Sisällysluettelo
Raportti arvioi 18:aa vastuullisuuden valvontajärjestelmää. Erityisenä tapausesimerkkinä tarkastellaan puuvillasertifiointeja. Raportti on tuotettu joukkorahoituksella, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n, Kuluttajaosuustoiminnan- ja Palkansaajasäätiön sekä Finnwatchin Ihmisarvoisen työn ohjelman tuella. Kuva: Grant Faint. 2. korjattu versio; korjauksia on tehty 9.8.2022. Rainforest Alliance -järjestelmän esittelyteksiin taulukossa 1.
Julkaisuajankohta: kesäkuu 2022
1. Johdanto

Ekologista ja sosiaalista vastuullisuutta tarkastelevien auditointi- ja sertifiointijärjestelmien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Vuonna 2016 kun Finnwatch edellisen kerran arvioi1 erilaisia vastuullisuusjärjestelmiä, oli niitä Maailman kauppajärjestön WTO:n ja YK:n alaisen International Trade Centerin ylläpitämään Standards Map -työkaluun listattu 170 kappaletta. Tänä päivänä järjestelmien määrä Standards Mapissa on noussut yli 300:een2.

Erilaisilla riskialoilla tai -alueilla toimivilta yrityksiltä edellytetään entistä enemmän luotettavasti vastuullisuusauditoituja tai -sertifioituja tuotteita tai raaka-aineita. Siinä missä vielä noin kymmenen vuotta sitten yritykset saattoivat erilaisilla vastuullisuussertifioinneilla tavoitella positiivista brändimielikuvaa tai hintapreemiota, ovat sertifioinnit ja auditoinnit tänä päivänä arkipäiväistyneet vastuullisuuden perustasoksi. Monet yritykset ovat siirtyneet tietyissä tuotteissa kokonaan sertifioituihin raaka-aineisiin3 tai ne vaativat kaikkien riskimaaostojensa tuotantolaitosten auditointia4. Kuluttajatuotteiden lisäksi vastuullisuusauditoinnit ja -sertifioinnit ovat lisääntyneet myös yritysten välisessä kaupassa käytettävissä raaka-aineissa5. Muutoksiin valvontajärjestelmien käytössä on osittain vaikuttanut myös lisääntynyt sääntely6.

Vaikka vastuullisuusjärjestelmien käyttö on arkipäiväistynyt, markkinoihin vaikuttavat myös toiseen suuntaan ohjaavat trendit. Luotettavampana pidetylle kolmannen osapuolen sertifioimalle tuotannolle on monissa tuotekategorioissa edelleen enemmän tarjontaa kuin kysyntää, eikä kaikkea sertifioitua tuotantoa saada myytyä markkinoille sertifioituna. Esimerkiksi maataloussektorilla vastuullisuussertifioitujen raaka-aineiden7 kattama viljelypinta-ala pieneni 2018 vuoden 8,1 prosentista 2019 vuoden 7,9 prosenttiin. Perinteisten kolmannen osapuolen auditointi- ja sertifiointijärjestelmien kanssa kuluttajamarkkinoilla kilpailevat entistä enemmän yritysten omat vastuullisuusmerkit8, joissa ei välttämättä ole ulkopuolisten laatimia kriteereitä eikä minkäänlaista riippumatonta valvontaa. Myös muut, erityisesti ympäristöön liittyvät vastuullisuusväittämät ovat lisääntyneet markkinoilla. Euroopan unionin tilaamassa selvityksessä yli 40 prosenttia tarkastelluista yritysten ympäristöväittämistä olivat liioiteltuja, virheellisiä tai niitä esitettiin ilman todisteita.9 Erilaisten väitteiden viidakossa kuluttajien on vaikeaa erottaa toisistaan kirjavia vastuullisuusmerkkejä ja ymmärtää niiden sisältöä, minkä voidaan katsoa heikentävän kolmannen osapuolen valvontajärjestelmien kilpailuasemaa.

Sitovan yritysvastuulainsäädännön lisääntyminen saattaa muuttaa riippumattomien valvontajärjestelmien käyttöä ja markkinoita tulevaisuudessa. Esimerkiksi Euroopan komission helmikuussa 2022 julkaisema yritysvastuudirektiiviesitys asettaisi yrityksille ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen10. Samalla komissio on kuitenkin kaavaillut yrityksille mahdollisuutta ulkoistaa ihmisoikeuksia koskeva vastuu kolmannen osapuolen valvontajärjestelmille. Ehdotus on saanut vastaansa voimakasta kritiikkiä, sillä vuosikymmeniä käytössä olleet valvontajärjestelmät eivät ole toivotulla tavalla onnistuneet arvoketjujen ihmisoikeusriskien ja -ongelmien kitkemisessä.11

Riippumatta siitä, missä muodossa komission esittämä yritysvastuudirektiivi lopulta hyväksytään, muuttuva sääntely-ympäristö tullee vaikuttamaan siihen, millä tavalla vastuullisuusvalvontaa tulevaisuudessa järjestetään. Yrityksiä koskevat YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet12 edellyttävät yrityksiltä niiden arvoketjun ja siihen sisältyvien ihmisoikeusriskien tuntemista, riskien vähentämistä ja välttämistä sekä jo tapahtuneiden haitallisten ihmisoikeusvaikutusten korjaamista ja korvaamista. Auditoinneilla ja sertifioinneilla on tässä työssä oma roolinsa. Samalla on kuitenkin huomioitava, että monia perinteisiä vastuullisuuden valvontajärjestelmiä ei ole alunperin rakennettu palvelemaan edellä mainitun vastuukehikon toteutumista.

Tämä raportti on päivitys Finnwatchin vuonna 2016 julkaisemaan raporttiin Kaalimaan vartijat – Näkökulmia työelämän oikeuksia tarkastelevien sertifiointi- ja auditointijärjestelmien laatuun. Tämän raportin tarkastelukulmaa on soveltuvin osin laajennettu kattamaan työelämän oikeuksien lisäksi myös kiertotalouteen, ilmastoon sekä biodiversiteetin suojeluun liittyviä kysymyksiä. Raportissa arvioitavien auditointi- ja sertifiointijärjestelmien määrää on laajennettu, ja erillisenä tapaustutkimuksena (ks. luku 5) tarkastellaan puuvillasertifiointeja. Vastuullisuussertifioitu puuvilla on valittu tarkastelun kohteeksi, sillä sen kysyntä on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Sertifioidun puuvillan viljelypinta-ala on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2015–2019 välillä13, ja myös puuvillan kiertotaloussertifioinnit ovat yleistyneet markkinoilla. Samanaikaisesti vastuullisen puuvillan markkinat ovat olleet myös vakavissa ongelmissa viime vuosina niin Kiinan kuin Intian markkinoilla esiintyneiden ihmisoikeus- ja ympäristöongelmien vuoksi.

Raportti on tuotettu joukkorahoituksella, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n, Kuluttajaosuustoiminnan- ja Palkansaajasäätiön sekä Finnwatchin Ihmisarvoisen työn ohjelman tuella. Finnwatch kiittää kaikkia raporttia rahoittaneita.

Alaviitteet
2. Suomen markkinoilla käytössä olevat vastuullisuusauditoinnit ja -sertifioinnit

Tässä raportissa keskitytään erityisesti Suomessa toimivien yritysten ja brändien käyttämiin kuluttajatuotteiden sosiaalista ja ekologista vastuullisuutta alihankintaketjuissa varmentaviin sertifiointeihin ja auditointeihin, jotka on kuvattu taulukossa 1. Järjestelmien käyttämisellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yritys markkinoi varmennusjärjestelmän auditoimia tai sertifioimia tuotteita tai on hyväksynyt järjestelmän auditoinnit tai sertifioinnit osaksi muuta käytännön vastuullisuustyötään.

Vastuullisuussertifiointien ja -auditointien käytöstä ostajayrityksissä ei ole olemassa kattavia tilastoja tai tietokantoja. Vain osa järjestelmistä näkyy kuluttajatuotteissa erilaisina sertifiointimerkkeinä ja vastuullisuusväittäminä, kun taas osaa järjestelmistä käytetään ensisijaisesti yritysten sisäisissä prosesseissa. Monet yritykset käyttävät päällekkäin ja rinnakkain useita erilaisia järjestelmiä tuotteesta, maasta ja ihmisoikeusriskistä riippuen. Taulukko 1 on koostettu käymällä läpi valvontajärjestelmien jäsenluetteloita, ostajayritysten vastuullisuusraportteja sekä toteuttamalla myymäläkartoituksia.

Taulukon 1 pohjalta raportin luvussa 3 tehtävään arviointiin on valittu tarkasteltavaksi lähes samat järjestelmät, joita Finnwatch arvioi myös vuonna 2016 julkaistussa raportissaan. Ainoa pois pudotettu järjestelmä on Global Coffee Platform, jonka käytöstä Suomessa toimivat keskeiset kahvialan yritykset ovat luopuneet14. Vertailusta on pudotettu pois myös UTZ, joka yhdistyi vuonna 2018 Rainforest Alliance -järjestelmään. Uutena mukaan on otettu viinisertifoinnit WIETA ja Fair for Life, mereneläviä sertifioiva Marine Stewardship Council MSC sekä luomukuiduista valmistettujen vaatteiden ja tekstiilien vastuullisuuteen keskittynyt GOTS. Lisäksi Suomen markkinoilla esiintyviä vaate- ja tekstiilialan luomu- ja kierrätyspuuvilla-
sertifiointeja tarkastellaan erikseen luvussa 5.

Alaviitteet
Taulukko 1: Esimerkkejä Suomessa toimivien yritysten käytössä olevista auditointi- ja sertifiointijärjestelmistä

