Twitter hiljensi Trumpin – onko kaikki nyt hyvin?

Twitter oli jo aiemmin rajoittanut Trumpin twiittien näkyvyyttä ja lisännyt niihin sisältövaroituksia. Nyt se poisti tilin ja kaikki sillä olleet twiitit lopullisesti Twitterin käyttäjäehtoihin viitanneella päätöksellään.

Trumpin Twitter-tilin jäädyttäminen järisyttää niin Yhdysvaltojen kuin ehkä koko maailman politiikkaa, mutta se on samalla myös yritysvastuu- ja ihmisoikeuskysymys.

Monet kommentaattorit ovat arvostelleet Trumpin tilin jäädyttämistä ja pitäneet sitä sananvapauden rajoittamisena. Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita vapautta sanoa mitä tahansa ja missä tahansa. Sananvapaus on suhteellista ja sitä voidaan rajoittaa, jos sen harjoittaminen uhkaa toisten ihmisten ihmisoikeuksia. Esimerkiksi väkivallan lietsominen tai kansanryhmää vastaan kiihottaminen eivät kuulu sananvapauden piiriin, ja tällaisella toiminnalla tulee olla seurauksia. 

Twitterin suorittama Trumpin tilin jäädyttäminen ei myöskään nykytilanteessa ole suoraan sananvapauskysymys. Tämä johtuu siitä, että Twitter ei ole ihmisoikeuksiin sitoutunut valtio vaan yksityinen yritys, joka katsoi Trumpin rikkoneen sen käyttäjäehtoja. Twitterillä on tällä hetkellä melko laaja oikeus päättää millä ehdoilla sen palveluita voidaan käyttää. Nyt Twitter rajoitti Trumpia ihmisoikeuksiin perustuen, mutta se voisi käyttäjäehtojensa nojalla tehdä muitakin rajoituksia. Yritys voi tällä hetkellä myös hyvin mielivaltaisesti päättää, milloin se soveltaa tai ei sovella käyttäjäehtojaan.

Käyttäjäehtojen rikkomiseen perustuneelle tilin jäädyttämiselle voidaan löytää muitakin perusteluja. YK:ssa määritellyt yritysvastuuperiaatteet (UNGP:t) asettavat yrityksille ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen niiden koko arvoketjussa. Toisin kuin usein ajatellaan, arvoketjuun ei kuulu pelkkä tuotantoketju vaan myös yritysten tuotteiden käyttö. Tietyissä tapauksissa yrityksiltä edellytetään siis vastuuta myös siitä, mitä niiden asiakkaat tuotteilla tekevät. Käytännössä tämä ajatus toteutuu esimerkiksi asekauppaa koskevassa sääntelyssä – yritykset eivät voi myydä aseita tai niin sanottuja kaksoiskäyttötuotteita kenelle tahansa.

Em. yritysvastuustandardin mukaisesti Twitter on siis vastuussa siitä, että sen toiminnasta ei aiheudu negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia, ja Twitterin toimintaa Trumpin tapauksessa voidaan pitää perusteltuna. Twitterillä on ollut syytä uskoa, että Trump jatkaa väkivallan lietsomista Twitter-palvelussa. Twitter on Trumpin tilin jäädyttämisellä estänyt todennäköisenä pitämänsä negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset. 

Sekä Twitter että Facebook ovat nyt estäneet Trumpin viestintää alustoillaan, samoin kuin monet muut sosiaalisen median alustat. Myös ääriryhmien suosima Parler-keskustelualusta katosi verkosta, kun Amazon päätti katkaista sopimuksensa yhtiön kanssa käyttöehtoihin vedoten. Amazon perusteli päätöstään sillä, että Parler ei rajoita riittävästi väkivaltaan yllyttämistä alustallaan. Kuten edellä on todettu, yhtiöiden toteuttamia rajoituksia voidaan pitää monessa mielessä perusteltuna myös yritysvastuustandardien näkökulmasta. Yritysvastuustandardit eivät kuitenkaan (ainakaan vielä) ole sitovia normeja vaan pelkkiä soft law -instrumentteja. Euroopassa UNGP-periaatteisiin laajasti perustuva huolellisuusvelvoitelaki on tällä hetkellä voimassa vain Ranskassa.  

Koska sitovia sääntöjä ja vakiintuneita käytäntöjä ei ole, Twitterin toimintaa Trumpin tapauksessa on arvosteltu mielivaltaiseksi. Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi pitää toimintaa epäjohdonmukaisena: samalla kun Trumpin väkivaltaan yllyttämiseen puututtiin, muut täysin vastaavaa toimintaa ja suoranaisia tappouhkauksia esittävät tilit saavat jatkaa toimintaansa. Moni on huomauttanut, että myös Trump on twiitannut tililtä vastaavia tai pahempiakin twiittejä jo vuosien ajan kenenkään puuttumatta. Kyynisimmät arvioivat, että äkilliset rajoitukset ovat yritysten yritys suojata omaa selustaansa kun ne valmistautuvat vallanvaihtoon Washingtonissa – demokraatit kun ovat luvanneet suitsia digijättejä.

On myös hyvä huomata, että Twitter olisi voinut kenenkään estämättä toimia myös täysin toisin. Se olisi voinut jopa kiihdyttää Trumpin twiittien ja postausten näkyvyyttä algoritmeillaan, antaa mahdollisuuden mainostaa niitä ja lisätä niiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta entisestään. Some-yhtiöitä onkin kritisoitu siitä, että niiden algoritmit ohjaavat käyttäjiä ääripäihin ja polarisoivat keskustelua. 

Some-alustojen lietsoma laajamittainen väkivalta ei ole pelkkää dystopiaa. Näin kävi muun muassa Myanmarissa, jossa Facebookilla oli merkittävä rooli rohingya-vähemmistön etnisessä puhdistuksessa. Facebook käytännössä katsoi vierestä kun sen alustaa ja algoritmeja käytettiin väkivallan lietsomiseen. Yhtiö on myöntänyt tämän. 

Digijätit olisivat voineet rajoittaa myös aivan muunlaisten toimijoiden näkyvyyttä. Tämäkään ei ole tieteiskirjallisuutta: esimerkiksi Google kehitti pitkään Kiinalle omaa sensuroitua hakukonetta, josta esimerkiksi tietoja ihmisoikeuksista olisi rajattu pois. 

Olemme pikkuhiljaa ja huomaamattamme luovuttaneet valtavan määrän valtaa digitaalisen infrastruktuurin omistaville yrityksille, ja nyt asiaan tulee puuttua. 

Digijättien suuresta vallasta pitäisi seurata myös suuri vastuu.

Finnwatch tekee tänäkin vuonna työtä sen eteen, että Euroopan unioniin saadaan kunnianhimoinen yritysvastuulaki. Toteutuessaan lailla voitaisiin suitsia myös EU-alueelle rekisteröityneitä digijättejä ja niiden vastuuta alustoilla julkaistavasta sisällöstä. Kannamme kortemme kekoon myös varmistaaksemme, että digitaalisia alustoja hyödyntäviltä yrityksiltä saadaan jatkossa myös verotuloja. Tue työtämme lahjoituksella.