Julkaisimme 14.3. raportin metsärahasto Dasos Timberland Fund I:een liittyvistä hyvin aggressiivista verojärjestelyistä. Veroparatiiseissa lymyilevien pääomasijoittajien verovälttely ei liene enää uutta kenellekään. Dasosin tapaus oli kuitenkin erityisen kiinnostava siksi, että rahastoon oli sijoitettu Finnfundin kautta 5 miljoonaa euroa Suomen kehitysyhteistyövaroja.
Raportin julkaisusta virisi kiivas keskustelu, jossa esitettiin mitä moninaisempia harhaanjohtavia ja jopa virheellisiä väitteitä. Finnwatchia syytettiin mm. vuoropuhelun puutteesta, virheellisistä faktoista, liian pitkälle menevistä johtopäätöksistä ja todisteiden puutteesta.
Nyt kun pöly on hieman laskeutunut, pyrin taustoittamaan ja avaamaan esitettyjä väitteitä tässä blogissa.
Aloitimme tutkimaan yksityisen sektorin kehitysyhteistyöhankkeiden vastuullisuutta joukkorahoituksella. Yksi tutkimuskohde oli Dasos Capital Oy:n hallinnoima rahasto Dasos Timberland Fund I. Tutkimuksen aineistona käytettiin julkisia tilinpäätöstietoja ja LuxLeaks-vuodossa julkisiksi tulleita kansainvälisen arvostelun kohteena olevia ATA-sopimuksia. Materiaalit ovat kaikkien asiasta kiinnostuneiden saatavilla esimerkiksi täällä ja täällä.
10.2.2017
Finnwatch lähetti Dasos Capital Oy:lle laatimansa selvityksen kommentoitavaksi ja pyysi kommentteja ja mahdollisia korjauksia tekstiin 27.2. mennessä. Valmiin tekstin lisäksi yritykselle esitettiin kolme kysymystä mm. koskien Dasos-yhtiöiden omistajia sekä malesialaisen sijoituskohteen kirjanpitoarvoon tehtyä alaskirjausta. Viesti lähetettiin kahdelle tutkimuksen kohteena olevan metsärahaston vastuuhenkilölle, muun muassa yrityksen vanhemmalle osakkaalle Olli Haltialle.
21.2.2017
Dasos Capitalille lähetettiin muistutusviesti selvityksen kommentoinnista. Muistutusviesti lähetettiin samoille henkilöille kuin alkuperäinen 10.2. lähetetty viesti.
27.2.2017
Dasos Capitalin vanhempaa osakasta Olli Haltiaa tavoiteltiin puhelimitse ja hänelle kerrottiin Finnwatchin selvityksestä. Haltia oli puhelimessa korostetun tietämätön niin Finnwatchista kuin Finnwatchin selvityksestä.
27.2.2017
Haltian kanssa käydyn puhelinkeskustelun jälkeen kaikki materiaalit lähetettiin Dasos Capital Oy:lle samoihin osoitteisiin kolmannen kerran uudelleen. Nyt yritys vastasi vielä samana päivänä. Vastauksessaan se vetosi aikapulaan, kertoi Finnwatchin selvityksessä olevan virheitä ja pyysi Finnwatchia tutustumaan verkkosivuillaan julkaistuun veroparatiisitoimintaa käsittelevään Q&A-osioon.
Q&A tuli Finnwatchille yllätyksenä – se ei ole mikä tahansa suuren yleisön yleisimpiä kysymyksiä käsittelevä selonteko vaan siinä kommentoidaan muun muassa Dasos Capitalin luxemburgilaisen tytäryhtiön työntekijöiden määriä ja ATA-sopimuksia. Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, jotka on nostettu esiin Finnwatchin selvityksessä. Internet-arkisto Wayback Machine osoittaa, että tämä osio on lisätty Dasos Capitalin verkkosivuille vasta äskettäin. Sinä aikana, kun rahaston edustajat leikkivät piiloleikkiä ja väittivät Finnwatchin viestien kadonneen bittiavaruuteen, rahasto näyttikin valmistelleen Finnwatchin selvitykseen vastaavaa julkista Q&A:ta verkkosivuilleen.
28.2.2017
Vastasimme Dasos Capitalille ja esitimme lisäkysymyksiä. Erityisesti yritykseltä pyydettiin tietoa siitä, mitä virheitä Finnwatchin lähettämässä artikkeliluonnoksessa on. Yritystä muistutettiin myös Finnwatchin kysymyksiin vastaamisesta.
28.2.2017
Dasos Capitalin kommentointiajan umpeuduttua lähetimme Finnfundille neljä kysymystä sekä jo aiemmin Dasos Capital Oy:lle lähetetyn selvityksen kommentoitavaksi. Vastauksia Finnfundille osoitettuihin kysymyksiin toivottiin 3.3. mennessä.
