SONJA FINÉRKomission viime kuussa julkaisema omnibus-esitys on otettu tyrmistyneenä vastaan. Se uhkaa vesittää vakavalla tavalla yritysvastuusääntelyä, josta on jo sovittu EU:ssa. Esitetyt muutokset ovat viemässä yritysvastuukäytännöt yli kymmenen vuoden takaiseen aikaan ja suorastaan haittaamassa jo vastuullisuustyötä tekevien yritysten toimintaa. Miten kukaan on saattanut keksiä jotain näin typerää?Reclaim Finance -sivusto julkaisi viikko sitten kiinnostavan analyysin siitä, mistä omnibus-esityksen ehdotukset ovat peräisin. Sylttytehdas löytyy muutamien etujärjestöjen lobbauspapereista. Erityisen vaikutusvaltaisia ovat olleet yhteistyössä toimineet Ranskan työnantajaliitto Medef, Saksan teollisuuden etujärjestö BDI ja Italian teollisuusliitto Confindustria; ranskalaisia pankkeja edustava FBF sekä Yhdysvaltain EU-kauppakamari AmCham EU. Selvityksen mukaan ne ovat saaneet komission esitykseen läpi jopa 70 prosenttia vaatimuksistaan. Myös laajasti eurooppalaisia, mukaanlukien suomalaisia, yritysjärjestöjä edustava Business Europe on ollut aktiivinen ja saanut sekin haitallisia esityksiään läpi komission lopulliseen esitykseen. On kuitenkin kiinnostavaa, että kaikkein hölmöimmät omnibusiin sisältyvät ehdotukset eivät ole peräisin Business Europen kannoista. 

Liikenteen päästövähennyksiä vauhdittavaan jakeluvelvoitteeseen liitetään puutteellisesti valmisteltua joustomekanismia, joka voi tavoitteensa vastaisesti johtaa päästöjen kasvuun.

Hiilimarkkinoita on suitsittu viime vuosina monesta suunnasta. Vaikka tilanne on vielä monella tapaa epäselvä, alkaa tulevaisuus vähitellen hahmottua. Yritysten tulee pian päättää, miten ne kantavat uudessa tilanteessa vastuuta päästöistään ja miten ne viestivät näistä toimistaan.

SONJA FINÉRMuistatko vielä ananasmehukohun?Vuonna 2013 Finnwatch julkaisi raportin, jossa kerrottiin, että lähes kaikissa Suomen vähittäiskaupoissa oli myyty ananasmehua, jota oli tuotettu karmeissa oloissa. Thaimaalaisella ananasmehutehtaalla oli ihan kaikki pielessä: paperittomia siirtolaisia, työntekijöihin kohdistunutta väkivaltaa ja uhkailua, pakkotyötä, alaikäisiä lapsia ja niin edelleen. Ongelman perimmäinen syy oli se, että ananasmehua ostaneiden kaupan ketjujen vastuullisuusprosessit olivat pielessä. Niillä oli paperilla code of conductit kunnossa, mutta käytännössä ne keskittyivät riskiarvioinnissaan ja valvonnassaan tuotantoketjun niin sanottuun ensimmäiseen portaaseen. Kyseisen ananasmehun tuotantoketjun ensimmäinen porras sijaitsi Kuopiossa. Mehun oli valmistanut suomalainen yritys, ja siksi se arvioitiin kaupan ketjujen prosesseissa pienen riskin toimijaksi. Vastuullisuusvalvonta ja muut vastaavat hommat loppuivat siihen. Papereita kyllä pyöriteltiin Thaimaahan asti, mutta ei niitä tainnut siellä kukaan lukea.No, thaimaalaisen tehtaan työolojen paljastuttua julkisuuteen kaikki olivat sitä mieltä, että eihän noissa prosesseissa ollut tolkun häivää. Asiaa puitiin lehdissä viikkotolkulla ja tutkimuksen kohteena olleet yritykset muuttivat toimintaansa. Ne ryhtyivät valvomaan riskejä siellä, missä ne oikeasti ovat, eli ananasmehun osalta Thaimaassa.Se oli vuonna 2013 se. Sen jälkeen tapahtuikin sitten monenlaista ja tultiin lopulta siihen tulokseen, että olisi oikeastaan aika hyvä, että kaikki muutkin yritykset toimisivat samalla tavalla. Tämä toimintatapa, jota kutsutaan ihmisoikeuksia koskevaksi huolellisuusvelvoitteeksi, oli itse asiassa kuvattu ja hyväksytty YK-tasolla jo vuonna 2011.