Auditointijärjestelmä/
sertifiointi

Järjestelmän kuvausEsimerkkejä järjestelmää käyttävistä yrityksistä ja brändeistä
Amfori Business Social Compliance Initiative BSCIAuditointijärjestelmä ja vastuullisuusverkosto Amfori BSCI tarjoaa jäsenilleen työkaluja ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen noudattamiseen. Työkaluihin kuuluvat riskien kartoitus ja arviointi, auditoinnit, korjaavat toimenpiteet, osaamisen lisääminen sekä sidosryhmien osallistaminen. Auditointitulokset jaetaan Amforin tietokannoissa. Työkaluja voidaan hyödyntää niin teolliseen tuotantoon kuin ruoan maataloustuotantoon. Amfori BSCI:tä edeltänyt BSCI-järjestelmä perustettiin vuonna 2003. Amfori BSCI:n tietokannassa on yli 54 000 tuottajaa. Järjestelmän jäseninä on noin 50 suomalaista yritystä, mukana mm. Kesko, SOK, Tokmanni, Alko, Marimekko ja Vallila. 15
Better Cotton Initiative BCIBetter Cotton Initiative (BCI) kouluttaa ja lisensoi puuvillatuottajia. Lisensoidut tuottajat, jotka voivat olla niin pienviljelijöitä kuin suurtilallisia, voivat tuottaa ns. Better Cotton -puuvillaa. Järjestelmän kriteerit kattavat sekä sosiaalisen että ekologisen vastuun näkökohtia. Kriteereitä päivitetään parhaillaan, ja päivitetyt kriteerit on tarkoitus julkaista vuoden 2023 puolivälin tienoilla. BCI ei sertifioi tuotteita. BCI on saanut alkunsa WWF:n vuonna 2005 käynnistämistä sidosryhmäkeskusteluista, ja se on perustettu vuonna 2009. BCI on kasvanut nopeasti: Better Cotton -puuvilla vastaa  jo noin neljäsosaa globaalista puuvillatuotannosta, ja sen lisensoimia puuvillatuottajia on yli 2 miljoonaa 25 eri maassa.Järjestelmän jäseninä ovat mm. Kesko, Marimekko, Vallila Collection, Pentik, Tokmanni ja SOK.16
Fair For LifeFair for Life on sertifiointijärjestelmä, joka keskittyy erilaisiin maataloustuotteisiin. Fair for Life sertifioi tuotantoa niin globaalissa pohjoisessa kuin globaalissa etelässä. Sertifioinnin kriteerit perustuvat erilaisiin kansainvälisiin standardeihin. Ne kattavat niin taloudellisia vaatimuksia (esimerkiksi koskien kaupassa käytettäviä hintoja) sekä erilaisia sosiaalisia ja ekologisia kysymyksiä sekä läpinäkyvyyttä. Järjestelmä perustettiin vuonna 2006, ja sen sertifioinnin piirissä on noin 700 yritystä. Järjestelmän käytön vastuullisuusvalvonnassa ovat hyväksyneet mm. Alko17 ja Kesko18. 
Fair Labor Association FLAFair Labor Association (FLA) valvoo sen jäsenyritysten sitoutumista FLA Workplace Code of Conduct -periaatteiden täytäntöönpanoon. FLA:n Workplace Code of Conduct -periaatteita voidaan soveltaa joko valmistavaan teollisuuteen tai maataloustuotantoon jäsenyrityksen toimialasta riippuen. Jäsenyritysten toimintaa arvioidaan FLA:n laatimia valvontaperiaatteita vasten19. Ostajayrityksille ja tuottajille on olemassa omat valvontaperiaatteensa. FLA ei sertifioi tuotteita, brändejä, tehtaita tai maatiloja. FLA syntyi vuonna 1996 Yhdysvaltojen silloisen presidentin Bill Clintonin monisidosryhmäaloitteesta. Aluksi FLA keskittyi parantamaan työoloja vaate- ja jalkineteollisuudessa. Sittemmin sen toiminta on laajentunut myös maataloustuotantoon. FLA:n valmistavan teollisuuden ohjelmassa on mukana noin 50 yritystä ja sen maatalousohjelmassa 8 yritystä. Niistä 32 täyttää FLA:n vaatimukset. Järjestelmän jäseniä ovat mm. Adidas, Nike, Patagonia ja Puma20.
Fair Wear Foundation FWFFair Wear Foundation (FWF) pyrkii parantamaan vaateteollisuuden työoloja. FWF valvoo jäsenyritystensä sitoutumista sen Code of Labour Practicen ja vuodesta 2023 lähtien myös sen ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaista huolellisuutta koskevien toimintaperiaatteiden täytäntöönpanoon niiden omassa toiminnassa ja tuotantoketjussa21. FWF ei sertifioi tuotteita, brändejä tai tehtaita. FWF sai alkunsa alankomaalaisen ammattiliitto FNV:n ja Clean Clothes -kampanjan välisestä yhteistyöstä vuonna 1999. Sen jäseniä (145 kpl) ovat yritykset, jotka valmistuttavat vaatteita omalla tuotemerkillään.Jäseninä on monia Suomen markkinoilla olevia pieniä ja keskisuuria vaatebrändejä kuten Filippa K, Acne Studios, Armed Angel, Kuyichi ja Marc O’Polo.22
Forest Stewardship Council FSCForest Stewardship Council (FSC) on metsä- ja metsätuotteiden sertifiointijärjestelmä. FSC:n kriteerit kattavat sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia näkökohtia. FSC perustettiin vuonna 1993 Rion ilmastokokouksen jälkimainingeissa yritysten, ympäristöjärjestöjen ja yhteisöjohtajien toimesta. Maailmassa on yhteensä noin 230 miljoona hehtaaria FSC-sertifioitua metsää. Voimassaolevia FSC:n jäljitettävyyssertifikaatteja on yli 50 000. Suomessa noin 10 prosenttia talousmetsistä on FSC-sertifioitu. Jäseniä ovat Suomessa mm. Stora Enso, UPM-Kymmene, Fiskars Group ja Metsä Group.23 Suomen markkinoilla on myynnissä lukuisia FSC-sertifioituja tuotteita.
Global Organic Textile Standard GOTSGlobal Organic Textile Standard (GOTS) on sertifiointijärjestelmä luomukuiduista valmistettujen vaatteiden ja tekstiilien sadonkorjuun jälkeiselle tuotannolle. Järjestelmän kriteereissä huomioidaan sekä sosiaalinen että ekologinen vastuullisuus. Järjestelmän kriteereitä päivitetään parhaillaan, ja päivitetty standardi on tarkoitus julkaista maaliskuussa 2023. GOTS perustettiin vuonna 2006 kahden tekstiilialan yritysten etujärjestön sekä kahden luomujärjestön toimesta. GOTS kasvaa voimakkaasti: kun GOTS-sertifioituja tuotantolaitoksia oli vuonna 2019 alle 8 000 oli niitä vuonna 2020 yli 10 000. GOTS-sertifioidut toimijat työllistävät yli 4 miljoonaa henkilöä yli 70 maassa.  Sertifioituja yrityksiä Suomessa ovat Basic Fashion, Dermoshop Finlayson, Mainio Clothing ja SOK24.
ICTI Ethical Toy Program IETPICTI Ethical Toy Program (IETP) -sertifiointi keskittyy lelujen valmistukseen liittyviin sosiaalisen vastuun kysymyksiin, ja se sertifioi tuotantolaitoksia. Järjestelmä perustettiin vuonna 2004 kansainvälisen leluteollisuuden käyttöön, mutta sen käyttö on sittemmin laajentunut myös muihin tuotekategorioihin ja se kattaa yli 1 000 valmistajaa.Järjestelmän jäseniä ovat mm. McDonald’s, Mattel, Walt Disney Company ja Hallmark.25
ISCCInternational Sustainability & Carbon Certification (ISCC) on sertifiointijärjestelmä, joka sertifioi erilaisia raaka-aineita kuten maa- ja metsätalouden biomassaa, uusiutuvia ja kiertotalousmateriaaleja kuten ei-fossiilista lentopolttoainetta. ISCC sertifioi raaka-aineita globaalisti. Järjestelmän vaatimuksiin kuuluu ekologisia ja sosiaalisia vaatimuksia, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä materiaalien jäljitettävyyttä arvoketjussa. ISCC sai alkunsa vuonna 2010 ja on myöntänyt yli 28 000 sertifikaattia yli sadassa maassa.Järjestelmän jäseniä ovat mm. Neste, North European Oil Trade, UPM-Kymmene ja Uponor.26
Marine Stewardship Council MSCMarine Stewardship Council (MSC) sertifioi kalastusyrityksiä ja merenelävistä tehtyjä tuotteita. MSC keskittyy ekologiseen vastuullisuuteen. Vuonna 2019 järjestelmään lisättiin lapsi- ja pakkotyöhön liittyviä vaatimuksia. MSC:n työelämän oikeuksia koskevia linjauksia päivitetään vuoden 2022 aikana. Lähes 20 prosenttia kaikesta luonnonvaraisesta merikalansaaliista on MSC-sertifioitu tai sitä ollaan sertifioimassa, ja yli 7000 yrityksellä on MSC:n jäljitettävyyssertifikaatti. MSC syntyi WWF:n ja Unileverin välisestä yhteistyöstä, ja se aloitti toimintansa vuonna 1999.Sertifiointia käyttävät mm. Hanko Sushi, Ikea, Kesko, Lidl, McDonalds, SOK, Valio, Wihuri27, Abba28, Calvo29, Thai Union/John West30.
ProTerra Foundation ProTerra on sertifiointijärjestemä, joka sertifioi kasveja, niistä tehtyä ruokaa ja rehua. Sertifioinnin kohteena on lukuisia erilaisia kasveja. ProTerra sertifioi tuotantoa globaalisti. Järjestelmän kriteerit sisältävät ekologisia ja sosiaalisia kriteereitä, ja se keskittyy erityisesti ei-geenimuunneltuun tuotantoon.  Sertifiointia käyttävät mm. Atria/A-rehu, Snellman/Figen Oy, Satarehu, Rehux, Berner, Feedex31, Kesko32
Rainforest AllianceRainforest Alliance on maataloustuotteiden, kuten kahvin, kaakaon, teen ja banaanien, sertifiointijärjestelmä. Rainforest Alliancen kriteerit kattavat sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen vastuun näkökohtia. Nykyinen Rainforest Alliance syntyi kun vuonna 2018 kaksi sertifiointijärjestelmää, Sustainable Agriculture Network/Rainforest Alliance ja UTZ, yhdistyivät. Siirtymävaihe uuteen Rainforest Alliance -standardiin alkoi vuonna 2021. Rainforest Alliance -sertifioituja viljelijöitä on yli 2 miljoonaa, ja he viljelevät noin 7 miljoonaa hehtaaria maata 70 eri maassa.Järjestelmän sertifioimia tuotteita markkinoivat Suomessa lukuisat yritykset kuten Kesko, S-ryhmä, Lidl ja Panda. Suomalaisia sertifikaatinhaltijoita ovat myös mm. Meira, Nordqvist ja Juustoportti Food. 33
Reilu kauppaReilu kauppa on erilaisten toimijoiden yhteistyöhön pohjautuva sertifiointijärjestelmä, joka keskittyy pääsääntöisesti maataloustuotteisiin. Reilu kauppa sertifioi myös kultaa ja tekstiilejä. Reilu kauppa keskittyy sosiaalisiin, taloudellisiin (erityisesti Reilun kaupan takuuhinnan asettamiseen tietyille tuotteille) ja ympäristökriteereihin. Reilun kaupan kansainvälinen merkkijärjestelmä sai alkunsa 1990-luvulla, ja sertifioinnin piirissä on lähes 1,8 miljoonaa työntekijää ja viljelijää.Järjestelmässä mukana 45 suomalaista yritystä, mukana mm. Kesko, SOK, Satotukku, Meira, Suomen Sokeri ja Sidoste.34
Round Table on Responsible Soy RTRSRound Table on Responsible Soy (RTRS) on sertifiointijärjestelmä, joka soveltuu ihmisravinnoksi, rehuksi sekä biopolttoaineissa käytettävän soijan ja maissin tuotannon sertifioimiseen. Järjestelmä kattaa ympäristöön, taloudelliseen sekä sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. RTRS on perustettu vuonna 2006, ja sen piirissä on yli 9 500 sertifioitua tilaa.Sertifiointia käyttävät mm. HKScan, Atria/A-rehu, Agrox, Rehux35 ja Kesko36
Roundtable on Sustainable Palm Oil RSPORoundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO) on palmuöljyyn keskittynyt sertifiointijärjestelmä. RSPO:n kriteerit keskittyvät taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. RSPO perustettiin vuonna 2004, ja tällä hetkellä noin 19,5 % kaikesta palmuöljytuotannosta on RSPO-sertifioitua.Järjestelmän jäseninä lähes 30 suomalaista yritystä, mukana mm. Kemira, Raisio, Neste, Tokmanni, SOK ja Kesko.37
SA8000SA8000 on sosiaalisen vastuullisuuden sertifiointijärjestelmä, joka soveltuu laajasti erilaisten työpaikkojen sertifiointiin38. SA8000-standardia päivitetään parhaillaan. Päivitetty standardi on tarkoitus julkaista vuonna 2023. Social Accountability International -järjestö perusti SA8000:n vuonna 1997. Vuonna 2021 maailman yli 4 700 SA8000-sertifioitua toimijaa työllistivät yli 2 miljoonaa työntekijää 55 maassa ja 57 eri toimialalla.  Järjestelmän käytön vastuullisuusvalvonnassa ovat hyväksyneet mm. Kesko39, SOK40.
SGF Voluntary Control System SGF Voluntary Control System (VCS) on mehuteollisuuden oma sertifiointijärjestelmä, joka keskittyy ruokaturvallisuuteen, laatuun ja ruokaväärennösten torjuntaan. Järjestelmä kattaa myös ympäristöön ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Elintarviketeollisuuden toimialajärjestö Kasvisteollisuusyhdistys on SGF:n jäsen41. Yksittäisistä yrityksistä mukana on esimerkiksi Eckes Granini42.
WietaWIETA on monitoimijayhteistyöhön pohjautuva auditointi- ja sertifiointijärjestelmä, joka keskittyy viinituotantoon ja siihen liittyvään maataloustuotantoon Etelä-Afrikassa. WIETA-järjestelmä pohjautuu järjestelmän omaan eettiseen toimintaohjeistoon, joka kattaa erilaisia sosiaalisen ja ympäristövastuun kysymyksiä. WIETA perustettiin vuonna 2002.Järjestelmän käytön vastuullisuusvalvonnassa ovat hyväksyneet mm. Alko43 ja Kesko44.

