Globaali hiilibudjettimme on käytetty
26
vuodessa
26
kuukaudessa
26
päivässä
26
tunnissa
26
minuutissa
26
sekunnissa
Hiilibudjettia jäljellä (tonnia)
Miten luku on laskettu?
Kansainvälisen ilmastopaneelin vuonna 2018 antaman arvion mukaan ilmakehään voidaan päästää enää 420 gigatonnia hiilidioksidia, jotta maapallon lämpeneminen jää 66 prosentin todennäköisyydellä alle turvallisena pidetyn 1,5 asteen verrattuna esiteolliseen aikaan. Hiilibudjettia syödään nyt 1332 tonnin sekuntivauhtia. Hiilibudjetti on arvio, jossa oletetaan tulevien päästöjen säilyvän vuoden 2017 tasolla. Tällä hetkellä hiilipäästöt ovat nousussa.
Hiilenmustat tuotantoketjut
Iso osa suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä syntyy Suomen rajojen ulkopuolella. Samalla kun maamme alueellisia kasvihuonekaasupäästöjä yritetään leikata, yritykset tuovat Suomeen suuria määriä kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla tuotettuja tuotteita kuten tekstiilejä, vaatteita ja elektroniikkaa. Pelkästään Kiinasta ja Intiasta tuodaan Suomeen vuosittain erilaisia tuotteita lähes viiden miljardin euron arvosta.

Tuontituotteisiin sisältyy valtava hiilijalanjälki. Kulutusperusteiset päästöt ovat yli 30 prosenttia suuremmat kuin Suomen alueperäiset eli viralliset kasvihuonekaasupäästöt.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö myös heikentää paikallista ilmanlaatua.
Mahdollisuus mittaviin päästövähennyksiin
Yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten nopeasti ilmastokestäviä ratkaisuja otetaan käyttöön Intian ja Kiinan kaltaisissa tuottajamaissa. Kun yritykset alkavat vaatia tavarantoimittajiltaan toimenpiteitä uusiutuvan energian käyttämiseksi ja energian säästämiseksi, on sillä merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin.
Alihankintaketjun päästöihin puuttumisella on kuitenkin kiire, sillä tuottajamaissa jatkuvasti rakennettava fossiiliseen energiaan perustuva infrastruktuuri lukitsee energiaratkaisuja vuosiksi eteenpäin.
Teollisen tuotannon osuus kaikista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on 30 prosenttia. Energiaintensiivisen raskaan teollisuuden lisäksi Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC luettelee merkittäviksi kasvihuonekaasupäästöjen lähteeksi muun muassa kemian- ja paperiteollisuuden, ruoanjalostuksen sekä tekstiiliteollisuuden. Tuotteesta riippuen arvoketjuun kuuluvien erilaisten tuotantolaitosten päästöt voivat muodostaa merkittävän tekijän koko tuotteen hiilijalanjäljestä.