla suihkupäillä ja wc:n kaksoishuuhtelulla. Hotelli Tunamaya varoittaa kävijöitään tallomasta koralleja laskuveden aikaan ja pitää ahkerasti huolta rantansa puhtaudesta.

Hotellin jätevesi käsitellään erottelemalla harmaat vedet kiinteistä aineista. Ulosteet ja wc-paperi kerätään säiliöön, jonka sisältö kompostoidaan saaren metsään. Hotelli on kuitenkin ollut toiminnassa vasta kaksi vuotta, eikä säiliötä ole henkilökunnan mukaan vielä ehditty tyhjentää. En siis pääse tutustumaan kompostointiin käytännössä. Jätevedet käsitellään paikan päällä saostuskaivoissa, jonka jälkeen ne imeytetään maaperään. Prosessin tehokkuutta on vaikea arvioida silmämääräisesti. Jäteveden purkupaikassa uiskentelee varaanin näköisiä liskoja ja ilmassa tuoksuu miedosti viemäriltä.

Tunamayan sähkö tulee kaapelia pitkin Tekekin kylästä. Netistä selviää, että saaren energiantuotanto perustuu dieseliin ja pienvesivoimaan. Tämän lisäksi hotellilla on oma dieselillä toimiva varageneraattori, joka on ahkerassa käytössä muun muassa saarella yleisten ukkosmyrskyjen aikana. 

Hotellin ravintolassa voi valita pizzojen, pastojen ja aasialaisten ruokien väliltä. Paikallisista raaka-aineista valmistettua ruokaa ei listalta tahdo löytyä tai ainakaan tarjoilija ei osaa asiasta kertoa. Kalaruokalajeista löytyy mantereelta tuotavaa napsijaa ja Norjasta asti kuljetettua lohta. Aamupalapöydän voita mainostetaan laadukkaaksi sen eurooppalaisen alkuperän takia. Suklaajälkkärin kruunaa USA:sta saakka tuotu Hershey-suklaasirappi. Vaikuttaa siltä, että ekologisuuden sijaan ravintolassa pyritään miellyttämään eri maista saapuvia turisteja. Myöhemmin käy ilmi, että Tiomanin luonnonsuojelualueen takia kalastajat eivät voi kalastaa saaren läheisyydessä, joten lähiruokaa ei juuri ole saatavilla. 

Luontoelämyksiä hotelli tarjoaa metsäkävelyiden ja sukeltamisen muodossa. Hotellin läheisyyteen on merkitty noin tunnin mittainen vaellusreitti, jonka varrella olevista sademetsän puista ja kasveista saa lisätietoa kasveihin kiinnitetyistä latinankielisistä nimikylteistä. Saaren 8 000 hehtaarin metsissä asuu monia uhanalaisia lajeja kuten mustaorava, karhukissa ja kääpiökauris. Saarella on myös endeemisiä eliöitä kuten Kajang-vuoren sammakon, jota ei tavata missään muualla maailmassa.Hotelli vuokraa asukkailleen snorkkeleita ja räpylöitä. Halukkaille on tarjolla myös sukellusopetusta ja ammattimaisempaa välineistöä.

Koralleja ja eksoottisia kaloja pääsee tutkimaan jo aivan kristallin kirkkaissa rantavesissä. Saarella ja sen ympäristössä on myös lukuisia varsinaisia sukelluskohteita. Tiomanissa laitesukeltajilta peritään erillistä sukellusveroa, joka käytetään saaren luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen.

Ilman aktiivistakin panostusta luonto tulee matkailihan luo: kuistin lasissa on kehotus olla ruokkimatta apinoita, ja iltahämärässä rantamökin rappujen alta kuuluu erakkorapujen rapistelua. Saaren itäpuolella sijaitsevalla Juaran rannalla voi tutustua kilpikonnien suojelualueeseen.

Vaikka hotelli on ympäristöineen on kaunis, ja luonto lähellä, olisi ekoturisti toivonut löytävänsä hotellin ruokalistalta paikallisia tuotteita. Uudella hotellialueella olisi toivonut näkevänsä myös aurinkopaneeleita tai vuorovesivoimalan. Kun ilmastointi hurisee dieselillä, ei paljoa lohduta, että hotellihuoneen saippua on pakattu soijapohjaisella musteella pakattuun kierrätyspahviin.

Majoittajan tarjoamien puitteiden lisäksi matkan ekologisuuteen vaikuttavat myös matkailijan omat valinnat. Käyttääkö paljon kuumaa vettä suihkussa, pitäkö ilmastointia kylmällä kaiken päivää, polttaako valoja turhaan tai pitääkö TV:tä taustametelinä. Lomalla "turhan nipottamisen" haluaa unohtaa, mutta Tiomanin kaltaisissa kohteissa energian säästäminen on kenties vielä tarpeellisempaa kuin koto-Suomessa.

Paratiisimaiseen Tiomaniin saapuu vuosittain noin 190 000 turistia. Ekoturismia tai ei, tällainen ihmisvirta aiheuttaa väistämättä ongelmia, joita kuten korallikuolemia ja rantojen eroosiota. Erityisesti merieliöstö on kärsinyt saaren ympärillä lisääntyneestä veneilystä. Ihmisten ajattelemattomuus ja itsekkyys näkyvät täälläkin - rantoja roskataan ja koralleja revitään matkamuistoksi. Eivätkä luonnonrauha ja viidakossa samoilu riitä kaikille turisteille syyksi matkustaa saarelle. Tutkimusten mukaan saaren ekoturismia kiinnostaa lähinnä länsimaalaisia. Kotimaanturistit saapuvat Tiomaniin pääasiassa tax free -ostoksille ja japanilaisia kiinnostaa golfin pelaaminen. Tiomanista löytyykin sellaisia erittäin huonosti ekoturismiin sopivia piirteitä kuin oma lentokenttä ja golfkenttä.