15.

Tilanne 2.3.2022. Amfori BSCI:n jäsentiedot saatavilla järjestelmän verkkosivuilta osoitteesta https://www.amfori.org/node/292/field_amfori_services/amfori-bsci-205/field_member_country/FI

17.

Alko, Eettinen-symboli kertoo ihmisten hyvinvoinnin huomioimisesta,
https://www.alko.fi/vastuullisesti/tuotteiden-vastuullisuus/eettinen-symboli-kertoo-ihmisten-hyvinvoinnin-huomioimisesta (viitattu 2.6.2022)

18.

Kesko, Hyväksytyt sertifiointi- ja auditointijärjestelmät, https://www.kesko.fi/yritys/vastuullisuus/kestava-hankinta/hyvaksytyt-sertifiointi--ja-auditointijarjestlelmat/ (viitattu 2.6.2022)

19.

Vuodesta 2019 lähtien FLA on edellyttänyt jäsenyrityksiltään myös, että ne julkaisevat tietoa alihankkijoistaan Transparency Pledgen vaatimusten mukaisesti. Tiedot on asetettava saataville yritysten verkkosivuille koneellisesti luettavassa muodossa. Laiminlyönti voi johtaa yrityksen jäsenyyden hyllyttämiseen. Transparency Pledge on kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen yhteinen aloite, jonka tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä vaate- ja jalkineteollisuudessa. Transparency Pledge edellyttää, että yritykset julkaisevat seuraavat tiedot alihankkijoistaan: 1) valtuutettujen tuotantoyksiköiden ja käsittelylaitosten nimi, 2) kohdassa 1 mainittujen tuotantolaitosten osoite, 3) tuotantolaitosten emoyhtiöiden tiedot, 4) tuotantolaitoksissa valmistettujen tuotteiden tiedot, 5) tuotantolaitosten työntekijöiden lukumäärä. Ks. https://transparencypledge.org

21.

Suurin osa FWF:n työstä keskittyy tiettyihin maihin, kuten Bangladeshiin, Bulgariaan, Intiaan, Indonesiaan, Pohjois-Makedoniaan, Myanmariiin, Romaniaan, Tunisiaan, Turkkiin ja Vietnamiin.

22.

FWF, Brands, https://www.fairwear.org/brands/ (viitattu 2.6.2022)

23.

FSC, FSC Suomen jäsenet, https://fi.fsc.org/en/node/28000 (viitattu 2.6.2022)

25.

IETP, Buyer membership, ​​https://www.ethicaltoyprogram.org/en/buyers/buyer-membership/ (viitattu 2.6.2022)

26.

Tilanne 16.3.2022, ISCC:n jäsentiedot saatavilla järjestelmän verkkosivuilta osoitteesta: https://www.iscc-system.org/stakeholders/iscc-association/membership-list/

28.

Abba, https://www.abba.fi/vastuullisuus/ (viitattu 3.6.2022)

31.

Soijaa ostavien yritysten tilanne vuonna 2021, Finnwatch, Soijaa Brasiliasta, saatavilla osoitteessa: https://finnwatch.org/fi/julkaisut/soijaa-brasiliasta

33.

Rainforest Alliance, Certificate Holders, Finland, https://www.rainforest-alliance.org/list-of-certificate-holders/ (viitattu 2.6.2022)

34.

Flocert, Customer search, https://www.flocert.net/about-flocert/customer-search/ (viitattu 16.5.2022)

35.

Soijaa ostavien yritysten tilanne vuonna 2021, Finnwatch, Soijaa Brasiliasta, saatavilla osoitteessa: https://finnwatch.org/fi/julkaisut/soijaa-brasiliasta

37.

RSPO, Search members, https://rspo.org/members/all (viitattu 16.5.2022)

38.

SA8000-sertifiointi ei kuitenkaan ole saatavilla merenkulkualalle, kalastusaluksille tai ns. offshore-työpaikoille. SAI:n mukaan niihin liittyvistä haasteista johtuen ko. aloilla toimivia yrityksiä ei kategorisesti ole mahdollista sertifioida SA8000-standardin mukaan.

40.

SOK, S-ryhmän vuosi ja vastuullisuus 2021, saatavilla osoitteessa: https://assets.ctfassets.net/8122zj5k3sy9/6xMAQGba32YbPdTWdRfeme/ fc21771d37f71bbad0a7615

41.

Elintarviketeollisuus ry, Vuosikertomus 2020, saatavilla osoitteessa: https://www.etl.fi/media/aineistot/nettisisaltojen-liitteet/etl-vuosikertomus-2020-nettiin.pdf

42.

Eckes Granini, 2019, Eckes-Granini Finland Oy Ab:n raaka-aineiden hankintapolitiikka ja vastuullisuus, https://www.eckes-granini.fi/ajankohtaista/resources/upload_5d63d1a25aa53.pdf

3. Vastuullisuusauditointien ja -sertifiointien arviointi

Tässä selvityksessä Suomen markkinoilla käytössä olevia sertifiointi- ja auditointijärjestelmiä arvioidaan seitsemässä eri kategoriassa. Kategoriat ovat 1) riippumattomuus ja auditointien laatu, 2) järjestelmien läpinäkyvyys, 3) kriteerien kattavuus ja laatu, 4) raaka-aineiden jäljitettävyys ja kuluttajaviestintä, 5) järjestelmien vaikuttavuus, 6) ilmastotoimia ja biodiversiteettia koskevat kriteerit sekä 7) järjestelmien yhteensopivuus YK-periaatteiden kanssa. Tarkemmat kuvaukset kussakin kategoriassa tarkasteltavista kysymyksistä on esitetty seuraavissa alaluvuissa.

Sertifiointi- ja auditointijärjestelmien antamien vastausten perusteella niiden toimintaa on arvioitu yksinkertaisella värikoodistolla. Punaisella värillä on merkitty kohdat, joissa järjestelmässä on selkeitä puutteita, kun taas vihreällä merkityt kohdat edustavat parhaita olemassa olevia käytäntöjä. Keltaisella on merkitty kohdat, joissa järjestelmä on tehnyt toimenpiteitä, mutta joissa sen on vielä erityisesti syytä kehittää toimintaansa. Yksityiskohtaiset arviointikriteerit värikoodien takana on esitetty raportin liitteessä 1. Kaikkia kysymyksiä ei ole arvotettu, ja tällöin kaikki vastaukset niihin on merkitty harmaalla. Myöskään kaikkia yksittäisiä annettuja vastauksia ei aina ole arvotettu. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa kysymys ei ole relevantti arvioitavan järjestelmän valvonnan kohteen ja muiden mahdollisten rajausten, eli ns. scopen kannalta.

3.1 Riippumattomuus ja auditointien laatu

Ensimmäisenä arvioinnissa tarkasteltavana kysymyksenä on sertifiointi- ja auditointijärjestelmien riippumattomuus, jota tarkastellaan ensin omistajuuden kautta. Omistajuudella on katsottu olevan usein suora yhteys siihen, miten kunnianhimoisia kriteerejä ja valvontamekanismeja järjestelmissä luodaan. Yksinkertaistaen voidaan arvioida, että yritysten itsensä rahoittamat ja luomat järjestelmät soveltavat todennäköisemmin heikompia kriteereitä ja valvontamekanismeja kuin ne, joissa rahoittajat ja päätöksenteosta vastaavat tahot edustavat laajempia intressiryhmiä kuten esimerkiksi ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä. Yritysten on todettu painottavan teknisiä kriteerejä (esimerkiksi työturvallisuus, työajat, minimipalkka) prosessuaalisten oikeuksien (esimerkiksi ammatillinen järjestäytymisvapaus) sijaan. Prosessuaalisten oikeuksien edistäminen on keskeistä pitkäaikaisten muutosten aikaansaamiseksi työntekijöiden oloissa.45 Erityisesti arvioinnissa on painotettu ammattiliittojen mukanaoloa järjestelmien päättävissä elimissä. 