1.3.2017
Dasos Capital vastasi Finnwatchin 28.2. lähettämään viestiin, mutta ei vastannut lähetettyihin kysymyksiin eikä antanut lisätietoa Finnwatchin tekstiin sisältyvistä väitetyistä faktavirheistä. Haltia kirjoitti kuitenkin tapaavansa mielellään Finnwatchia ”jos ajattelisit että lyhyt palaveri voisi olla hyödyllinen”. Kerroin, että tapaamme mielellämme myöhemmin keväällä, mutta Finnwatchin eettisen ohjeiston mukaisesti hoidamme julkaisemiemme artikkelien ja tutkimusten faktoja koskevan etukäteiskommentoinnin aina kirjallisesti. Haltia ei enää vastannut viestiin.
2.3.2017
Finnfund vastasi Finnwatchin 28.2.2017 lähettämään viestiin ja pyysi saada lisäaikaa. Annoimme lisäaikaa 6.3.2017 asti.
2.3.2017
Finnwatch lähetti Dasos Capital Oy:n Haltialle ja hänen kollegalleen kommentoitavaksi yrityksen kanssa käydystä vuoropuhelusta tiivistetyn tekstin (raportin luvussa 3). Yrityksen edustajat eivät enää vastanneet eivätkä kommentoineet tekstiä.
6.3.2017
Finnfund ei vastannut annettuun määräaikaan mennessä.
7.3.2017
Finnfund vastasi Finnwatchille pitkälti samanlaisella tekstillä kuin minkä se julkisti myöhemmin 14.3. vastineenaan Finnwatchin raporttiin. Vastauksessaan Finnfund esitti saman Dasos Capitalin epämääräisen väitteen siitä, että Finnwatchin raportti sisältää virheitä. Vastasimme heti samana päivänä ja pyysimme lisätietoja mm. koskien väitteitä rahaston sijoituskohteen Hijauan Asian maksamista veroista. Erityisesti Finnfundia kehotettiin välittämään Finnwatchin tietoon raportissa olevat väitetyt asiavirheet.
9.3.2017
Muistutimme Finnfundia lisäkysymyksiin vastaamisesta. Finnfund vastasi ja kehotti Finnwatchia tapaamaan lisäkysymyksiin liittyen Dasos Capitalia. Kieltäydyimme mielestämme tarpeettomasta tapaamisesta ja toistimme pyynnön Finnfundille sen itsensä esiin tuomien tietojen tarkentamisesta. Lisätietojen toimittamiselle annetiin deadlineksi 10.3. (COB, ennen työpäivän päättymistä).
10.3.2017
Emme saaneet Finnfundilta vastausta klo 17 mennessä. Lähetimme Finnfundille raportin lähes lopullisen taittoversion tiedoksi etukäteen ennen sen jo ilmoitettua julkaisuajankohtaa. Finnfund vastasi klo 17.32 ja lupasi vielä toimittaa kommentteja. Samana iltana saimme vielä joitain lisätietoja, joista lähetimme edelleen Finnfundille tarkentavia kysymyksiä.
13.3.2017
Finnfund lähetti vielä viimeiset tiedot raporttiin. Tiedot koskivat Hijauan Asian tytäryhtiön osaomistuksessa olevan yhtiön yhteistyötä Sabahin paikallishallinnon kanssa. Tiedot ehdittiin vielä ottamaan mukaan Finnwatchin raporttiin, mutta malesialaisen yhtiön maksamia veroja koskeviin lisäkysymyksiin ei saatu selkeitä vastauksia.
Finnfund ei pyytänyt Finnwatchia korjaamaan selvitykseen yhtään faktavirhettä. Finnwatchin julkaisema selvitys oli tässä vaiheessa ollut Finnfundin sijoituskumppanin Dasos Capitalin ja Finnfundin kommentoitavana yli kuukauden ajan.
14.3.2017
Finnwatch julkisti raportin. Raportin päälöydökset voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) kehitysyhteistyövaroja on sijoitettu aggressiivista verosuunnittelua Malesiassa ja Suomessa harjoittavaan rahastoon, 2) rahaston hallinnoinnista vastaavan yhtiön omat verojärjestelyt ovat niin aggressiivisia, että niissä saattaa olla kyse veronkierrosta ja 3) kehitysyhteistyövaroja on sijoitettu Finnfund-lain vastaisesti myös Suomeen, Viroon ja muihin Itä-Euroopan maihin.