Yllättäen ihmisten sikailulla ei kuitenkaan näyttäisi olleen vain negatiivisia vaikutuksia. Yksi saaren uusista sukelluskohteista sijaitsee Salangin satamassa, jonne turistien veteen heittämästä roskasta on muodostunut keinotekoinen koralliriutta. Muovipohjainen riutta tarjoaa kodin lukuisille kalalajeille. Myös saaren suurimman kylän Tekekin satama-allas, josta laivat lähtevät takaisin mantereelle, on mustanaan kalaparvia.

Kansainvälisesti ekoturismin arvioidaan kasvavan räjähdysmäisesti tulevaisuudessa. YK:n alainen World Tourism Organization on arvioinut ekoturismin jopa yhdeksi maailman yleisimmistä elinkeinoista. Myös Malesian hallitus on panostanut ekoturismin kehittämiseen. Suuntausta voi pitää positiivisena, sillä maata on arvosteltu voimakkaasti ainutlaatuisten sademetsien ja muiden ekosysteemien tuhoamisesta muun muassa öljypalmun plantaasiviljelyn tieltä. Malesian niemimaalla sademetsäkasvillisuus on raivattu ja muutettu silmänkantamattomiin jatkuviksi öljypalmu- ja kumipuuviljelmiksi.

Tiomanissa sademetsä on alankojen LDF-metsää sekä korkealla vuorenrinteillä kasvavaa HDF-metsää. Vuorenrinteiden metsä on yleisin Malesiassa jäljellä oleva sademetsätyyppi, jonka hyödyntäminen hakkuissa on ollut tasankojen metsiä vaikeampaa. Nykyteknologia mahdollistaa metsien kaatamisen myös Tiomanilla ja monet vuoristoiset metsät ovat vaarassa joutua hakkuiden kohteeksi. Jos turistit eivät tarjoaisi saaren asukkaille elinkeinoja, saattaisivat nämä harkita plantaasityöläisen uraa sademetsien suojelun sijaan. Ilman turisteja paine saaren suojelustatuksen poistamiseen voisi olla suurempi.

Turismi näyttäisikin tarjoavan riittävästi töitä saaren asukkaille. Tunamayan hotellilla suurin osa henkilökunnasta on jopa saapunut työhön muualta Malesiasta. Tarjoilijoilijat ja siivojat ovat kotoisin Sabahin osavaltiosta sekä pääkaupunki Kuala Lumpurista. Malesia on pahamaineisen tunnettu ulkomaisten siirtotyöläisten huonosta kohtelusta. Indonesialaisia, bangladeshilaisia tai nepalilaisia siirtolaisia ei kuitenkaan täällä näy. Oletan paikallisten palkkojen ja työolojen olevan lainmukaisella tasolla - en kehtaa kysyä iloisesti hymyilevän ja englantia huonosti puhuvan huonesiivoojan palkkaa.

Tiomanissa turismilla näyttäisi olevan erilaisia vaikutuksia. Matkailija tukee sademetsän ja korallien suojelua mahdollistamalla paikallisten elannon turismista. Samalla turisti osallistuu tahtomattaan myös eroosiota aiheuttavaan veneilyyn, on riippuvainen kaukaa rahdatuista elintarvikkeista ja fossiilisesta energiasta. Lentokilometrejä Suomesta Malesiaan ei voi perustella ekoturismilla. Vaikka Tioman saattaa voittaa ekologisuudessa esimerkiksi ostosloman Singaporeen, ei se silti saa vihreää valoa suomalaisen ekoturismikohteena. 

Tällä hetkellä Malesian matkailumainoksessa komeilee nenäapina, mutta samaan aikaan mainoseläimen elinympäristöä hävitetään ympäristöjärjestöjen ankaran kritiikin kohteena olevilla metsähakkuilla. Tämä ristiriita mietityttää lomailijan mieltä Tiomanin saarella. Nähtäväksi jää miten nenäapinan käy ja osataanko ekoturismi tulevaisuudessa valjastaa maailman pelastamiseen.

Kestävästä matkailusta kiinnostuneet voivat tutustua Reilun matkailun yhdistyksen verkkosivuihin.

Tässä myös muutama oma vinkkini matkailun ekologisuudesta kiinnostuneille:
- Vietä lomat pääasiassa kotimaassa.
- Jos työhösi kuuluu matkustelua, yhdistä lomia työmatkoihin ja säästä näin lentokilometreissä.
- Kun matkustat ulkomaille, pyri viettämään siellä pidempiä aikoja viikonloppulomien sijaan. Siirry kohteista ja naapurimaista toiseen julkisilla kulkuneuvoilla. Esimerkiksi Malesiasta on hyvät liikenneyhteydet Thaimaahan ja Singaporeen.
- Pyri tukemaan paikallisia yrityksiä ja elinkeinoja vaikka se vaatisi hieman ylimääräistä vaivaa.
- Säästä energiaa ja vettä myös lomalla.
- Kerro matkastasi muille ja jätä palautetta. Oman palautteeni Tunamayalle voi lukea TripAdvisorista.

Tämä teos, jonka tekijä on Finnwatch, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-⁠EiKaupallinen-⁠EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -⁠lisenssillä.