Valokeilassa: Fazerin Mignon-muna

Fazer ei kerro, mistä Mignon-munassa käytetyt kaakaovoi ja -massa ovat peräisin. Kaikesta Fazerin ostamasta kaakaosta neljännes on peräisin Ecuadorista ja kolme neljännestä Länsi-Afrikasta. Kaakaon tuotantoon etenkin Länsi-Afrikassa liittyy useita ihmisoikeusriskejä: äärimmäistä köyhyyttä ja lapsityötä.

Fazer käyttää tuotteissaan sekä sertifioitua kaakaota (UTZ, Rainforest Alliance ja Reilu kauppa) että sen omien viljelijäohjelmien piirissä tuotettua kaakaota. Fazerilla on oma viljelijäohjelma Nigeriassa, Ecuadorissa ja vuodesta 2018 lähtien myös Norsunluurannikolla. Nigeriassa suuri osa Fazerin viljelijäohjelmaan kuuluvista viljelijöistä on UTZ-sertifioitu. Fazer kuitenkin ostaa kaakaota ko. viljelijöiltä ei-sertifioituna.

Vuonna 2017 Fazer hankki 86 prosenttia käyttämästään kaakaosta sertifioituna ja 14 prosenttia sen omien viljelijäohjelmien kautta. Vielä vuonna 2016 sertifioidun kaakaon osuus Fazerin hankinnoissa oli 63 prosenttia.

Fazer ei kerro julkisuuteen eri sertifiointijärjestelmien välisiä osuuksia sen kaakaonhankinnoista eikä sen tuotteissa ole sertifiointimerkkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluttaja ei voi valita ostaako hän riippumattoman kolmannen osapuolen vastuullisuussertifioimaa vai Fazerin itsensä valvomaa kaakaota. Fazerin omien viljelijäohjelmien vastuullisuuskriteerit eivät ole julkisia, joten niiden kunnianhimon tasoa ei ole mahdollista arvioida.

MUIDEN RISKIRAAKA-AINEIDEN ALKUPERÄ

Kaakaovoin ja -massan lisäksi Mignon-munan muita keskeisiä riskiraaka-aineita ovat mantelit, hasselpähkinät ja sokeri. Fazerin mukaan mantelit tulevat Yhdysvalloista ja sokeri valmistetaan eurooppalaista alkuperää olevasta sokerijuurikkaasta. Fazerin käyttämät hasselpähkinät tulevat Turkista. Fazerin mukaan raaka-aineisiin liittyvät riskit kartoitetaan ja tavarantoimittajat auditoidaan.

Turkissa on virallisesti noin 450 000 hasselpähkinöiden viljelijää, jotka tuottavat n. 60 prosenttia kaikista maailman hasselpähkinöistä. Turkissa hasselpähkinöiden sadonkorjuukausi on äärimmäisen lyhyt – keskimäärin vain n. 6 päivää per viljelytila. Koko hasselpähkinöiden sadonkorjuukausi kestää vain noin 30 päivää. Tämä tarkoittaa sitä, että hasselpähkinöiden sadonkorjuu on palkatun lisätyövoiman varassa. Tästä lisätyövoimasta suurin osa on Turkin sisäisiä siirtotyöntekijöitä. Laajamittaiseen siirtotyövoiman käyttöön liittyy useita ihmisoikeusriskejä. Näitä ovat mm. siirtotyöntekijöiden asuinoloihin ja työvoimanvälittäjien käyttöön liittyvät riskit, työsuhteiden epävirallisuus sekä lapsityö.

Fazerin mukaan se ei käytä sertifioituja hasselpähkinöitä tuotteissaan sertifioitujen pähkinöiden huonon saatavuuden takia. Finnwatch kysyi Fazerilta, miten se valvoo turkkilaista alkuperää olevien pähkinöiden vastuullisuutta. Fazer ei kuitenkaan vastannut tarkentaviin kysymyksiin.

Vastuullisuussertifiointijärjestelmistä ainakin UTZ sertifioi hasselpähkinöiden tuotantoa Turkissa. UTZ:in mukaan yritysten, jotka haluavat ryhtyä ostamaan sertifioituja hasselpähkinöitä, on mahdollista liittyä ohjelmaan.

AVOIMUUS

Fazer vastasi Finnwatchin kysymyksiin lähinnä lähettämällä linkkejä yrityksen verkkosivuilta löytyviin materiaaleihin. Finnwatch on jo aiemmin kritisoinut Fazerin vastuullisuusviestintää, ja ylipäätään yritysten vastuullisen kaakaon hankintaohjelmia, läpinäkymättömyydestä. Yritysten vastuullisen kaakaon hankintaohjelmat muodostuvat tyypillisesti niiden omista viljelijäohjelmista, sertifioidusta kaakaosta tai näiden yhdistelmästä. Tarkkoja tietoja hankintojen jakautumisesta ja yritysten omien viljelijäohjelmien vastuullisuusvalvonnasta tai niiden vaikutuksista on usein vaikea saada. Toisin kuin kolmannen osapuolen sertifioinneissa, yritysten omissa ohjelmissaan noudattamat vastuullisuuskriteerit eivät yleensä ole julkisia.

YHTEENVETO

Fazerin väitettä 100-prosenttisesti vastuullisista kaakaohankinnoista ei voida pitää uskottavana, koska Fazer ei avoimesti kerro sen omien viljelijäohjelmien kautta hankitun kaakaon tuotannolle asetettuja vastuullisuuskriteereitä eikä kriteerien täyttämisen valvonta ole riippumatonta kolmannen osapuolen valvontaa.

Fazer ei myöskään kerro julkisuuteen eri sertifointijärjestelmien kautta hankitun kaakaon välisiä osuuksia. Kuluttaja ei siis mitenkään voi tietää, minkä järjestelmän kriteerien mukaisesti Fazerin suklaatuotteiden valmistukseen käytetty kaakao on tuotettu. Finnwatch suosittelee yrityksille kaikkein kunnianhimoisimpien sertifiointijärjestelmien käyttöä. Finnwatchin sertifiointijärjestelmistä vuonna 2016 tekemän vertailun ylivoimainen voittaja oli Reilu kauppa.

Finnwatchin Valokeilassa-juttusarja tarkastelee ajankohtaisiin kuluttajatuotteisiin liittyviä ihmisoikeusriskejä. Finnwatch lähetti tämän artikkelin luonnoksen Fazerille ennen sen julkaisemista. Fazer kuitenkin kieltäytyi kommentoimasta artikkelia.