SAARA HIETANEN  Julkisuuteen etukäteen vuotaneet tiedot Orpon hallituksen tilaamasta kasvutyöryhmäraportista herättivät vahvat epäilykset siitä, että suosituksissa tullaan tutkimustiedon sijaan nojaamaan perstuntumaan, ja kasvun sijaan suosituksilla tavoittellaan veronkevennyksiä kaikista varakkaimmille. Ja näinhän siinä näyttää käyneen.Työryhmän veroehdotukset ovat melkoista luettavaa. Tässä hullunkuristen ehdotusten top3:1. Varakkaimpia hyödyttävä (ja muita köyhdyttävä) perintöverouudistusTyöryhmä esitää perintöverosta luopumista ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla. Kyseessä olisi verotuloja merkittävästi pienentävä toimi, josta hyötyisivät eniten ne varakkaat suvut, joilla ei ole tarvetta myydä perittyä omaisuutta missään vaiheessa. Heillä perintöön kohdistuvat verot painuisivat nollille samalla kun pienten perintöjen verotus kiristyisi. Nykyisellään alle 20 000 euron perinnöt on vapautettu perintöverolta – jatkossa niistäkin perittäisiin luovutusvoittovero. Suurimpia häviäjiä olisivat siis ne pieniä perintöjä saavat, joiden on myytävä perittyä omaisuutta saadakseen varat käyttöönsä.Perintöverosta luopuminen on kummallinen ehdotus myös siksi, ettei sillä voida tutkimuskirjallisuuden valossa olettaa olevan kasvua vauhdittavaa vaikutusta. Päinvastoin, vaikutukset voisivat olle jopa negatiiviset. Työryhmän ainoa akateeminen tutkija, professori Mika Maliranta, jättikin tästä ehdotuksesta eriävän mielipiteen.2. Kaikista suurimpien osinkojen verotuksen keventäminenListaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle on toden totta tarve, ja osinkoverouudistuksella olisi mahdollista poistaa nykyiseen veromalliin sisältyviä haitallisia kannusteita, jotka heikentävät investointien tuottavuutta. Vuosien mittaan useat työryhmät ovatkin laatineet suosituksia siitä, miten järjestelmää olisi fiksuinta korjata. Investointikannusteiden osalta keskeisin korjaustoimi olisi niin kutsutun tuottoasteen laskeminen. Tuottoasteella tarkoitetaan yhtiön nettovarallisuuteen sidottua (perusteettoman korkeaa) 8 prosentin rajaa, joka määrittää kevyesti verotetun huojennetun osingon maksimimäärän. Kasvutyöryhmä on kuitenkin päätynyt keräilemään ehdotukseensa vain palasia asiantuntijasuosituksista. Sattumalta palettiin on valittu kaikista varakkaimpia hyödyttävä ja tulonmuuntoa merkittävästi kasvattava euromääräisen ylärajan poisto, joka keventäisi kaikista suurimpien osinkojen verotusta. Sen sijaan tuottoasteeseen ei ehdoteta lainkaan muutoksia, vaikka juuri se olisi keskeisin investointien tuottavuutta lisäävä toimi.Osinkoverouudistus on myös sidottu työryhmän suosituksissa perintöverouudistukseen, vaikkei näillä kahdella ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Työryhmä esittää, että osinkoverouudistus toteutettaisiin vain siinä tapauksessa, jos perintöveroon kohdistuvat ehdotukset etenevät. Mitään perusteluja tälle toisiinsa liittymättömien toimien niputukselle ei esitetä.3. Juuri paikatun porsaanreiän avaaminen Finnwatch ehti vastikään julkaista tutkimuksensa siitä, miten elinkeinoverolain korkovähennysrajoituksiin kaksi vuotta tehdyt korjaukset laittoivat vihdoin pisteen Carunan harjoittamalle verovälttelylle. Niin kutsutun tasevapautuksen soveltumista kiristävien muutosten jälkeen Caruna ei ole enää pystynyt vähentämään verotuksessaan kaikkia konsernin omistajille maksettuja korkokuluja. Näitä omistajille maksettuja korkoja käytettiin vuosikausia Carunan Suomeen maksamien yhteisöverojen minimointiin. Kasvutyöryhmä esittää nyt kaikessa viisaudessaan, että tasevapautus palautettaisiin ennalleen. Toisin sanoen työryhmä haluaa, että Carunalla ja muilla tätä verojärjestelmän porsaanreikää hyödyntäneillä yrityksillä olisi jatkossakin mahdollisuus kasvattaa omistajan tuottoja Suomen verokertymän kustannuksella. Samalla työryhmä haluaisi, että myös muut EU-minimitason ylittävät (yritysten voitonsiirtoa torjuvat) elementit karsittaisiin korkovähennysrajoituksista.Eikä siinä kaikki…Suuryrityksiä ja niiden varakkaita omistajia sekä sijoittajia hyödyttävät veroehdotukset eivät rajoitu yllä listattuihin, vaan näiden lisäksi työryhmän raportissa on pitkä lista muitakin enemmän tai vähemmän kyseenalaisia kädenojennuksia. Työryhmä ehdottaa muun muassa 25% yhteisöveronkevennystä t&k-toimintaa harjoittaville yrityksille, laajennuksia verotusta lykkäävän osakesäästötilin käyttömahdollisuuksiin sekä tehokkaasti veropetoksia torjuvan nykymuotoisen lähdeveromenettelyn palauttamista ennalleen. Viimeksi mainitun kohdalla on sekin hassu puoli, että pitkälti Suomen lähdeveromalliin perustuvaa lähdeveromenettelyä ollaan juuri ottamassa käyttöön koko EU:ssa.Työryhmän koostuminen muun muassa pääomasijoittajia, perheyrityksiä ja verokonsultteja edustavista tahoista herätti kieltämättä huolta heti alkuun, mutta ihan tällaista settiä emme silti osanneet odottaa.Myös Finnwatch toimitti kasvutyöryhmälle ehdotuksia. Voit tutustua niihin täällä.Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Komission tänään julkaisema niin sanottu omnibus-esitys on ajamassa koko EU:n yritysvastuusääntelyn kaaokseen.