Alaviitteet
Taulukko 2: Järjestelmien riippumattomuus
 Amfori, Business Social Compliance Initiative BSCIBetter Cotton Initiative BCIFair for lifeFair Labor Association FLAFair Wear Foundation FWFForest Stewardship Council FSCGlobal Organic Textile Standard GOTSICTI Ethical Toy Program IETPISCCMarine Stewardship Council MSCProTerraRainforest AllianceReilu kauppaRound Table on Responsible Soy RTRSRoundtable on Sustainable Palm Oil RSPOSA8000SGF Voluntary Control SystemWIETA
Kuka omistaa auditointi-
järjestelmän/
sertifioinnin?
Yritysten etujärjestö Amfori. Amforin jäsenet (2,388 kpl) ovat yrityksiä.Voittoa tavoittelematon organisaatio Better Cotton Initiative BCI. BCI:n jäseniä ovat vähittäiskauppa ja brändit (285 kpl), alihankkijat ja valmistajat (2100 kpl), kansalaisjärjestöt (30 kpl) ja tuottajien etujärjestöt (17 kpl). Kaikilla em. jäsenkategorioilla on kaksi paikkaa BCI:n hallituksessa. Hallituksen jäsenet valitsee yhdistyksen vuosikokous. Lisäksi BCI:n hallituksessa on hallituksen itsensä valitsemia riippumattomia jäseniä. BCI:llä on myös kumppanuusjäseniä (16 kpl). Kumppanuusjäsenillä on äänioikeus BCI:n vuosikokouksessa, mutta niillä ei ole edustajaa sen hallituksessa.Ecocert Group -konserni, tarkemmin Ecocert Environnement -yritys (jonka omistaa kokonaan Ecocert SA).Voittoa tavoittelematon organisaatio Fair Labor Association FLA. FLA:n jäseniä ovat yritykset (60 kpl), toisen asteen oppilaitokset ja yliopistot (yli 150 kpl) ja kansalaisjärjestöt (10 kpl). Em. jäsenyyskategoriat ovat tasapuolisesti edustettuina FLA:n hallituksessa, jota johtaa riippumaton puheenjohtaja.Voittoa tavoittelematon organisaatio Fair Wear Foundation FWF. FWF:tä johtaa hallitus, jossa on riippumattoman puheenjohtajan lisäksi edustettuina FWF:n sidosryhmiä: yrityksiä (3 kpl) ammattiliittoja (2 kpl) ja kansalaisjärjestöjä (3 kpl). Hallituksen työtä tukee asiantuntijakomitea, joka myös koostuu yritysten, ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen edustajista.Voittoa tavoittelematon organisaatio FSC. FSC:n jäseniksi voivat liittyä yritykset ja yhteisöt sekä yksityishenkilöt. Jäsenet (621 organisaatiota ja 517 yksityishenkilöä) liittyvät yhteen FSC:n kolmesta kamarista: taloudelliseen, sosiaaliseen tai ympäristökamariin. Niin FSC:n vuosikokouksessa kuin sen hallituksessakin jokaisella kamarilla on kolmasosa kokonaisäänistä. Kamareiden sisällä päätösvalta jakautuu edelleen tasan globaalin pohjoisen ja etelän välillä. FSC:n kansallisten toimistojen jäsenrakenne noudattelee FSC Internationalin rakennetta.Voittoa tavoittelematon organisaatio Global Standard. GOTS ei ole jäsenpohjainen järjestö. Päätökset GOTS:in liittyvistä rakenteellisista ja poliittisista seikoista tekee GOTS:n neuvottelukunta. GOTS:n perustaneet neljä organisaatiota nimeävät neuvoa-antavan elimen jäsenet.ICTI CARE Foundation Inc. ICTI Care -säätiön muodostavat sen jäsenet. Säätiötä johtaa hallitus, joka koostuu teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan edustajista.ISCC e.V. -järjestö. ISCC-järjestöllä on tällä hetkellä yli 200 jäsentä. Jäsenten joukossa on kansalaisjärjestöjä, tutkimus- ja julkishallinnon organisaatioita (41 kpl), yrityksiä (155 kpl) sekä yksityishenkilöitä (6).Voittoa tavoittelematon organisaatio Marine Stewardship Council MSC. MSC ei ole jäsenpohjainen järjestö. MSC:n hallitus (enintään 15 henkilöä) koostuu järjestelmän sidosryhmien edustajista eri maantieteellisiltä alueilta. Hallitus valitsee itse hallituksen uudet jäsenet.ProTerra-säätiö. Säätiön hallinnosta vastaava hallitus koostuu sidosryhmien edustajista. ProTerralla on 75 täysjäsentä, jotka ovat yrityksiä sekä 5 kannatusjäsentä, jotka edustavat erilaisia intressiryhmiä.Voittoa tavoittelematon organisaatio Rainforest Alliance. Rainforest Alliance ei ole jäsenpohjainen järjestö. Rainforest Alliancessa päätäntävaltaa käyttää itsenäisistä jäsenistä koostuva hallitus (20 henkilöä).Fairtrade International. Reilun kaupan järjestelmän jäseniä ovat kansainväliset merkkijärjestöt (25 kpl) sekä tuottajaverkostot (3 kpl). Päätösvalta järjestössä on jaettu näiden kahden eri toimijaryhmän välillä siten, että niillä molemmilla on 50 prosenttia äänistä.Round Table on Responsible Soy Association. Järjestön jäseniä ovat erilaiset soija-arvoketjuun kuuluvat sidosryhmät: tuottajia (22 kpl), teollisuuden, kaupan ja rahoittajien edustajia (135 kpl) sekä kansalaisjärjestöjä (13 kpl)Rountable on Sustainable Palm Oil RSPO. RSPOn jäseniä ovat palmuöljytuottajat (230 kpl), prosessoijat ja traderit (756 kpl), kuluttajatuotteiden valmistajat (895 kpl), vähittäiskauppa (80 kpl), pankit/sijoittajat (14 kpl) sekä ympäristö- ja sosiaalisiin asioihin keskittyneet kansalaisjärjestöt (58 kpl)Voittoa tavoittelematon organisaatio Social Accountability International SAI. SAI ei ole jäsenpohjainen järjestö. Korkein päätäntävalta on SAI:n hallituksella (8 henkilöä). Erillinen neuvoa-antava elin vastaa SA8000-standardien kehittämisestä ja tulkinnasta (Advisory Board, jossa on 12 henkilöä. Heistä 6 edustaa yrityksiä, 3 kansalaisjärjestöjä ja 1 kansainvälisiä järjestöjä. Lisäksi Advisory Boardiin kuuluu 2 akateemikkoa.)Mehuteollisuuden järjestö SGF International e.V. Järjestöllä on 358 jäsentä, jotka ovat muun muassa prosessoinnissa, pullotuksessa, varastoinnissa ja logistiikassa toimivia yrityksiä.WIETA. WIETAn jäsenistä suurin osa on yrityksiä, mutta mukana on myös teollisuuden järjestöjä, ammattiliittoja sekä kansalaisjärjestöjä.
Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä?EiEiEiKansalaisjärjestöillä on 6 paikkaa FLA:n hallituksessa. Alkuvuodesta 2022 FLA:n kansalaisjärjestöjäsenistä 2 oli ammattiliittoja ja hallituksen jäsenistä 1.Kyllä, ks. edellinen kohta
Yksi kolmaosa päätösvallasta on sosiaalisella kamarilla, johon kuuluu ammattiliittoja; alkuvuodesta 2022 FSC:n hallituksen sosiaalisessa kamarissa oli yksi ammattiliittojen edustaja.Ei. Alkuvuodesta 2022 yksittäisellä GOTS:n Standard Committeen jäsenellä oli kuitenkin ammattiyhdistystausta. Standard Committee vastaa GOTS-standardin kehittämisestä ja tulkinnasta.EiEi, tätä raporttia laadittaessa ammattiliitoilla ei ole edustusta ISCC-järjestössäEiEiEiKyllä, ammattiliittoja on jäseninä kansallisissa merkkijärjestöissä. Reilun kaupan järjestelmän pysyvässä Workers Rights Advisory -komiteassa on myös edustajia kansainvälisestä ay-liikkeestä. Komitea valvoo Reilun kaupan työntekijästrategian (Hired Labour Strategy) kehittämistä ja toimeenpanoa. Lisäksi vuodesta 2021 lähtien Reilun kaupan standardikomiteassa, joka tekee päätökset Reilun kaupan standardeista, on ollut mukana ammattiliittojen edustaja.EiEiEi, mutta ammattiliittoja konsultoidaan. Lisäksi alkuvuodesta 2022 SAI:n neuvoa-antavassa elimessä oli yksi ammattiyhdistystaustainen henkilö.EiKyllä. Ammattiliittoja on mukana WIETAn hallituksessa sekä päätöksiä tekevissä komiteoissa.
Miten järjestelmä rahoitetaan?Jäsenmaksut sekä auditointimaksutJäsenmaksut, tapahtumat ja koulutusmaksut, Better Cotton -alustan käyttömaksut. Better Cotton -alustaa käyttävät BCI:n jäsenet. Ne rekisteröivät tiedot hankkimansa Better Cotton -puuvillan määrästä alustalle. Lisäksi BCI:n vähittäiskauppa- ja brändijäsenet maksavat BCI:n Growth and Innovation -rahastoon tietyn summan, joka määräytyy sen perusteella, miten paljon ne hankkivat Better Cotton -puuvillaa.Vuosittaiset sertifiointimaksut, jotka perustuvat auditointien ja sertifioinnin kestoonJäsenmaksut, auditointimaksut (silloin kun auditointeja tekevät FLA:n auditoijat), valtioilta ja hallitustenvälisiltä järjestöiltä saadut avustuksetJäsenmaksut, auditointimaksut (silloin kun auditointeja tekevät FWF:n auditoijat), valtioilta saadut avustukset, säätiörahoitusJäsenmaksut, lisenssimaksut tai rojaltit, sertifiointimaksut, säätiörahoitus, yrityksiltä saatavat avustuksetTuotantolaitosten maksamat vuosimaksut (150 euroa per sertifioitu tuotantolaitos)Jäsenmaksutuloilla, palvelumaksuilla sekä lahjoituksillaJäsenmaksut, lisenssimaksut sertifiointiyrityksille, rekisteröintimaksut, vuosittaiset sertifiointimaksut, koulutusmaksut, lisenssimaksut brändiyrityksiltäLisenssimaksut tai rojaltit, valtioilta ja yrityksiltä saatavat avustukset, säätiörahoitus, investoinnitVolyymiin perustuvat maksut, jäsenmaksut, tapahtumat sekä koulutusmaksut. ProTerra ottaa vastaan myös lahjoituksia valtioilta, yrityksiltä ja säätiöiltä.Valtioilta saatavat avustukset, säätiörahoitus, prosenttiosuus sertifioidun raaka-aineen myyntiarvostaJäsenmaksut, lisenssimaksut, sertifiointimaksut, valtioilta ja yrityksiltä saatavat avustukset, säätiörahoitus sekä Euroopan komission tarjoama rahoitusJäsenmaksut ja sertifiointimaksutJäsenmaksuilla sekä sertifioidun palmuöljyn kaupasta kerätyistä maksuista, jonka suuruus on 1 USA:n dollari tonnia kohden.Rojaltit, itsearviontimaksutJäsenmaksutJäsenmaksut, lahjoitukset ja hankerahoitus sekä palvelumaksut
Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa?Kolmannen osapuolen palveluntarjoajatPienviljelijöistä ja keskisuurista tuottajista koostuvien tuottajayksiköiden lisensointiauditoinnit voivat olla joko toisen osapuolen tai kolmannen osapuolen auditointeja. Auditoinnit jaetaan BCI:n omien auditoijien ja kolmannen osapuolen palveluntarjoajien välillä maatasolla saatavilla olevien resurssien ja BCI:n omien tiimien kapasiteetin perusteella. Suurten tuottajien lisensointiauditoinnit tehdään kuitenkin aina kolmannen osapuolen toimesta. Lisensointiauditointien lisäksi tuottajayksiköiden ja suurtilallisten on tehtävä vuosittainen itsearviointi.Ecocert Environnement, ts. järjestelmän omistava taho.FLA:n jäsenyritykset valvovat omia alihankkijoitaan; FLA valvoo jäsenyrityksiään.FWF:n jäsenet valvovat omia alihankkijoitaan; FWF valvoo jäsenyrityksiään.Kolmannen osapuolen palveluntarjoajat. Jäljitettävyyssertifikaatin haltijoiden kohdalla työoloja koskeva valvonta perustuu auditoinnin kohteena olevan toimijan itsearviointiin, joka verifioidaan auditoinnin aikana.Kolmannen osapuolen palveluntarjoajatKolmannen osapuolen palveluntarjoajatKolmannen osapuolen palveluntarjoajatKolmannen osapuolen palveluntarjoajat. Kalastusyritysten kohdalla työolot eivät kuulu auditointien piiriin. Auditoinnin sijaan kalastusyritysten tulee toimittaa auditointiyritykselle täytetty Certificate Holder Forced and Child Labour Policies, Practices and Measures -lomake, jossa kerrotaan toimenpiteistä, joihin yrityksessä on ryhdytty pakko- ja lapsityöriskien lieventämiseksi. Jäljitettävyyssertifikaatin haltijoiden kohdalla työolot tulee olla jonkin MSC:n hyväksymän järjestelmän auditoimia (ns. proxy-auditointi) paitsi jos kyseinen auditoinnin kohteena oleva yritys pystyy osoittamaan, että sen kohdalla pakko- tai lapsityön riski on alhainen. Jos näin on, jäljitettävyyssertifikaatin haltijaa ei auditoida työolojen osalta. Jäljitettävyyssertifikaatin haltijoiden kohdalla MSC:n hyväksymiä työolojen proxy-auditointeja ovat Amfori BSCI, Sedex Smeta ja SA8000.Kolmannen osapuolen palveluntarjoajat. Tällä hetkellä ainoa hyväksytty palveluntarjoaja on FoodChain ID (FCID) ja sen alihankkijat. FCID on edustettuna järjestelmän johtoryhmässä, mutta sen toiminta on ISO/EC 17065 -akkreditoitua.Kolmannen osapuolen palveluntarjoajat. Jäljitettävyyssertifikaatin haltijoiden kohdalla työolot auditoidaan vain, jos riskiarvio antaa siihen syytä; matalan riskin toimijoita ei auditoida työolojen osalta.Kolmannen osapuolen palveluntarjoajat. Reilun kaupan järjestelmän valvontaa suorittaa vain yksi auditointiyritys, FLOCERT, jonka omistaja on Fairtrade International. FLOCERT on ISO 17065 akkreditoitu.Kolmannen osapuolen palveluntarjoajatKolmannen osapuolen palveluntarjoajatKolmannen osapuolen palveluntarjoajatKolmannen osapuolen palveluntarjoajatKolmannen osapuolen palveluntarjoajat
Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen vaatimusten-
mukaisuudesta?
KylläEi. Lisenssien myöntämisestä päättää BCI:n henkilökunta.Ei. Päätöksen vaatimustenmukaisuudesta tekee Ecocert Environnement.Ei. Päätökset jäsenyritysten vaatimustenmukaisuudesta tekee FLA:n hallitus.Ei. Päätökset jäsenyritysten vaatimustenmukaisuudesta tekee FWF:n henkilökunta.KylläKylläEi. IETP käy läpi auditointiraportit ja tekee päätöksen vaatimuksenmukaisuudesta ja siitä myönnetäänkö tehtaalle sertifiointia vai tuleeko sen ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.KylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläEi. Päätöksen vaatimustenmukaisuudesta tekee SGF VCS.
Kyllä