14.3.2017
Finnfund julkaisi verkkosivuillaan vastineen, jossa se kertoi jälleen: ”Saamamme tiedon mukaan Finnwatchin artikkeliluonnoksen tiedot ja päätelmät eivät kaikilta osin pidä paikkaansa”. Finnfundin vastine ei kerro, miltä osin tiedot eivät pidä paikkaansa. Vastineessa ruoditaan myös pitkästi Dasos Capitalin Finnwatchille esittämää tapaamisehdotusta. Ilmeisesti tarkoituksena on viestittää, ettei Finnfundia tai Dasos Capitalia ole riittävästi kuultu selvitystä tehdessä. Kuten edellä on todettu, tällä ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.
Finnfundin vastine on pitkä, mutta se sisältää vain vähän olennaista tietoa Finnwatchin raportin kohteena olevasta verojärjestelyistä. Vastineen sisältämät asiat on jo pitkälti käyty läpi Finnwatchin raportissa Finnfundin 7.3. toimittaman vastauksen pohjalta.
Vastineessa kerrotaan muun muassa, että sijoituskohteena oleva malesialainen yhtiö on maksanut veroja ja maksuja valtiolle yhteensä noin 15 miljoonaa euroa vuodesta 2010 lähtien. Vastine toteaa myös, että ko. rahasto on sijoittanut ”Malesiaan yli kolminkertaisesti Finnfundin rahastoon sijoittaman summan”. Koska Finnfund kertoo vastineessaan sijoittaneensa Malesiaan 5 miljoonaa euroa, voidaan päätellä, että kokonaisuudessaan Malesiaan olisi rahaston toimesta sijoitettu 15 miljoonaa euroa. Palaan tähän vielä myöhemmin.
14.3.2017
Finnfundin vastinetta siteerattiin laajasti mediassa. Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa otsikoi ”Finnfund: Finnwatchin tiedot eivät pidä kaikilta osin paikkaansa”, kokoomuksen Verkkouutiset kertoo, että ”Tiedot eivät pidä kaikilta osin paikkaansa – Finnfund vastaa väitteisiin verovälttelystä”. Finnwatch pyysi Finnfundia ja Suomenmaata osoittamaan, mitkä tiedot raportissa eivät pidä paikkaansa. Kysymykseen ei vastata eikä juttua korjata. Finnfund re-twiittaa Verkkouutisten jutun.
14.3.2017
Ulkoministeriö julkaisi kannanottonsa Finnwatchin raporttiin. Ministeriö kertoo, että epäilyt verovälttelystä otetaan vakavasti ja tutkitaan huolellisesti. Ministeriö ei kuitenkaan ota kantaa siihen miksi kehitysyhteistyörahoja on sijoitettu Finnfund-lain vastaisesti Suomeen ja Itä-Euroopan maihin. Finnwatch kiitti lausunnosta ja kysyi asiasta Twitterissä. Ulkoministeriön viralliselta Twitter-tililtä vastattiin, että ”kyt-varoja ei ole sijoitettu Suomeen ja Viroon”. Finnwatch pyysi Finnfundia vahvistamaan tiedon Twitterissä. Finnfund ei vastannut.
15.3.2017
Finnwatch pyysi Twitterissä uudelleen Finnfundia vahvistamaan ulkoministeriön twittaaman tiedon. Finnfund vastaa asian vierestä ja kertoo: ”olemme vastanneet tähän jo moneen kertaan: sijoitus yli kolminkertaisena Malesiaan”. Huomautimme, ettei Malesiaan sijoitetulla yhteissummalla ole mitään tekemistä kysymyksen kanssa. Toistimme Finnfundille osoitetun pyynnön vahvistaa ulkoministeriön antaman tiedon. Finnfund ei enää vastannut.
15.3.2017
Helsingin sanomien paperiversiossa ilmestyi juttu, jossa Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi avaa väitettä Malesian valtiolle maksetuista 15 miljoonasta eurosta. Kyse on osavaltiolta vuokratun metsämaan vuokrasta. Finnwatch huomautti, ettei metsämaasta maksettu vuokra ole edes määritelmällisesti veroa eikä sillä siten ole mitään tekemistä Finnwatchin raportissa esiin tuotujen verojärjestelyjen kanssa.
16.3.2017
Finnwatch käy läpi Dasos Timberland Fund I -rahaston ja siihen liittyvien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot Finnfundin julkaisemien väitteiden tarkistamiseksi. Tilinpäätöstietojen mukaan rahaston osakkailla on vain yhdenlaisia osakkeita (”ordinary shares”), joille maksetaan osinkoja rahaston kaikista tuotosta. Esimerkiksi vuonna 2015 rahasto on maksanut tuottoja osakkaille vain Euroopassa tapahtuneesta puunkorjuusta. Tilinpäätöstiedoissa mikään ei tue väitettä siitä, ettei Finnfundin hallinnoimia kehitysyhteistyörahoja olisi sijoitettu Finnfund-lain vastaisesti Suomeen ja Itä-Euroopan maihin.
