Työriiston uhreiksi joutuneet siirtotyöntekijät saivat tänään jo kolmannen voiton pitkässä oikeustaistelussaan entistä työnantajaansa vastaan. Nyt broileriteollisuus yrittää muuttaa lakia työntekijöiden aseman heikentämiseksi.
Thaimaalaisen oikeusistuimen tänään antaman päätöksen mukaan siirtotyöntekijöitä ja heitä edustavan Migrant Worker Rights Networkin (MWRN) henkilökuntaa vastaan ei nosteta varkaussyytteitä. Thammakaset-broileritilalta paenneet työntekijät todistivat mukaansa ottamillaan kellokorteilla viranomaisille joutuneensa työskentelemään tilalla laittoman pitkiä päiviä. Oikeusjutuilla työntekijöitä häiriköivä entinen työnantaja koetti saada työntekijät vastuuseen “kellokorttien varastamisesta”.
Heinäkuussa tuomioistuin hylkäsi työntekijöitä vastaan nostetut syytteet työnantajan “kunnianloukkauksesta, ja jo aikaisemmin se oli määrännyt Thammakasetin maksamaan työntekijöille korvauksia maksamatta jätetyistä palkoista. Työntekijät eivät ole vieläkään saaneet bahtiakaan rahoista ja ilman Finnwatchin yhteistyökumppanin MWRN:n apua, heillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta taistella oikeusjuttujen vyöryä vastaan. Siirtotyöläisten asema Thaimaassa on edelleen erittäin heikko.
Vaikka joitain edistysaskeleita on otettu, Thaimaan ministeriöiden kabineteista ei valitettavasti kuulu hyviä uutisia siitä, että olot olisivat menossa parempaan suuntaan.
Maassa ollaan valmistelemassa merkittäviä heikennyksiä broileritilojen työntekijöiden asemaan. Monet asiat, joista Thammakasetin työntekijät työnantajaansa syyttivät koitetaan nyt tunkea lakiin lailliseksi toiminnaksi.
Finnwatchin saaman muistion mukaan maan broileriteollisuus haluaa muun muassa nostaa työpäivän aikaisen palkattoman “lepoajan” määrän kahdesta neljään tuntiin. Motiivina ei suinkaan ole työntekijöiden hyvinvointi: broilerit tarvitsevat neljän tunnin päivittäisen levon, eikä teollisuus halua maksaa tilojen työntekijöille tästä ajasta.
Broileriteollisuus haluaa myös broileritiloille voimaan työsuojelulain lomia koskevat poikkeussäännökset, joiden mukaan lomapäiviä voi kerryttää tietyillä erityistoimialoilla. Teollisuus haluaisi työntekijöiden työskentelevän tiloilla ilman lepopäiviä jopa seitsemän viikkoa putkeen, minkä jälkeen heillä olisi oikeus yhden viikon lomaan.
Me olemme Suomessa osa tätä vyyhtiä halusimme tai emme. Maatalousministeri Jari Leppä kyseli armeijamuonakohun yhteydessä Twitterissä missä koulussa muka syödään thaimaalaista broileria. Todennäköisesti vastaus on, että vaikka kuinka monessa. Thaimaalaista broileria tuodaan Suomeen miljoonien eurojen arvosta. Sitä syödään erityisesti ravintoloissa ja ruokaloissa, joissa kuluttajan on vaikeaa saada tietoa lihan alkuperästä. Finnwatchin vuonna 2015 julkaisema raportti kertoo karua kieltä teollisuuden alan työoloista.
Paine Thaimaata kohtaan ei kuitenkaan ole hävinnyt.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili maassa elokuun lopulla. Ministeri Lintilä muistutti tapaamisissaan Thaimaan päättäjiä ihmisoikeuksien ja erityisesti siirtotyöntekijöiden oikeuksien merkityksestä. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on Lintilän mukaan oleellinen osa menestyvän markkinan toimintakulttuuria.
On tärkeää, että ihmisoikeudet alkavat hitaasti mutta varmasti tehdä tuloaan kaupallisiin neuvotteluihin. On niin Thaimaan siirtotyöntekijöiden kuin suomalaistenkin tuottajien etu, että kauppaa käydään reiluilla ihmisoikeuksia kunnioittavilla säännöillä.
Seuraava askel Suomessa on säätää sitova ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki Ranskan malliin ja edistää lainsäädäntöä myös EU- ja YK-tasolla. Tähän avautuu loistava mahdollisuus Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.