Järjestelmien puitteissa suoritettavien auditointien riippumattomuutta tarkastellaan ensin selvittämällä kenellä on kelpoisuus suorittaa sertifiointi- tai auditointijärjestelmän vastuullisuusvalvontaa. Valvonnan riippumattomuuden kannalta heikoimpana tasona pidetään valvonnan kohteena olevan toimijan itsearviointeja. Valvonnan riippumattomuuden kannalta vahvimpana tasona taas voidaan pitää ISO/IEC 17065 -standardin mukaista prosessia, jossa sekä valvonnan kohteena olevasta toimijasta että valvontajärjestelmästä riippumaton kolmas osapuoli suorittaa auditoinnin ja antaa todistuksen vaatimuksenmukaisuudesta sertifiointi- tai auditointijärjestelmän määrittelemiin kriteereihin perustuen. Valvontajärjestelmillä voi olla käytössään myös ns. proxyauditointeja. Tämä tarkoittaa, että vaatimustenmukaisuuden arviointi suoritetaan jonkin kokonaan toisen valvontajärjestelmän puitteissa, jonka kriteeristön ja valvontaprosessit proxyauditointeja käyttävä valvontajärjestelmä on hyväksynyt. Tässä arvioinnissa mukana olevista järjestelmistä proxyauditointia käyttää MSC46.

Auditointien luotettavuuteen vaikuttaa myös se, tunteeko tarkastaja auditoinnin kohteena olevan toimijan ja onko auditointiyrityksen ja tarkastuksen kohteena olevan yrityksen välille syntynyt pitkäaikainen liikesuhde. Tämän kartoittamiseksi arvioimme myös sitä, onko sertifiointi- tai auditointijärjestelmissä rajoitettu sitä, miten monta kertaa peräkkäin sama taho voi suorittaa auditoinnin.

Arviointitaulukossa auditointi- ja sertifiointijärjestelmien valvonnan riippumattomuutta ja laatua arvioidaan myös sillä, akkreditoiko järjestelmä hyväksymänsä auditoijat. Akkreditointi tarkoittaa toimielimen – tässä tapauksessa auditointiyrityksen eli sertifiointi- tai verifiointielimen – pätevyyden ja sen antamien todistusten uskottavuuden luotettavaa todentamista. Akkreditointia käyttävät vastuullisuusjärjestelmät määrittelevät erityiset akkreditointikriteerit, joiden pohjalta riippumaton akkreditointia suorittava taho eli akkreditointielin suorittaa sertifiointi- tai verifiointielinten akkreditoinnin. Akkreditointielimet eivät tee sertifiointi- tai verifiointipäätöksiä, tai suoraan valvo tilojen tai tuotantolaitosten vaatimustenmukaisuutta, vaan niiden toiminta ja valvonta kohdistuu nimenomaan auditointiyrityksiin. Tyypillisesti akkreditointikriteerit sisältävät tai pohjautuvat osittain ISO/IEC 17065 -standardiin, minkä lisäksi ne saattavat sisältää esimerkiksi vaatimuksia auditoijien koulutuksesta ja ammatillisesta kokemuksesta.

Akkreditointielimille on myös oma ISO-standardinsa. ISO/IEC 17011 -standardi47 määrittää vaatimuksia mm. akkreditointielimien puolueettomuudelle, luottamuksellisuudelle, hallinnolle, asiakirjojen käsittelylle, sisäiselle valvonnalle ja henkilöstölle. Se myös määrittelee itse akkreditointiprosessin. Standardin mukaisesti akkreditointiprosessi koostuu auditointiyrityksen yhtiöjärjestystä ja vaatimustenmukaisuuden arviointiprosesseja koskevien asiakirjojen läpikäymisestä ja sen käytännön toiminnan arvioinnista.

Akkreditointielimien tulee seurata auditointiyritysten toimintaa myös varsinaisten akkreditointien välissä. Akkreditointielimien omien valvontatoimenpiteiden lisäksi niillä on oltava valitusmekanismi, jonka kautta esiin tullut tieto saattaa toimia kimmokkeena erityiselle auditointiyrityksen pätevyyden ja luotettavuuden varmennukselle esimerkiksi ns. vaatimustenmukaisuusauditoinnin kautta. Myös vastuullisuusjärjestelmän omistavat tahot voivat pyytää akkreditointielimiä tutkimaan auditointiyritysten toiminnan vaatimustenmukaisuutta esimerkiksi järjestelmän ulkopuolisten tahojen esittämän kritiikin johdosta. Akkreditointielimet voivat tarvittaessa hyllyttää tai kokonaan peruuttaa auditointiyritysten akkreditoinnin, tai muuttaa akkreditoinnin laajuutta. Eräät vastuullisuusjärjestelmät sallivat sellaisten auditointiyritysten käytön, joita ei ole akkreditoitu ko. järjestelmän vaatimusten mukaan, mutta joilla on osoittaa jonkun muun vaatimuksiltaan samankaltaisen järjestelmän mukainen akkreditointi. Tätä kutsutaan proxyakkreditoinniksi.

Osana auditointiyritysten akkreditointia koskevia kysymyksiä sertifiointi- ja auditointijärjestelmiltä on kysytty myös, edellyttävätkö ne auditointiyrityksiltä omaa ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaiseen huolellisuuteen tähtäävää prosessia. YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden48 mukaan yrityksillä on oltava käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessi ihmisoikeusriskien tunnistamiseksi, niiden ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi, sekä toimenpiteiden vaikutusten seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi. Auditointiyritysten omat asianmukaisen huolellisuuden prosessit voisivat osaltaan parantaa auditointien laatua ja luotettavuutta.

Jos arvioinnin kohteena oleva auditointi- tai sertifiointijärjestelmä ei käytä erillistä akkreditointipalvelua, järjestelmiltä on pyydetty tietoa siitä, miten auditointien laatu varmistetaan. Esimerkiksi sertifiointi- ja auditointijärjestelmien yhteistyöelin ISEAL ei edellytä, että sen määrittämiä parhaita käytäntöjä noudattavat järjestelmät järjestäisivät auditointiyritysten vaatimustenmukaisuuden arvioimisen yhdellä tietyllä tavalla, mutta se edellyttää, että järjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointiprosessi on ISO/IEC -standardien mukainen ja täyttää seuraavat tunnusmerkit: johdonmukaisuus, täsmällisyys, pätevyys, puolueettomuus, läpinäkyvyys ja saatavuus. ISEAL Assurance Code49 edellyttää järjestelmiltä myös sertifiointi- ja verifiointielinten valvontamekanismia (oversight mechanism). ISEAL:n mukaan valvontamekanismin tulee kattaa auditointiyritysten hallinnolliset järjestelyt, henkilökunnan pätevyys ja niiden käyttämät vaatimustenmukaisuuden arvioimisprosessit. Akkreditoinnin lisäksi ISEAL:n hyväksymä valvontamekanismi voi tarkoittaa esimerkiksi vastuullisuusjärjestelmän omistavan tahon suorittamaa auditointiyritysten valvontaa. Tällöin valvontaa suorittavan henkilökunnan on oltava riippumaton vaatimustenmukaisuuden arviointiprosessista.

Tässä raportissa tarkastelun kohteena on myös auditointien frekvenssi ja se, toteuttavatko järjestelmät varsinaisen auditoinnin lisäksi myös seuranta-auditointeja paikan päällä. Kysymme myös, sisältyykö auditointien joukkoon myös ennalta ilmoittamattomia auditointeja. Yllätysauditointien roolia on pidetty tärkeänä, sillä usein auditointien kohteena olevat tuotantolaitokset pyrkivät piilottamaan ongelmia auditointien ajaksi50.

Selvitämme myös, edellyttääkö järjestelmä auditointiyrityksiä suorittamaan työntekijähaastatteluja tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja. Työntekijähaastattelujen osalta selvitetään myös haastattelujen toteuttamistapaa eli sitä, haastatellaanko työntekijöitä auditoitavan tuotantolaitoksen tai tilan ulkopuolella (ns. off-site-haastattelut). Työntekijöiden näkemysten sivuuttaminen on toistuvasti havaittu ongelmaksi auditointijärjestelmissä51.