Finnfundin väite Finnfundin sijoitusta kolme kertaa suuremmasta Malesiaan sijoitetusta summasta ei myöskään saa tukea tilinpäätöstiedoista. Tilinpäätöstietojen mukaan Malesia on rahaston ainoa kehitysmaakohde. Malesiassa sijaitsevaan Hijauan Asia -yhtiöön on sijoitettu pääomaa noin 30 000 euroa. Kaikki loput sijoitukset on tehty yhtiöön lainoina. Yhtiölle annetun lainan määrä ei kuitenkaan viimeisimmässä vuoden 2015 tilinpäätöstiedoissa ole kuin noin 12,6 miljoonaa euroa. Tästä summasta lähes kaksi miljoonaa euroa on pääomitettuja korkoja. Yhtiöön näyttäisi siis olevan rahaston kautta sijoitettu vain noin 10 miljoonaa euroa – melkein 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä Finnfund väittää.
16.3.2017
Finnwatch lähetti Finnfundille tätä blogia varten kaksi lisäkysymystä. Toinen kysymys koskee Dasos Timberland Fund I:n kehitysmaihin sijoittamia varoja: tiedustelimme minä vuosina väitetty 15 miljoonan euron summa on sijoitettu kehitysmaihin. Lisäksi kysyimme uudelleen mitä faktavirheitä Finnwatchin raportissa on. Kerroimme myös, että jos faktavirheitä ei voida osoittaa, Finnfundin tulisi korjata omaa viestintäänsä. Vastauksia pyydettiin 20.3. mennessä.
17.3.2017
Ministeri Mykkänen kertoi demareiden Demokraatille, että “On ihan loistavaa, että Finnwatch nostaa säännöllisesti esiin näitä. Tässäkin asiassa on tärkeä tutkia, onko tällä rahastorakenteella oikeasti vältetty veroja. Siihen ei ole Finnwatchkaan pystynyt esittämään todisteita, että näin olisi tehty.”
On epäselvää, mihin todisteiden puutteeseen jutussa viitataan. Rahastorakenne on luotu solmimalla Luxemburgin kanssa ATA-sopimuksia, joilla on voitu kiertää Luxemburgin omaa alikapitalisointia rajoittavaa lainsäädäntöä. Malesialaiseen yhtiöön on tehty lainamuotoisia sijoituksia isolla yli 14 prosentin korolla tai suoraan tuottoon sidotulla korolla. Omaa pääomaa yhtiöön on sijoitettu vain prosentin kymmenyksiä. Lisäksi Malesiassa puunjalostusta tekevälle yhtiölle on saatu viideksi vuodeksi veroloma. Nämä tiedot ovat kaikkien nähtävillä niin LuxLeaks-aineistoissa kuin yhtiöiden tilinpäätöksissä. Jos tämä ei ole kehitysyhteistyötä tekevien tahojen mielestä aggressiivista verosuunnittelua, on vaikea sanoa mikä sitä olisi.
Samanlaista velkavivutusta on rahaston toimesta harjoitettu myös Suomessa. Asiaa on käsitelty meillä myös muissa julkaisuissa. Finnfundin partnerina toimivan Dasos Capital Oy:n oma rahastosta maksettujen hallinnointipalkkioita koskeva veroparatiisijärjestely on niin tökerö, että se voi olla jopa laitonta veronkiertoa. Finnwatch on välittänyt löydöksensä eteenpäin Verohallinnon tutkittavaksi.
20.3.2017
Finnfund vastasi 16.3. lähetettyyn viestiin ja kertoi ettei ehdi vastata Finnwatchin kysymyksiin annetussa ajassa. Vastasimme saman tien ja kysyimme mihin asti Finnfund tarvitsee lisäaikaa.
21.3.2017
Finnfundista ei kuulunut mitään. Lähetimme Finnfundille uuden viestin ja muistutimme lisäaikatarvetta koskevaan kysymykseen vastaamisesta.
22.3.2017
Finnfund vastasi, mutta ei kertonut mihin asti lisäaikaa tarvitaan. Yrityksestä valiteltiin kiireitä ja kerrottiin, että asiaan palataan myöhemmin, kun Finnfund on laatinut asiaa koskevan vastauksen ulkoministeriölle.
Lähes viikon odottelun jälkeen päätimme julkaista tämän blogin ilman Finnfundin vastauksia. Meillä ei ole tiedossa mitä virheitä, jos mitään, Finnfund on löytänyt selvityksestämme. Finnfundin verkkosivujen vastinetta ei ole päivitetty.