Yritykset, puhutaan Turkista!

Amnesty Internationalin viime viikolla julkaiseman raportin mukaan Turkissa on kahden viime vuoden aikana vangittu yli 120 toimittajaa, suljettu 180 mediataloa ja nostettu lukemattomia syytteitä aktivisteja ja Erdoganin poliittisia vastustajia vastaan. Erityisesti kansalaisjärjestöt, ammattiliitot ja ihmisoikeuspuolustajat ovat joutuneet hallituksen tähtäimeen. Uusia huonoja ja huolestuttavia uutisia saadaan päivittäin.

EU paheksuu julkilausumilla Turkin toimintaa, mutta tosiasiassa sen kädet kovempaan painostukseen on sidottu. EU on nimittäin solminut likaisen diilin naapurinsa kanssa: maksua vastaan Turkki sulkee rajat Eurooppaan pyrkiviltä pakolaisilta. EU välttää pakolaisiin liittyvät ongelmat ja sulkee vastalahjana aktiivisesti silmät Turkin oikeusvaltion alasajolta.

Kauppa EU:n ja Turkin välillä jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan – itseasiassa se kasvaa. EU on Turkin ylivoimaisesti suurin kauppakumppani. Tuonti EU-alueelle vastaa yli 44 prosenttia Turkin koko viennistä. Turkin tuonti Euroopan unionin alueelle oli arvoltaan lähes 70 miljardia euroa viime vuonna. EU:n alueelle tuodaan Turkista erityisesti koneita ja teollisesti tuotettuja tuotteita.

Ja kuka sen kaiken kaman ostaa? Sinä ja minä.

Suomeen tuodaan Turkista erilaisia kemikaaleja, maataloustuotteita, autoja, elektroniikkaa, muovituotteita, keramiikkaa, mattoja ja metalleja. Kun shoppaat uusia kevätvaatteita, ne on mitä todennäköisemmin tehty Turkissa. Pelkästään H&M:llä on Turkissa yli sata tavarantoimittajaa. Kun mielesi tekee hasselpähkinöitä, ne tulevat Turkista. Kun maha on täynnä ja pistät poskeen xylitol-purkkaa, saattaa sekin tulla Turkista.

Turkin tuonnin arvo Suomeen oli viime vuonna yli 500 miljoonaa euroa. Suomesta Turkkiin vietiin tuotteita yli 700 miljoonalla eurolla.

Turkki on riippuvainen ulkomaankaupasta, erityisesti kaupasta EU-maihin. Turkin hallinto kuuntelisi tarkalla korvalla, jos eurooppalaiset yritykset vaatisivat yhtenä rintamana maata kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

Useat yritysvastuun nimiin vannovat eurooppalaiset yritykset ovat sitoutuneet siihen, että kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus nostaa esiin epäkohtia alihankkijoiden toiminnassa ja työntekijöillä on oikeus vapaaseen järjestäytymiseen. Nämä ihanteet eivät enää toteudu Turkissa.

Haluan tietää, mitä suomalaiset yritykset tekevät asialle? Millaisia keskusteluja Turkin hallinnon kanssa on käyty maan ihmisoikeustilanteen romuttamisesta?

Ei olla enää hiljaa. Puhutaan Turkista.

#puhutaanturkista

Kuva: Steve Eason, CC 2.0 BY-NC-SA