Alaviitteet
Taulukko 3: Valvonnan laatu
 Amfori, Business Social Compliance Initiative BSCIBetter Cotton Initiative BCIFair for lifeFair Labor Association FLAFair Wear Foundation FWFForest Stewardship Council FSCGlobal Organic Textile Standard GOTSICTI Ethical Toy Program IETPISCCMarine Stewardship Council MSCProTerraRainforest AllianceReilu kauppaRound Table on Responsible Soy RTRSRoundtable on Sustainable Palm Oil RSPOSA8000SGF Voluntary Control SystemWIETA
Edellyttääkö järjestelmä auditointiyritysten 
akkreditointia?
EiEiEiEiEiKyllä. Akkreditoinnin suorittaa Accreditation Services International (ASI).Kyllä. Mikä tahansa kansallinen tai kansainvälinen akkreditointielin voi akkreditoida auditointiyrityksiä tekemään GOTS-auditointeja. GOTS:n johtava yhteistyökumppani akkreditoinnissa on kuitenkin International Organic Accreditation Services (IOAS). Auditointiyritysten tulee olla ISO 17065 -akkreditoituja.Ei itsenäistä akkreditointia, vaan IETP toimii itse akkreditointitahona. Akkreditointikriteerit eivät ole julkisia.Kyllä. Järjestelmä edellyttää ISO/IEC 17065 tai ISO/IEC 17021 akkreditointia palveluntarjoajilta tai asianmukaisen kansallisen viranomaisen (EU-komission tarjoama vaihtoehto RED-sääntelyssä) hyväksynnän.Kyllä. Akkreditoinnin suorittaa Assurance Services International (ASI).EiRainforest Alliance käyttää ns. proxy-akkreditointia. Se hyväksyy itse auditointiyritykset, mutta muiden vaatimusten lisäksi niiden tulee olla ISO 17065 -akkreditoituja johonkin Rainforest Alliancen tunnustamaan järjestelmään. Rainforest Alliancen tunnustamia järjestelmiä ovat mm. Forest Stewardship Council FSC, luomu ja GlobalGAP.Kyllä. Saksalainen akkreditointielin DAkkS akkreditoi FLOCERTin.Kyllä. RTRS:n akkreditointielimet ovat OAA (Argentiinan kansallinen akkreditointielin), INMETRO (Brasilian kansallinen metriikan, laadun ja teknologian instituutti) ja OUA (Uruguayn kansallinen akkreditointielin).Kyllä. RSPO:n käyttämä akkreditoija on Accreditation Services International (ASI).Kyllä. Akkreditoinnin suorittaa Social Accountability Accreditation Services (SAAS). SAAS on SAI:n itsenäisesti johdettu osasto, ja se noudattaa ISO 17011 -standardia.EiEi
Edellyttääkö järjestelmä akkreditointi-
kriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoite-
prosessi?
N/AN/AN/AN/AN/AEiEiN/AEiEiN/AEiEiEiEiEiN/AN/A
Jos järjestelmä ei edellytä auditointiyritysten 
akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi?
Kaikkien auditoijien tulee olla jäseniä auditointialan järjestössä APSCA – Association of Professional Social Compliance Auditorsissa sekä noudattaa APSCAn sääntöjä. Voidakseen tulla Amfori BSCI:n pääauditoijaksi auditoijalla tulee olla relevanttia osaamista/työkokemusta ja hänen tulee olla ollut mukana Amfori BSCI -auditoinneissa sekä suorittaa loppukokeeseen päättyvä 5 päivää kestävä koulutus. Loppukokeen hyväksytysti suorittaneen auditoijan tulee olla mukana 10 auditoinnissa/15 auditointipäivässä ennen kuin hän voi tulla päteväksi pääauditoijaksi. Pääauditoijana voi tämän jälkeen toimia 2 vuotta, minkä jäkeen auditoijan tulee suorittaa ammattitaitoa ylläpitävä verkkokurssi voidakseen säilyttää pääauditoijan kelpoisuuden.Valitusmekanismi, toisen ja kolmannen osapuolen auditoijille suunnattu koulutusohjelma, pätevyysvaatimukset ja hyväksymisprosessi kolmannen osapuolen auditoijille, asiakirjojen tarkasteluun perustuvat auditoinnit, varjoauditoinnit, ulkoinen laadunvalvontamekanismi.Ecocertilla on auditoijien valintaan ja laatuun liittyvät prosessit, jotka sisältävät mm. minimivalintakriteerit sekä pakollisia koulutuksia. Auditoijiksi valitut tahot on tavallisesti hyväksytty tekemään myös muiden järjestelmien auditointeja, erityisesti luomuauditointeja. Auditoijille tehdään vuosittaiset laatuarvioinnit. Laadun kontrolloimiseksi järjestetään myös erillisiä auditoijien työtä tarkkailevia valvonta-auditointeja.Pätevyysvaatimukset ja hyväksymisprosessi FLA:n omille auditoijille sekä FLA:n auditoijien tekemät rinnakkaisauditoinnit jäsenyritysten alihankintaketjuissa. FLA:n auditoijat tekevät sekä virtuaalisia että paikan päällä tehtäviä rinnakkaisauditointeja vähintään 1–5 prosenttiin kunkin FLA:n jäsenyrityksen soveltuvista alihankkijoista vuosittain. Valmistavan teollisuuden ohjelmassa mukana olevien jäsenyritysten soveltuvia alihankkijoita ovat esimerkiksi tuotantolaitokset, joissa valmistetaan vaatteita (ml. leikkaus ja ompelu), kokoonpanotehtaat sekä tuotteiden pakkaamot. Maatalousohjelmassa mukana olevien jäsenten soveltuvia alihankkijoita ovat viljelytilat ja osuuskunnat. Ohjelman piiriin kuuluu myös maatalousraaka-aineen tiloilla tai osuuskunnissa tapahtuva prosessointi.Valitusmekanismi, pätevyysvaatimukset ja hyväksymisprosessi FWF:n auditoijille, FWF:n auditoijien tekemät rinnakkaisauditoinnit. FWF:n jäsenille suositellaan myös FWF:n auditoijien käyttöä osana niiden omien alihankintaketjujen vastuullisuusvalvontaa.N/AN/AIETP kouluttaa ja tarkastaa jokaisen auditoijan varmistaakseen että sen latuvaatimukset täyttyvät. Kaikkien auditointiyritysten ja niiden auditoijien tulee olla jäsenenä Association of Professional Social Compliance Auditors (APSCA) -järjestössä.N/AN/AKoulutusta, aikaisemman auditointikokemuksen verifiointi, opetusauditoinnit yhdessä kokeneiden auditoijien kanssa, sertifiointiprotokollaN/AN/AN/AN/AN/AAuditoijilla tulee olla auditointikokemusta ja heidän täytyy kouluttautua SGF:n säännöllisesti järjestämissä työpajoissa. Lisäksi SGF järjestää laadunvalvonta-auditointeja. SGF:n jäsenyritykset voivat olla myös järjestelmään yhteydessä mikäli niillä on huomautettavaa auditointien laadusta.Kaikkien auditoijien tulee olla jäseniä auditointialan järjestössä APSCA – Association of Professional Social Compliance Auditorsissa. Lisäksi WIETA toteuttaa auditoijille kalibrointitarkastuksia, valvonta-auditointeja, auditointiraporttien laaduntarkastusta, vuosittaisia koulutuksia sekä kuukausittaisia ja kvartaaleittain pidettäviä tapaamisia.
Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää?EiEiEi, sillä tällä hetkellä vain yksi auditointiyritys tekee auditointeja (Ecocert). Auditoijia kuitenkin kierrätetään ja sama auditoija voi tarkastaa samaa kohdetta korkeintaan 3 vuotta peräkkäin. Vaatimuksesta voidaan kuitenkin joustaa, jos se toteuttaminen ei ole mahdollista maantieteellisistä ja/tai logistisista syistä.EiEiYksittäisen auditointiyrityksen suorittamien peräkkäisten auditointien määrää per asiakas ei ole rajattu. Auditointiyritysten tulee kuitenkin kierrättää auditoijia niin, että yksikään auditoija ei suorita enempää kuin kolme perättäistä auditointia per asiakas.EiEiKyllä (Red II -sääntelyssä). Palveluntarjoajalla tulee olla käytössään prosesseja, joilla varmistetaan, että sama auditoija ei auditoi samaa auditoitavaa tahoa neljää peräkkäistä vuotta.Ei kalastusyritysten auditointien osalta. Muiden arvoketjun toimijoiden kohdalla auditointiyrityksen tekemien auditointien määrää ei ole rajoitettu, mutta auditoijia tulee kuitenkin kierrättää niin, että yksikään auditoija ei suorita enempää kuin kuusi perättäistä auditointia per asiakas.
EiYksittäisen auditointiyrityksen suorittamien peräkkäisten auditointien määrää per asiakas ei ole rajattu. Auditointiyritysten tulee kuitenkin kierrättää auditoijia kahden vuoden välein. Sertifiointijärjestelmissä auditoinnin kohteena oleva yritys voi yleensä itse päättää, mikä auditointiyritys auditoinnin suorittaa. Kaakaotuotannossa Ghanassa ja Norsunluurannikolla Rainforest Alliance pilotoi toisenlaista lähestymistapaa, missä se itse osoittaa tietyn auditointiyrityksen auditoimaan kaakaotuottajia.Reilun kaupan järjestelmän valvontaa suorittaa vain yksi sertifiointiyritys, FLOCERT. FLOCERTin auditoijien ei tule auditoida samaa tuottajaa yli kolmea kertaa peräkkäin.Yksittäisen palveluntarjoajan mahdollisuuksia auditoida samaa toimijaa ei ole rajoitettu. Saman auditoijan ei kuitenkaan tulisi auditoida samaa tuottajaa kolmea peräkkäistä kertaa enempää.Tällä hetkellä yksittäisen palveluntarjoajan mahdollisuuksia auditoida samaa toimijaa ei ole rajoitettu. Yksittäinen pääauditoija ei kuitenkaan voi toimia samassa roolissa yli kolmea peräkkäistä auditointia enempää. Samaa pääauditoijaa ei myöskään tulisi samassa kohteessa käyttää auditointitiimin johtajana tai tähän liittyvissä tehtävissä yli kahta kertaa peräkkäin. Rajoitukset koskevat yksittäistä auditoijaa myös silloin, kun hänen työnantajansa vaihtuu palveluntarjoajasta toiseen.Yksittäisen auditointiyrityksen suorittamien peräkkäisten auditointien määrää per asiakas ei ole rajattu. Auditointiyritysten tulee kuitenkin kierrättää auditoijia niin, että yksikään auditoija ei suorita auditointisyklin aikana enempää kuin viisi perättäistä auditointia per asiakas.Ei. Järjestelmässä ollaan kuitenkin laatimassa ohjeita siitä, miten auditointiyritysten ja auditoijien rotaatio tulisi varmistaa.Ei
Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa?Auditointisykli on 24 kuukautta.
24 kuukauden voimassaoloaika: amfori BSCI täysi auditointi, josta saatu tulos on ‘A’ tai ‘B’ (Erittäin hyvä tai Hyvä) on voimassa 2 vuotta.
12 kuukauden voimassaoloaika: amfori BSCI täysi auditointi ja seuranta-auditoinnit, joista on saatu tulos ‘C’, ‘D’, tai ‘E’ ovat voimassa maksimissaan 12 kuukautta edellyttäen, että täysien auditointien välinen aika ei koskaan ylitä 2 vuotta.
3 vuottaVuosittaiset arvioinnit perustuvat 3 vuoden sykliin sisältäen valvonta- ja uudelleenarviointeja. Tämä tarkoittaa että paikan päällä kohteessa (on-site) auditointia edellytetään kerran vuodessa mutta auditoinnin kohde vaihtelee. Uudet auditoinnit (1. vuonna) ja uudelleenauditoinnit (4. vuonna): kaikkien järjestelmään sisältävien vaatimusten läpikäynti; valvonta-auditoinnit (2. ja 3. vuonna): keskittyminen sertifiointiin sisältyviin vuosittain lisääntyviin sertifiointivaatimuksiin sekä edellisinä vuosina havaittujen puutteiden korjaamiseen.FLA:n auditoijien tekemät rinnakkaisauditoinnit uusitaan 5 vuoden kuluttua, jos mahdollisia poikkeamia ei siihen mennessä ole saatu korjattua. Sen jälkeen, kun jäsenyritys on todettu FLA:n vaatimusten mukaiseksi, jäsenyrityksen vaatimustenmukaisuutta arvioidaan 3 vuoden välein.FWF:n auditoijien tekemät rinnakkaisauditoinnit ovat voimassa 3 vuotta. Jäsenyritysten toimintaa arvioidaan ns. Brand Performance Checkissä vuosittain.5 vuotta1 vuosi1 vuosi1 vuosiKalastusyritysten kohdalla 5 vuotta. Jäljitettävyyssertikaatti on voimassa 3 vuotta.1 vuosi3 vuotta3 vuottaSertifikaatti on voimassa 5 vuotta, mutta seuranta-auditointi on toteutettava kerran vuodessa.Sertifiointi on voimassa 5 vuotta, minkä aikana seuranta-auditointeja tehdään vuosittain.3 vuottaSertifikaatti on voimassa 1,5 vuotta, mutta auditointi on toteutettava kerran vuodessa.Auditointisykli on 1–3 vuotta auditoitavan tahon riskikategoriasta riippuen
Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja?Kyllä, kaikki BSCI-auditoinnit suoritetaan paikan päällä. Seuranta-auditointi suoritetaan 12 kuukauden kuluessa mikäli täyden auditoinnin tulos on ollut heikompi kuin A (Erittäin hyvä) tai B (Hyvä).Vain pienviljelijöistä ja keskisuurista tuottajista koostuviin tuottajayksiköihin. Riskiperusteisia seuranta-auditointeja tehdään paikan päälllä vuosittain vähintään 5 prosenttiin tuottajayksiköistä. Lisäksi tuottajayksiköiden ja suurtilallisten on tehtävä vuosittainen itsearviointi.Riippuen siitä millaisia toimenpiteitä vaadittujen korjaavien toimenpiteiden todentaminen edellyttää, sertifiointiyritys voi edellyttää joko dokumentaatioon perustuvaa evaluaatioita ja/tai ylimääräistä paikan päällä järjestettävää auditointikäyntiä.FLA:n auditoijat tekevät virtuaalisia tai paikan päällä tehtäviä rinnakkaisauditointeja vähintään 1–5 prosenttiin kunkin sen jäsenyrityksen soveltuvista alihankkijoista vuosittain. Virtuaaliarviointeja tehdään vain silloin, kun se on välttämätöntä terveys- ja turvallisuussyistä (esim. koronaviruspandemia). Osa auditoinneista on seuranta-auditointeja FLA:n auditoijien tekemiin aiempiin auditointeihin, joiden tarkoituksena on todentaa, että mahdollisesti aiemmin havaitut poikkeamat on korjattu. Osa auditoinneista keskittyy arvioimaan FLA:n jäsenyritysten oman vastuullisuusvalvonnan ja auditointien laatua.Auditointitulosten seuranta on jäsenyritysten vastuulla; jäsenyritysten toimenpiteitä seurataan ympäri vuoden. Jäsenyritysten seurannasta vastaavan FWF:n henkilökunnan tehtäviin kuuluu tukea FWF:n jäsenyrityksiä kehittämään niiden ihmisoikeuksia koskevan asianmukaisen huolellisuuden prosesseja.
FWF tekee rinnakkaisauditointeja jäsenyritystensä alihankkijoihin jäsenyritysten vastuullisuusvalvonnan tulosten verifioimiseksi ja jotta se hahmottaisi sen jäsenyritysten tuotantoketjujen haasteita syvällisemmin.
KylläRiskiperusteiset paikan päällä tehtävät yllätysauditoinnit ovat mahdollisia.KylläKyllä, joidenkin seuranta-auditointien osalta. Keräyspisteisiin ja myyjäyrityksiin, jotka käsittelevät sekä jätteitä, tähteitä (esimerkiksi käytettyä paistorasvaa tai eläinrasvaa) että neitseellisiä kasviöljyjä (esimerkiksi palmuöljyä ja rapsiöljyä) tehdään seuranta-auditointi kolme kuukautta ensimmäisen sertifioinnin jälkeen. Riskiarvioinnin perusteella korkean riskin toimijoille seuranta-auditointi toteutetaan paikan päällä.KylläKylläKylläKylläKylläKyllä, seuranta-auditointeja tulee tehdä paikan päällä vähintään kerran vuodessa. Etäauditointeja otettiin käyttöön koronapandemian aikana.Kyllä. Sertifiointisyklin aikana sertifioituihin yrityksiin tehdään kaksi on-site seuranta-auditointia. Lisäksi sertifioitujen yritysten tulee tehdä itsearviointi kerran syklin aikana.Seuranta-auditointeja tehdään paikan päällä silloin kun auditoinnissa nousee esiin vakavia epäkohtia, joiden korjaamista ei ole mahdollista valvoa pelkän dokumentaation avulla.Seuranta-auditointeja tehdään paikan päällä, kun on havaittu nollatoleranssi-kategoriaan kuuluvia tai muita merkittäviä kriteerien vastaisuuksia. Niitä tehdään myös jos tarkistettavat asiat ovat sellaisia, että niitä voidaan evaluoida vain paikan päällä tehtävillä haastatteluilla tai esimerkiksi kattavilla auditoitavan yksikön dokumenttien läpikäynnillä.
Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja?Auditoinnin ovat lähtökohtaisesti lyhyellä aikavälillä ilmoitettavia. Tämä tarkoittaa, että tuottaja saa tiedon siitä, että auditointi toteutetaan 4 viikon aikaikkunassa, mutta tuottajalle ei ilmoiteta tarkkaa auditointipäivää. Järjestelmän puitteissa on myös mahdollista toteuttaa auditointi ennalta ilmoitettuna ajankohtana tai kokonaan ilman ennakkoilmoitusta.EiKyllä, mutta tämä ei ole sitova sääntö. Riippuen auditoinnin kohteessa havaituista korjaustarpeista sertifioinyritys voi päättää teettää yllätysauditoinnin jos se katsoo, että se on välttämätöntä korjaavien toimenpiteiden implementoimiseksi.Osa maatalousohjelman puitteissa tehdyistä auditoinneista on yllätysauditointeja.EiYllätysauditointeja ei edellytetä, mutta auditointiyritykset voivat halutessaan tehdä niitä samoin kuin lyhyellä varoitusajalla tehtyjä auditointeja.Yllätysauditointeja ei edellytetä, mutta ne ovat mahdollisia.Kyllä, kaikki seuranta-auditoinnit ovat yllätysauditointeja.Yllätysauditointeja ei vaadita, mutta auditointiyritykset voivat teettää niitä osana riskienhallintaa. Mikäli tarpeen, ISCC voi pyytää auditointiyrityksiä tekemään seuranta-auditointeja milloin tahansa sertifioinnin voimassaolon aikana.Ei kalastusyritysten kohdalla. Muuhun arvoketjuun kuuluvien toimijoiden kohdalla auditointiyritysten tulee tehdä yllätysauditointeja 1 prosenttiin niiden auditoimista jäljitettävyyssertifikaatin haltijoista.EiKaikille sertifioiduille tiloille ei tehdä yllätysauditointeja, mutta auditointiyritysten tulee tehdä yllätysauditointeja vähintään 10 prosenttiin niiden auditoimista Rainforest Alliance -sertifikaatin haltijoista. Yllätysauditointeja tehdään myös vastaanotettujen valitusten tutkimiseksi. Lisäksi Rainforest Alliance voi tarvittaessa edellyttää minkä tahansa auditoinnin tekemistä yllästysauditointina.FLOCERT sisällyttää tiettyihin erityiskysymyksiin keskittyviä auditointeja sekä riskiperusteisia auditointeja normaaliin auditointisykliinsä. Neljä prosenttia auditoinneista on yllätysauditointeja.Yllätysauditointeja ei vaadita, mutta niitä voidaan teettää.Kyllä, korkean riskin kohteissa.Seuranta-auditoinnit tehdään tietyn ennaltailmoitetun aikaikkunan sisällä, mutta auditoinnin kohteena olevalle yritykselle ei ilmoiteta tarkkaa auditointipäivämäärää etukäteen.Yllätysauditointeja toteutetaan satunnaisesti vuosittain. Mikäli vakavia ruoan luotettavuuteen liittyviä epäilyksiä nousee esiin myös seuranta-audioinnit voivat olla yllätysauditointeja.Auditoinnit ovat tavallisesti ennaltailmoitettuja. Kuitenkin aina välillä WIETA voi pyytää yllätysauditointeja tai vain lyhyellä varoitusajalla järjestettäviä auditointeja. Myös ostajat voivat pyytää yllätysauditointeja tai auditointeja lyhyellä varoitusajalla.
Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijä-
haastatteluja
on-site vai off-site?
Kyllä, auditoijien tulee haastatella tehtaan johtoa (erityisesti henkilöitä, jotka vastaavat henkilöstöhallinnosta sekä työturvallisuudesta) sekä työntekijäedustajaa, sisäisiä tarkastajia sekä työntekijöitä. Haastattelut voidaan toteuttaa on-site tai off-site.Kyllä, työntekijöitä on haastateltava osana sekä toisen että kolmannen osapuolen lisensointiauditointeja. Haastattelut voivat olla joko on- tai off-site, mutta ne tulee kuitenkin aina toteuttaa olosuhteissa, jotka mahdollistavat luottamuksellisuuden ja anonyymiteetin.Kyllä, paikan päällä (on-site) tehtäviä haastatteluja työntekijöiden ja tuottajien kanssa. Työntekijähaastattelut tehdään usein paikan päällä erillisessä huoneessa, jossa ei ole läsnä auditoitavan kohteen johtoa tai esihenkilöitä. Haastatteluja voidaan järjestää myös sertifioitavan tilan ulkopuolella (off-site). Tätä vaihtoehtoa harkitaan erityisesti tilanteessa jossa epäillään vakavia työntekijöiden oikeuksien rikkomuksia ja/tai tutkitaan vakavia ilmoituksia väärinkäytöksistä. Jos työntekijät kuuluvat ammattiliittoon eikä ammattiliiton edustajaa ole haastateltu auditoinnin aikana, ammattiliittoon otetaan yhteyttä ja heille annetaan mahdollisuus antaa tietoja 2 viikon ajan.Kyllä, työntekijöitä on haastateltava osana sekä FLA:n auditoijien tekemiä auditointeja että osana sen jäsenyritysten omaa vastuullisuusvalvontaa. FLA:n auditoijien on haastateltava työntekijöitä olosuhteissa, jotka mahdollistavat luottamuksellisuuden. Työntekijöitä ei tule rangaista millään tavalla osallistumisesta haastatteluun.Kyllä, FWF:n auditointimetodologia edellyttää työntekijöiden off-site haastatteluja, ml. auditointien valmisteluvaiheessa. FWF:n auditoijat käyttävät FWF:n auditointimetodologiaa, ja sen käyttäminen on suositeltavaa (mutta ei pakollista) myös FWF:n jäsenyrityksille. FWF:n ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaista huolellisuutta koskevat toimintaperiaatteet edellyttävät, että sen jäsenyritykset konsultoivat sidosryhmiä huolellisuusvelvoiteprosessin kaikissa vaiheissa.Sidosryhmiä tulee haastatella osana sekä metsä- että jäljitettävyyssertifiointiin liittyviä auditointeja. Haastateltavat voivat olla työntekijöitä tai vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tai alkuperäiskansojen edustajia; työntekijähaastattelut eivät ole pakollisia. Auditointiyritys voi päättää, millaiset haastattelut ovat tarpeen vaatimustenmukaisuuden toteamiseksi.Kyllä. Työntekijöitä haastatellaan on-site, mutta haastattelujen tulee olla luottamuksellisia.Kyllä, työntekijöitä haastatellaan paikan päälläKyllä, haastatteluja tehdään mutta haastattelupaikkaa ei ole erikseen määriteltyKalastusyritysten kohdalla työolot eivät kuulu auditointien piiriin. Työolot kuuluvat auditointien piiriin vain muuhun arvoketjuun kuuluvien toimijoiden kohdalla, paitsi jos ko. yritykset pystyvät osoittamaan, että niiden kohdalla pakko- tai lapsityön riski on pieni, jolloin niitä ei auditoida työolojen osalta. Työolojen auditoinnit tehdään ns. proxy-auditointeina. MSC:n hyväksymät työolojen auditoinnit (Amfori BSCI, Sedex Smeta ja SA8000) edellyttävät työntekijöiden haastattelemista.Kyllä, sekä paikan päällä että etäyhteyksilläKyllä, haastattelut voidaan tehdä on- tai off-site mutta kuitenkin olosuhteissa, jotka mahdollistavat luottamuksellisuuden ja anonyymiteetin. Tilanteissa, joissa sosiaalisiin kriteereihin liittyvien poikkeamien riski on suuri tai erittäin suuri, tehdään kokonainen off-site selvitys, joiden aikana myös haastatellaan työntekijöitä.Kyllä. Haastattelujen paikkaa ei ole määritetty, mutta paikan tulee varmistaa haastattelujen luottamuksellisuus sekä luoda haastateltaville mukava ja luottamusta herättävä ympäristö.Kyllä, vaatimusten mukaisuuden toteamiseksi auditoijien tulee usean indikaattorin kohdalla toteuttaa haastatteluja, niin työntekijöiden kuin muiden sidosryhmien ja intressiryhmien kanssa. Haastattelut tehdään paikan päällä.Kyllä, auditointiprosessiin kuulu työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastattelut, jotka tehdään on-site. Auditointiprosessiin kuuluvat myös yhteydenotot muihin relevantteihiin sidosryhmiin.Kyllä. Yleisellä tasolla haastattelujen paikkaa ei ole määritelty, mutta paikan tulee mahdollistaa luottamuksellisuus eikä haastatteluissa saa olla työn- tai yrityksen johtoa paikalla. Kuitenkin jos muu todistusaineisto ei vahvista työntekijähaastattelujen kautta kerättyä tietoa, edellytetään off-site haastatteluja ja/tai erityisauditointia poikkeamien mahdollisuuden poissulkemiseksi. Lisäksi korkeimman riskin maissa työntekijähaastattelut tulee aina tehdä off-site.EiKyllä. Haastattelut järjestetään on-site. On kuitenkin mahdollista järjestää haastatteluja myös off-site mikäli tämä on tarpeen.
Työntekijät: “sertifiointijärjestelmillä ei ole mitään tekemistä meidän kanssamme”

