Verovälttely ei lopu ennen kuin laki muuttuu

Yksittäiset tapaukset ovat tärkeitä nostamaan esiin ja konkretisoimaan verolainsäädännön ongelmia. Jotta kohut johtaisivat maailman muuttumiseen, niistä vedettävät johtopäätökset on kuitenkin muotoiltava lakipykälien tasolle asti.

Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan keskeistä lainsäädäntömuutosta yritysten korkovähennysrajoitusten kiristämistä koskien. Tämä sääntely puuttuu juuri edellä listattujen kaltaisissa verokohuissa havaittuihin korkojärjestelyihin.

Edellisen kerran Suomessa rajoitettiin korkojen vähennyskelpoisuutta vuonna 2014. Vaikka rajoitus oli monelta osin onnistunut, lakiin jäi lukuisia porsaanreikiä. Porsaanreikien vuoksi esimerkiksi monet pääomasijoittajat ovat voineet jatkaa korkokikkailua ja vivuttaa verotettavat voitot edelleen Suomesta veroparatiiseihin verottajan ulottumattomiin.

Nyt uusia kiristyksiä vaatii EU, ja tulossa olevat uudistukset liittyvät niin sanotun veronkiertodirektiivin toimeenpanoon.

Tulevasta hallituksen esityksestä nähdään missä määrin Suomi on valmis pistämään pisteen korkokikkailulle. Vaikka EU vaatii kiristyksiä, Suomi saa monessa kohtaa itse päättää mihin se korkojen vähennyskelpoisuutta leikkaavat leikkurit asettaa.

Leikkureita laissa asetetaan niin prosenttimääräisinä kuin euromääräisinäkin. OECD:n verovälttelyn vastainen BEPS-hanke, johon Suomi on sitoutunut, on suositellut maille korkoja runsaasti leikkaavia alhaisia prosenttirajoja. Mitä korkeammiksi rajat jätetään, sitä enemmän hyötyä aggressiivisista korkojärjestelyistä saa. Siksi OECD suosittelee korkeita rajoja vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi silloin, jos yksittäisen maan korkotaso on poikkeuksellisen korkea.

Vaikka BEPS-hankkeessa esitetyt poikkeukset eivät päde Suomeen, on hallituksen luonnosesityksessä esitetty varsin korkeita rajoja, jotka sallivat huomattavienkin korkokulujen vähentämisen verotuksessa. 

Finnwatch esittää prosenttirajojen laskua halllituksen luonnosesityksen 25 prosentista aina 10 prosenttiin asti, euromääräisten rajojen laskua 500 000 eurosta 100 000 euroon (etuyhteyssuhteessa maksetuille koroille) ja 3 miljoonasta eurosta miljoonaan euroon (ulkopuolisille maksetuissa koroissa). Lisäksi esitämme etuyhteysosapuolille maksettavien korkojen vähennyskelpoisuuden eväämistä tilanteissa, joissa korkoja maksetaan matalan verotuksen maahan. Toivomme hallitukselta myös kirjauksia keinotekoisten holding-yhtiörakenteiden kautta tehtävän verosuunnittelun suitsimiseksi.

Finnwatchin valtiovarainministeriöön lähettämän lausunnon voi lukea täällä.

Korkojen verovähennyskelpoisuuden kiristäminen paitsi vähentää aggressiivista verosuunnittelua, myös tasoittaa oman pääoman ja velkarahan kohtelua ja vähentää kannustimia korkealla riskillä tehtävään velkarahoitteiseen yritystoimintaan. Lisäksi se tuo verotuloja, tekee yritysten välisestä kilpailusta reilumpaa ja vaikeuttaa veroparatiisien ylläpitämää haitallista verokilpailua.