OECD:ssa valmistellaan parhaillaan historiallista yritysverouudistusta, joka toteutuessaan vähentää merkittävällä tavalla yritysten aggressiivista verosuunnittelua.
Uudistuksen vastustajat ovat nyt liikkeellä levittämässä puolitotuuksia, eikä media tunnu aina pysyvän väitteiden perässä. Uutisista on saatu vuorotellen lukea uudistuksen “vähentävän yhteisöverotuloja ja investointeja” ja “lisäävän verotuloja jopa 200 miljoonalla”. Ei ihme, jos tavallinen kansalainen putoaa kärryiltä.
Mistä uudistuksessa on kyse?
OECD:n verouudistuksen tavoitteena on nykyistä reilumpi yhteisöverotulojen jakautuminen sekä voitonsiirron ja maiden välisen haitallisen verokilpailun kitkeminen. Uudistus koostuu kahdesta osasta, joita kutsutaan pilari 1:ksi ja pilari 2:ksi. Pilari 1:ssä esitetään, että osa tietyillä toimialoilla toimivien yritysten voitoista verotettaisiin jatkossa siinä maassa, missä yrityksen asiakkaat sijaitsevat. Tällä hetkellä markkina-alueilla ei ole lainkaan verotusoikeutta ellei yrityksellä ole kyseisessä maassa tytäryhtiötä tai kiinteää toimipaikkaa. Pilari 2:ssa esitetään puolestaan globaalin minimiyhteisöveron käyttöönottoa. Minimiyhteisövero takaisi, että kaikki yritysten voitot tulevat verotetuksi vähintään yhteisesti sovitulla tasolla. Mikäli yrityksen rekisteröintimaa ei verota voittoja, siirtyisi niiden verotusoikeus konsernin emoyhtiön sijaintimaalle. Kattavamman kuvauksen uudistuksen sisällöstä löydät tästä blogitekstistä.
Mitä uudistuksen vaikutuksista oikeasti tiedetään?
Täsmällisiä arvioita uudistuksen verovaikutuksista on mahdotonta tehdä, mutta on täysin selvää, että OECD:n verouudistus tulee kasvattamaan globaalia yhteisöverokertymää merkittävästi. OECD:n mukaan globaali yhteisöverotuotto kasvaisi verouudistuksen seurauksena 41–71 miljardilla eurolla jo 12,5 %:n minimiyhteisöverokantaa sovellettaessa. Tämä vastaa 1,9–3,2 %:ia maailmanlaajuisesta yhteisöverokertymästä. Luvut käyvät ilmi valtiovarainministeriön tuoreesta selvityksestä. Nyt keskustelussa olevalla vähintään 15 %:n minimiverokannalla verovaikutusten voi olettaa nousevan paljon tätä suuremmiksi.
Selvää on myös se, että Suomi tulee kuulumaan uudistuksen voittajiin. Minimiyhteisöverosäännökset on muotoiltu siten, että ulkomaisten tytäryhtiöiden aliverotettujen voittojen verotusoikeus annetaan ensisijaisesti konsernin ylimmän emoyhtiön verotukselliselle kotimaalle. Tämän seurauksena uudistuksen suurimpia hyötyjiä ovat niin sanotut pääkonttorimaat, joissa kansainvälisten konsernien emoyhtiöt sijaitsevat. Käytännössä Suomi saisi siis verottaa esimerkiksi Fortumin irlantilaisen rahoitusyhtiön voittoja niiltä osin kuin voittojen efektiivinen veroaste jää Irlannissa alle sovitun minimitason.
Suomen verokertymän kannalta uudistuksen keskeisin parametri on globaalin minimiyhteisöveron taso: mitä korkeampi taso, sitä enemmän Suomen yhteisöverotulot kasvavat. Tämä käy selvästi ilmi valtiovarainministeriön mallinnuksista, joiden mukaan Suomen vuotuiset yhteisöverotulot kasvaisivat verouudistuksen seurauksena noin 112–150 miljoonalla eurolla, mikäli minimiyhteisövero olisi 12,5 %. Jos minimiyhteisövero asetettaisiin 15 %:iin, kasvu olisi 166–223 miljoonan euron luokkaa. Arvioissa on mukana sekä pilari 1:n että 2:n vaikutukset. Tätä korkeampaa minimiyhteisöveron tasoa ei VM:n selvityksessä mallinnettu, mutta juuri julkaistun EU Tax Observatoryn tutkimuksen mukaan minimiyhteisöveron nosto 15 %:sta 21 %:iin tuplaisi verovaikutuksen. Suomen kannattaisikin ehdottomasti keskittyä OECD-neuvotteluissa edistämään mahdollisimman korkeaa minimiyhteisöveron tasoa.
Miksi mediassa sitten puhutaan negatiivisista verovaikutuksista?
G7-maiden julkaistua kantansa OECD:n verouudistukseen, Yle uutisoi uudistuksen vähentävän Suomen yhteisöverotuloja ja ulkomaisia investointeja. Vastaavia kauhukuvia maalailevia ulostuloja on sittemmin näkynyt myös muissa medioissa, kuten Kauppalehdessä. Jostain syystä elinkeinoelämän vaikuttajat ovat julkisuudessa keskittyneet lähinnä OECD:n verouudistuksen ensimmäisen osan eli niin kutsutun pilari 1:n vaikutuksiin, vaikka pilari 2:n vaikutukset ovat kaikkien arvioiden mukaan huomattavasti pilari 1:n vaikutuksia suuremmat.
Pilari 1 koskee verotusoikeuden uudelleenallokointia, ja sen tarkoituksena on siirtää osa yrityksen verotettavasta tuloksesta verotettavaksi niissä maissa, joissa yrityksen asiakkaat sijaitsevat. Tämän osan vaikutukset Suomen verokertymään ovat toistaiseksi epäselvät. OECD:n arviointityökalulla tehtyjen mallinnusten perusteella pilari 1 kasvattaisi Suomen yhteisöverokertymää joillakin kymmenillä miljoonilla euroilla. Verohallinnon datalla tehdyt mallinnukset näyttävät puolestaan -30 ja 7 miljoonan euron väliin osuvaa vaikutusta, jos uudelleenjaon parametrit asettuvat tällä hetkellä keskustelussa olevalle tasolle (jäännösvoiton tuottoraja 10 % ja markkinoille jaettava osuus 20 %).
Pilari 1 saattaa siis joko kasvattaa tai pienentää Suomen verokertymää. Joka tapauksessa sen vaikutukset näyttäisivät jäävän huomattavasti pienemmiksi kuin globaalia minimiyhteisöveroa koskevan pilari 2:n, ja yhdessä muutosten verovaikutukset jäävät kaikkien saatavilla olevien arvioiden mukaan selkeästi plussalle. Myös julkisessa keskustelussa uudistuksen verovaikutuksia olisi mielekkäämpää käsitellä kokonaistasolla, koska on selvää, ettei uudistusta tulla toteuttamaan vain osin, vaan kyse on molemmat pilarit sisältävästä paketista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että OECD:n verouudistus on kokonaisuudessaan Suomen etu: se lisää yhteisöverotuottoja ja torjuu haitallista kansainvälistä verokilpailua. Samalla se on tärkeä askel kohti globaalisti oikeudenmukaisempaa yritysverojärjestelmää.