Belgian verotuksesta ei kannata ottaa mallia. Kuva: Flickr Creative Commons / Jurgen Proschinger, Galeries Royales St. Hubert

Eilen uutisoitiin (mm. Yle ja Helsingin sanomat) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan verouudistusmallista, jossa esitetään oman pääoman kustannusten vuosittaista vähennysmahdollisuutta yhteisöverotuksessa. Verovähennys vastaisi määrältään valtionlainan kaltaisen riskittömän tai vähäriskisen sijoituksen tuottoa.

Tällä niin sanotulla ACE-mallilla haetaan verotuksen neutraalisuutta eli sitä, että verokohtelu ei eroaisi yrityksen erilaisten rahoitusmuotojen välillä. Suomessa ja muualla velkakorot ovat verotuksessa pitkälti vähennyskelpoisia, mutta oman pääoman kustannukset eivät. Tämä tarkoittaa, että yrityksen kannattaa toimia velkarahalla ja pienentää näin maksettavaksi lankeavia yhteisöveroja. Verosuunnittelumahdollisuus vääristää investointeja ja rahoituspäätöksiä.

ACE-malli ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu. VATTin ja Etlan ehdotuksessa viitataan useassa kohden Belgian pääomavähennykseen, jonka Euroopan komissio on arvionut lisäävän yritysten aggressiivista verosuunnittelua. Yritys voi kasvattaa keinotekoisesti verovähennyksen määrää ketjuttamalla osakeinvestointeja konsernin sisäisesti tai investoimalla yritykseen vain tilapäisesti uutta osakepääomaa juuri ennen tilikauden päättymistä. Näitä porsaanreikiä voidaan paikkailla lisäsäännöksin, mutta se monimutkaistaisi entisestään verosääntelyä. Uusi vähennys ei myöskään olisi täysin neutraali sijoitusten suhteen, sillä se voisi kannustaa yrityksiä suosimaan vähäriskisempiä sijoituksia tuottoja vastaavan täyden vähennyksen vuoksi.

Yksinkertaisempi ja muutenkin parempi vaihtoehto vieraan ja oman pääoman eriävän verokohtelun poistamiseksi olisi evätä oikeus velan korkomenojen verovähennykseen tai ainakin rajoittaa sitä huomattavasti nykyisestä. Suomessa korkojen verovähennysoikeutta on rajoitettu pari vuotta sitten, mutta ei riittävästi. Korkovähennyksen poistaminen hillitsisi velan koroilla käytävää verosuunnittelua ja yksinkertaistaisi verotusta.

Joissain kohdissa VATTin ja Etlan suosituksiin voi kuitenkin yhtyä. VATT ja Etla eivät pidä tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) verotuen käyttöönottamista perusteltuna. Tämäkin vähennys on altis verosuunnittelulle, sillä tutkimus- ja kehitystoiminta on tulkinnallinen käsite. Yritykset voisivat ilmoittaa T&K-vähennyksen piiriin toimintoja, joita ne eivät ole aiemmin katsoneet tutkimus- ja kehitystoiminnaksi. T&K vähennyksiksi laskettavien kulujen valvominen on verottajalle hyvin vaikeaa.

Yhtä mieltä selvityksen kanssa voidaan olla myös Viron mallia kohtaan esitetyn kritiikin suhteen. Virossa yhteisövero kerätään vasta jaettaessa voittoa omistajille. Viron mallin etu on yksinkertaisuus ja eri tulolajien samat verokannat. Malli kuitenkin kannustaa lukitsemaan pääomat yritykseen ja siirtämään taloudellista toimintaa yrityksen nimiin. Usea Suomessakin toimiva yritys on vain muodollisesti perustettu Viroon, jotta yhteisöveroa ei tarvitsisi maksaa heti Suomessa. Verotus kohdistuu jakamattomaan voittoon vasta viiveellä jääden riippumaan osinkojen maksusta. Verotuotot pienenevät, sillä lykkääntyessään verotulojen nykyarvo pienenee. Verottamalla yhteisötuloa vuosittain yhteisövero sen sijaan kerätään kohdennetusti ja ajallaan.

Finnwatch on julkaisemassa alkuvuodesta omat suosituksensa yhteisöverotuksen uudistamiseksi. Tavoitteena on veropohjaltaan laaja, yksinkertainen ja kehittyvien maiden kannalta oikeudenmukainen verojärjestelmä, joka torjuu tehokkaasti aggressiivista verosuunnittelua.

Juttua muokattu 13.1.2017 klo 9.24.