Merkkipäivälahjoitus
Kannatusjäsenyys
Vaikka ilmastokriisi jäi Yhdysvaltain presidentinvaalien teemana melko odotetusti korona- ja talouskriisin katveeseen, oli se yksi Joe Bidenin pääteemoista.
Yhdysvaltain ero Pariisin ilmastosopimuksesta astui voimaan heti vaalien jälkeisenä päivänä, mutta Biden ennätti jo vahvistamaan Twitterissä, että jos hänet valitaan presidentiksi, maa liittyy sopimukseen uudelleen vallan vaihduttua.
Bidenin tavoitteena on nettonolla – eli päästöjen ja nielujen tasapaino – vuoteen 2050 mennessä. Eli sama tavoite, jonka EU asetti itselleen vajaa vuosi sitten. Bidenin kampanjasivulla esitellään hänen ilmasto-ohjelmansa, jossa korostuvat muun muassa yritysten vastuu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen. Kansallinen ilmastotavoite vuodelle 2025 on määrä vahvistaa virkakauden ensimmäisen vuoden aikana. Samoin toimet puhtaan energiantuotannon edistämiseksi.
Mutta Biden lupaa ryhtyä myös välittömiin toimiin muutenkin kuin liittymällä takaisin Pariisin sopimukseen. Kampanjasivulla on lista kymmenestä presidentin omaan toimivaltaan kuuluvasta ilmastoteosta, jotka hän aikoo toteuttaa heti virkaanastujaisten jälkeen. Listalla on muun muassa ilmastovaikutusten arviointi liitovaltiotason lupaprosesseissa, öljy- ja maakaasuhankkeiden kieltäminen julkisilla maa- ja merialueilla sekä luonnollisten ilmastoratkaisujen kuten hiilinielujen edistäminen luonnonsuojelua lisäämällä.
Mutta suurin osa listan toimista liittyy yritysten ilmastotyöhön. Rakennuksille ja laitteille asetetaan tiukat ehdot energiatehokkuudesta ja autoille polttoainetehokkuudesta. Öljy- ja kaasuteollisuuden metaanipäästöille asetetaan rajat. Biopolttoaineita kehitetään erityisesti lento- ja laivaliikenteen tarpeisiin. Liittovaltion hankinnoilta ryhdytään edellyttämään energiamurroksen edistämistä erityisesti ajoneuvojen, sähkön ja rakennusten energiatehokkuuden osalta.
Biden aikoo myös jo ensimmäisenä työpäivänään vaatia pörssiyhtiöitä selvittämään ja kertomaan sekä oman toimintansa päästöistä että alihankintaketjujen päästöistä. Myös Finnwatch on vaatinut, että yritysten arvoketjujen päästöjen seurantaa ja raportointia tulee edistää niin yrityksien omin toimin kuin myös julkisen vallan keinoin.
Myöhemmin virkakauden aikana toteutettavaksi kaavailtuja toimia ovat muun muassa fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttaminen, raideliikenteen ja sähköautojen edistäminen, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastoystävällisen, esimerkiksi hiilensidontaa edistävän, maatalouden kehittäminen. Lisäksi on määrä selvittää, miten ydinvoimaa ja hiilidioksidin talteenottoa voidaan edistää ilmastonmuutosta hillitsevinä teknologioina.
Käytännössä Bidenin ilmastopolitiikan tehokkuuteen tulee vaikuttamaan myös se, millaisiksi senaatin valtasuhteet muodostuvat. Se voi ratketa vasta tammikuussa järjestettävissä uusintavaaleissa.
Bidenin lupaamia järeitä ilmastotoimia ei voida toteuttaa kestävällä tavalla ilman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimista. Fossiiliteollisuuden välttämätön rakenneuudistus vaatii tukea ja rahaa. Biden on luvannut korottaa reilusti Trumpin kaudella kevennettyä yritysten yhteisöveroa sekä nostaa rikkaimpien ja hyvätuloisimpien veroja. Kaiken kaikkiaan Bidenin veropolitiikan arvioidaan tekevän verojärjestelmästä progressiivisemman, mikä on edellytys myös ilmastotoimien sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus korostuu myös Bidenin hahmotteleman energiamurroksen työllisyysvaikutuksissa. Hän korostaa, että fossiiliteollisuuden työtekijöistä ja paikkakunnista, joille ala on ollut tärkeä, pidetään huolta. Bidenin leiri lupaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vähemmistöt ovat olleet aliedustettuina sellaisissa energia-alan työpaikoissa, joita murros tulee lisäämään.
Joe Biden ajaa ulko- ja kauppapolitiikan valjastamisesta ilmastopolitiikan tueksi. Tavoitteina ovat muun muassa sitovat kansainväliset sopimukset lento- ja laivaliikenteen päästöjen vähentämiseksi, fossiilitukien lakkauttamisen edistäminen kaikkialla maailmassa ja kehittyviä maita tukevan ilmastorahoituksen lisääminen.
Biden haluaa selvittää hiilitulleja, jotka mainitaan myös demokraattipuolueen tavoitteena kesällä hyväksytyssä puolueohjelmassa. Hiilitulleilla tarkoitetaan rajamaksuja tuontituotteille, jotka on valmistettu maissa, joissa ilmastopolitiikka ei aiheuta tuottajille samanlaisia kustannuksia kuin kohdemaassa. Finnwatchin suhtautuu hiilitulleihin varovaisen myönteisesti, joskin niiden oikeudenmukaisuus ja vaikutukset ilmastoon riippuvat merkittävästi toteutuksen yksityiskohdista.
Hiilitullit ovat parhaillaan valmistelussa myös Euroopassa, ja komission esitystä aiheesta odotetaan ensi keväänä. Yksi hiilitullien käyttöönottoon liittyvä huoli on ollut tärkeimpien kauppakumppanien vastatoimet, jos EU lähtisi toteuttamaan niitä yksipuolisesti. Tältä osin tilanne muuttuu merkittävästi, jos EU ja Yhdysvallat alkavat molemmat edistämään hiilitullien käyttöönottoa.
Toinen muutos on tapahtunut siinä, että monet EU:n ja Yhdysvaltojen merkittävistä kauppakumppaneista ovat julkistaneet viime aikoina uusia tavoitteita ilmastotoimiensa kiristämiseksi. Esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea asettivat lokakuussa tavoitteekseen hiilineutraaliuden 2050 mennessä. Kiina pyrkii samaan 2060 mennessä, ja se on parhaillaan käynnistämässä kansallisen päästökauppajärjestelmänsä. Myös Intiassa puhutaan nyt kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelusta.
Lisääntyvät paineet raportoida alihankintaketjujen päästöistä ja kasvava mielenkiinto hiilitulleja kohtaan osoittavat, että oman toiminnan ilmastovaikutusten tuntemisesta ja vähentämisestä on tulossa vuosi vuodelta aina vain tärkeämpää – riippumatta siitä mitä paikallinen lainsäädäntö edellyttää.
Kuva: Phil Roeder, Flickr
