Yritysvastuun bullshit-bingo

Kokosimme tähän blogiin vinkkejä, joilla voi erottaa jyvät akanoista. Tuloksena on yritysvastuun bullshit-bingo heppoisista väittämistä ja viestintäkikoista – kun törmäät näihin yrityksen verkkosivuilla, varaudu esittämään kriittisiä lisäkysymyksiä. 

1. “Käymme itse paikan päällä tutustumassa työoloihin.”

Ihmisoikeuksien polkeminen ei valitettavasti useinkaan näy päällepäin. Suomalaisen yrityksen myyntiedustaja ei saa mitään tietoa työntekijöiden työoloista tehtaan tai viljelytilan johdon järjestämällä ohjatulla kierroksella. Tehdasvierailun aikana ei voi nähdä, ovatko siirtotyöntekijät maksaneet työstä rekrytointimaksuja, saavatko he palkat ajallaan, pystyvätkö ruokkimaan perheensä tai tekevätkö he valtavan pitkiä työpäiviä ilman oikeutta järjestäytyä.

Uskottava yritysvastuuvalvonta perustuu riippumattomien ammattilaisten tekemään työhön. Parhaassa tapauksessa työntekijät voivat järjestäytyä ja valvoa itse työolojen asianmukaisuutta.

2. “Tuote on vastuullinen sillä se on tehty Suomessa/suomalainen design takaa tuotteen vastuullisuuden.”

Suomessa tehdyn tuotteen raaka-aineet eivät muutu vastuulliseksi sillä, että lopputuote on tehty Suomessa. Suomalainen design -merkintä takaa kyllä työtä suomalaiselle suunnittelijalle, mutta ei vielä kerro mitään esimerkiksi tuotteen valmistusoloista. Valitettavasti.

Kannattaa siis etsiä raaka-aineiden alkuperämaatiedot, ja kysyä miten tuotannon vastuullisuus on varmistettu – myös kotimaisissa tuotteissa.

3. “Olemme perheyritys/alihankkijamme on perheyritys.”

Tällä väittämällä luodaan kuvaa pienestä yhteen hiileen puhaltavasta perheestä, tuvasta keskellä preeriaa. Perhe pitää huolta toisistaan ja työntekijöistään?

Tosiasiassa perheyritys ei kerro vastuullisuudesta yhtään mitään. Walmart on perheyritys, Mars on perheyritys. Kun perheyritys on suuri, eikä sitä ole listattu pörssiin, sen toiminnasta voi olla paljon vaikeampaa saada tietoa kuin ihan tavallisesta pörssiyhtiöstä. 

4. “Meillä on Ökö-Tex 100 -sertifikaatti, ISO 9001 -sertifikaatti, ISO 14001 -sertifikaatti…”

Yleisin hömppäyritysvastuun muoto on vedota ihmisoikeuskysymyksissä sertifikaatteihin, joilla ei ole mitään tekemistä ihmisoikeuksien kanssa. Esimerkiksi Ökö-Tex 100 kertoo tuotteen kemikaalijäämistä, ISO 9001 tuotantolaitoksen (ei sosiaaliseen vastuuseen liittyvästä) laatujärjestelmästä ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmästä.

Kun yritys väittää ihmisoikeuksien olevan kunnossa vetoamalla asiaan liittymättömiin järjestelmiin, voit tehdä kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: 1) yritys ei tiedä mistä se puhuu tai 2) sinua yritetään vedättää. Molemmat ovat ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta huonoja vaihtoehtoja.

Kun et tiedä mitä jokin yrityksen käyttämä sertifiointi tarkoittaa, tarkista sen taustat ennen kuin ostat.

5. “Tehdas on auditoitu [ei muuta tietoa].”

Tämä väite kuuluu samaan kategoriaan edellisen kanssa. Jos yritys ei kerro käyttämäänsä auditointijärjestelmää tai auditoinnin tulosta, tulee hälytyskellojen soida. On mahdollista, ettei auditointi liity esimerkiksi työntekijöiden oloihin lainkaan (ks. edellä) tai sen on riippumattoman tahon sijaan suorittanut yritys itse. On myös mahdollista, että auditoinnissa on todettu tehtaan työolojen olevan huonolla tasolla.

6. “Toimimme lakien mukaan.”

On itsestään selvää, että kaikki noudattavat lakia. Se, että yritys ei syyllisty rikoksiin ei kuitenkaan vielä tarkoita, että sen toiminta olisi vastuullista. Monissa toimintamaissa lainsäädännössä on vakavia puutteita, eikä kansallinen laki välttämättä tunnusta esimerkiksi työelämän perusoikeuksia. Mikään Suomen nykyisistä laeista taas ei estä ulkomailla lapsi- tai pakkotyövoimalla tuotettujen tuotteiden jälleenmyyntiä ja markkinointia. Monet hyvin aggressiiviset verojen minimointiin tähtäävät verojärjestelyt ovat edelleen täysin laillisia.

7. “Lahjoitamme lastensairaalalle, poliisikoirayhdistykselle, tuemme orpokotia Intiassa...”

Vastuullisen yrityksen ydinbisneksessä kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Puutteita perustoiminnan vastuullisuudessa ei voi korvata hyväntekeväisyydellä.