Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Finnwatch julkaisi keskiviikkona vertailun sote-yritysten verovastuullisuudesta. Sote-alaa edustava Hyvinvointialan etujärjestö Hali piti vastineessaan yhtiöille antamaamme kritiikkiä epäloogisena ja perusteettomana.
Käyn seuraavassa läpi Halin esittämiä väitteitä. Loppuun lisään pari kriittistä sanaa suomalaisesta verokeskustelusta.
Hali: “Finnwatch katsoo, että velan ottaminen yrityksen kehittämiseksi on aggressiivista verosuunnittelua. Asia on päinvastoin – kasvuhakuisuus johtaa suurempiin verotuloihin.”
Finnwatch ei sinänsä katso velan ottamisen olevan aggressiivista suunnittelua, arvioinnin kohteena on velan määrä. Jos velkaa on yhtiössä selvästi enemmän kuin omaa pääomaa, kyse on alikapitalisoinnista, josta kertyvät valtavat korkokulut vähentävät Suomeen maksettavia yhteisöveroja. Esimerkiksi Mehiläisen kohdalla koko yhtiön ostoa varten otettu velka on holding-yhtiö rakenteen avulla siirretty konsernin sisään verotettavaa tulosta vähentämään.
Alikapitalisointia pidetään aivan yleisesti aggressiivisena verosuunnitteluna, ja siihen on siksi Suomessakin puututtu täsmäsääntelyllä. Enemmänkin voitaisiin kuitenkin tehdä. Kuten raportissamme todetaan, jos Suomi olisi säätänyt korkovähennysrajoitukset kireämmin OECD:n suositusten mukaisesti, olisi esimerkiksi Mehiläinen joutunut viime vuonna maksamaan miljoonia euroja enemmän yhteisöveroja.
Halin toinen väite siitä, että velkaantuminen johtaa suurempiin verotuloihin on outo. Se, että kansainväliset sote-jätit ostavat olemassa olevia pieniä terveys- ja hoivayrityksiä velkarahalla ei lisää verotuloja lainkaan – päinvastoin, kun suurten velkojen korkokulut saa pitkälti vähentää verotuksessa.
Hali: “Veroriitojen osalta selvyyden hakeminen oikeudessa ei ole ollenkaan tavatonta, eikä Verottajan kanssa keskeneräisestä asiasta voi vetää yhtäläisyysmerkkiä veronkiertoon.”
Selvityksessämme veroriidoista ei ole vedetty yhtäläisyysmerkkejä veronkiertoon. Sote-yritysten veronkierrosta ei itse asiassa puhuta raportissamme kertaakaan. Veroriitoja ja tietyt kriteerit täyttäviä verotarkastuksia käytetään yhtenä indikaattorina arvioitaessa yhtiöiden harjoittamaa aggressiivista verosuunnittelua.
Hali: “Toinen Finnwatchin kritiikin kohde on ammatinharjoittajien käyttäminen sote-palvelujen tuotannossa. Ammatinharjoittajien työllistäminen on hyväksytty käytäntö niin sote-alalla kuin vaikkapa parturi- tai siivouspalveluissa [...] Ammatinharjoittajan työllistäminen ei ole laitonta tai moraalisesti väärin”
Raportissamme ei väitetä, että ammatinharjoittajan työllistäminen olisi laitonta tai moraalitonta. Sen sijaan arvioimme sote-yritysten roolia pöytälaatikkoyhtiöiden kautta tehtävän tulonmuunnon mahdollistamisessa. Tulonmuunnossa on kyse siitä, että palkan sijaan lääkärin saama korvaus muunnetaan oman yhtiön kautta laskutettavaksi palkkioksi, joka voidaan sen jälkeen nostaa käteen ns. huojennettuina osinkoina. Tulonmuunnon avulla kaikkein rikkaimmat ja hyvätuloisimmat lääkärit maksavat työstään saadusta korvauksesta 26 % tasaveroja, kun alan keskipalkkaa nostavat lääkärit maksavat 43 % progressiivisia tuloveroja.
On epätodennäköistä, että Halin esiin nostamissa parturi- tai siivouspalveluissa harjoitettaisiin merkittävissä määrin tulonmuuntoa. Tätä ei tehdä siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomessa tulonmuunto on mahdollista vain kaikkein hyvätuloisimmille ja varakkaimmille henkilöille. Jotta huojennettuja osinkoja voi nostaa, yhtiöllä tulee olla merkittävää nettovarallisuutta (huojennettuja osinkoja voi nostaa vain 8 % nettovarallisuuden arvosta) ja osinkotuloksi muunnettavan palkan tulee olla riittävän korkea, että vaiva kannattaa.
Parturi-kampaajan keskimääräinen kuukausipalkka on noin 2 000 euroa. Siistijän palkka vielä vähemmän. Yrittäjä tienaa toki palkollista enemmän, mutta katteet alalla ovat pienet ja vaaditun nettovarallisuuden kerryttäminen yhtiöön siksi vaikeaa. Uskallan veikata, että kovin moni yksittäinen parturi-kampaaja tai siistijä ei Suomessa nosta listaamattomasta osakeyhtiöstään huojennettuja osinkoja.
Joko Hali ei siis tiedä mistä se puhuu, tai se yrittää tahallaan viedä keskustelua sivuraiteille. Viimeksi mainittu on se, mikä minua suomalaisessa verokeskustelussa ärsyttää kaikkein eniten.
Arvostaisin poliitikkoa tai etujärjestöä, joka tulisi julkisuuteen kertomaan kansalle, että “Osinkoverojärjestelmä on ok. Varakkaimpien ja rikkaimpien tuleekin voida maksaa saamastaan korvauksesta matalia tasaveroja samalla kun ei-varakkaat palkansaajat maksavat huomattavasti enemmän progressiivisia veroja”.
En olisi väitteen kanssa samaa mieltä, mutta ainakin asiat sanottaisiin niin kuin ne ovat.
Väitän, että nykyinen tulonmuunnon mahdollistava listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmä perustuu suurelta osin siihen, että suurin osa kansalaisista ei tiedä miten systeemi toimii. Jos ihmiset tietäisivät, poliittinen paine johtaisi sen muuttamiseen alta aikayksikön.