Vuonna 2018–2019 Finnwatch selvitti työ- ja asuinoloja yhteensä kuudella eri teeplantaasilla Intiassa ja Sri Lankassa52. Tutkitut plantaasit olivat kaikki Rainforest Alliance-, UTZ-53 ja/tai Reilu kauppa -sertifioituja, ja ne toimittivat teetä sekä suomalaisille että kansainvälisille teebrändeille. Työ- ja asuinoloja koskevien kysymysten lisäksi Finnwatch pyrki työntekijähaastatteluissa selvittämään myös työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia sertifiointijärjestelmistä ja niiden vaikutuksista.

Tutkitusta kuudesta vastuullisuussertifioidusta plantaasista vain kolmessa työntekijät tiesivät niiden olevan sertifioituja. Vaikka sertifiointijärjestelmien logot olivat yleensä hyvin näkyvillä eri puolilla plantaaseja, eivät työntekijät välttämättä tunnistaneet niitä tai erottaneet järjestelmiä toisistaan.

Silloinkin kun työntekijät tiesivät plantaasien olevan sertifioituja he kertoivat, etteivät he ole olleet millään tavalla yhteydessä valvontajärjestelmien tai niiden käyttämien valvojien kanssa. Myöskään yksikään raporttia varten haastatelluista ammattiliittojen edustajista ei ollut koskaan ollut kertomansa mukaan tekemisissä sertifiointijärjestelmien kanssa.

Haastatelluilla työntekijöillä ei yleensä myöskään ollut käsitystä siitä, millaisia kriteereitä järjestelmät asettivat plantaasien työ- ja asuinoloille, eivätkä he pystyneet nimeämään omasta näkökulmastaan mitään sertifiointijärjestelmien etuja. Ainoastaan yhdellä tutkitulla plantaasilla noin puolet haastatelluista työntekijöistä nosti esiin Reilun kaupan lisällä rahoitetun koulutusohjelman, jonka kautta kaikkein köyhimpien perheiden lapset voivat saada taloudellista tukea ammatilliseen koulutukseen. Toisen, niin ikään Reilun kaupan sertifioiman plantaasin työntekijöistä yksi kertoi, että plantaasilla on käytössä erillinen pankkitili, johon ”plantaasin ulkomaisesta myynnistä saadut tulot” kanavoidaan yhteistyössä ulkomaisten organisaatioiden kanssa. Finnwatch uskoo, että tässäkin tapauksessa kyseessä oli Reilun kaupan lisä. Työntekijän mukaan varoja käytettiin plantaasin fasiliteettien parantamiseen. Hätätapauksissa niitä saatettiin käyttää myös plantaasin vakituisten työntekijöiden tukemiseen taloudellisesti. Työntekijän mukaan varojen allokoinnissa esiintyi kuitenkin suosintaa ja nepotismia.

Myös Reilu kauppa oli Finnwatchin näkemän auditointiraportin mukaan havainnut ongelmia Reilun kaupan lisän käytössä kyseisellä plantaasilla. Reilun kaupan lisästä oli muun muassa myönnetty lainoja plantaasin johdolle ilman asianmukaisia sopimuksia ja riskiarvioita. Plantaasin Reilu kauppa -sertifikaatti hyllytettiinkin ennen Finnwatchin raportin julkaisemista.

Myös muissa tutkimuksissa on todettu, että plantaasien työntekijöiden tietoisuus ja osallistuminen sertifiointijärjestelmien toimintaan on yleensä vähäistä. Tämän on esimerkiksi Intiassa todettu voivan joskus vahvistaa työnantajan ja työntekijöiden välisiä historiallisia, kolonialismin aikakaudelta periytyviä epätasapainoisia valtasuhteita esimerkiksi silloin, kun työntekijät mieltävät sertifiointijärjestelmien tuomat hyödyt työnantajan hyväntekeväisyydeksi työntekijöitä kohtaan.54

Alaviitteet

Finnwatchin tutkimalla intialaisella teetilalla oli sekä Rainforest Alliance-, UTZ- että Reilu kauppa -sertifiointi. Työntekijät eivät kuitenkaan osanneet kertoa juuri mitään järjestelmien tuomista hyödyistä.

3.2 Järjestelmien läpinäkyvyys

Toisena tarkastelun kohteena arvioinnissa on järjestelmien avoimuus. Keskeisimmät kysymykset liittyvät siihen, onko ulkopuolisilla tahoilla mahdollisuus tarkistaa, mihin kriteereihin auditointi- tai sertifiointijärjestelmä perustuu ja miten sen auditointimanuaalit tulkitsevat usein hyvin ylätasolla olevia kriteereitä.

Selvitämme myös, julkistaako järjestelmä tietoja siitä, mitkä yritykset ovat saaneet sertifikaatin tai läpäisseet auditoinnin hyväksyttävästi. Arvioinnin kohteena on myös, ilmoittavatko järjestelmät auditointien tuloksista auditoidun tuotantolaitoksen tai tilan työntekijöille tai muille sen vaikutuspiirissä oleville keskeisille sidosryhmille (ks. myös luku 3.7). Auditointiraporttien tai edes niiden tulosten julkistaminen on sidosryhmille keskeisin tapa saada tietoa järjestelmien toimivuudesta, puuttua mahdollisiin ongelmiin vaatimustenmukaisuuden valvonnassa sekä nostaa esiin mahdollisia väärinkäytöksiä tai epäjohdonmukaisuuksia yritysten kuluttajaviestinnässä. Sertifiointi- ja auditointijärjestelmien avoimuuden puutetta on jo pitkään pidetty merkittävänä ongelmana sille, että järjestelmissä olevia ongelmia ei ole pystytty osoittamaan ja ratkaisemaan julkisen keskustelun ja esimerkiksi työntekijöiden osallistumisen kautta.55

Selvitämme myös, raportoiko järjestelmä tai sen hyväksymät valvojat auditoinneissa esiin tulevia mahdollisia räikeitä laittomuuksia viranomaisille. Kysymys on tärkeä, kun arvioidaan sertifiointi- ja auditointijärjestelmien suhdetta valtioihin ja sääntelyyn. Paikalliset viranomaiset ja tuomioistuimet ulossulkevan yritysten itsesääntelyn on nähty sivuuttavan valtioiden roolin.56 Erityisen haitallista viranomaisten ja juridisten oikeussuojakeinojen sivuuttaminen on kehittyvissä maissa, joissa sen voidaan katsoa heikentävän entisestään työsuojeluviranomaisten toimintaa sekä valtion kiinnostusta työlakien tason tai toimeenpanon parantamiseen tai korruption kitkemiseen.

Alaviitteet
Taulukko 4: Järjestelmien läpinäkyvyys
 Amfori, Business Social Compliance Initiative BSCIBetter Cotton Initiative BCIFair for lifeFair Labor Association FLAFair Wear Foundation FWFForest Stewardship Council FSCGlobal Organic Textile Standard GOTSICTI Ethical Toy Program IETPISCCMarine Stewardship Council MSCProTerraRainforest AllianceReilu kauppaRound Table on Responsible Soy RTRSRoundtable on Sustainable Palm Oil RSPOSA8000SGF Voluntary Control SystemWIETA
Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia?KylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKyllä
Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointi-
manuaali julkinen?
KylläKylläKylläFLA:n auditointimetodologian tiivistelmä on julkinen. FLA:n auditoijat käyttävät FLA:n auditointimetodologiaa. Sen käyttäminen on suositeltavaa (mutta ei pakollista) FLA:n jäsenyrityksille. Myös jäsenyritysten vaatimustenmukaisuuden arviointiprossessin kuvaus on julkinen.FWF:n auditointimetodologia ja jäsenyritysten vaatimustenmukaisuuden arviointiin tarkoitettu Brand Performance Check -opas ovat julkisia. FWF:n auditoijat käyttävät FWF:n auditointimetodologiaa. FWF:n auditointimetodologian käyttäminen on suositeltavaa (mutta ei pakollista) sen jäsenyrityksille.KylläEi. Auditointiyritykset käyttävät omia manuaalejaan, joiden tulee kuitenkin perustua GOTS-standardiin ja sen toimeenpanomanuaaliin ,jotka ovat julkisia.KylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKyllä
Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointi-
manuaali julkinen?
KylläKylläKylläKyllä, sekä alihankkijoita koskevien kriteerien (Workplace Code of Conduct) että jäsenyrityksiä koskevien valvontaperiaatteiden (Principles of Fair Labor and Responsible Sourcing / Production) tulkinnan sisältävä implementointimanuaali on julkinen.Alihankkijoiden työoloja koskevan Code of Labour Practicesin tulkintaopas ei ole julkinen. FWF on kuitenkin julkaissut aihekohtaisia toimeenpano-oppaita koskien esim. elämiseen riittävää palkkaa ja työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua. Jäsenyritysten arviointiin tarkoitettu
Brand Performance Check -opas on
julkinen.
Ohjeistusta ja tulkintaoppaita on julkisesti saatavilla vain joistain aihepiireistä, kuten elämiseen riittävä palkka ja alkuperäiskansojen oikeus vapaaseen, tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen.KylläKylläOsittain. Auditointiprosesseja kuvaavat manuaalit ovat saatavilla ISCC:n verkkosivuilla. ISCC tarjoaa järjestelmän käyttäjille lisäksi tarkistuslistoja, joilla he voivat valmistautua auditointeihin. Nämä ovat tarjolla vain kirjautuneille käyttäjille.KylläKylläKylläKylläJärjestelmällä ei ole erillistä auditointimanuaalia, mutta RTRS-standardin indikaattorit sisältävät ohjeet niiden valvontaan.KylläKylläKylläKyllä
Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa?EiEiKyllä, sertifioitujen toimijoiden tulee ilmoittaa työntekijöille ja tuottajille auditointien tuloksista.Sidosryhmien osallistamista ei edellytetä. FLA:n auditoijien tekemien auditointien tulokset ovat julkisia.Kyllä, silloin kun se on mahdollista eli jos ko. tehtaalla on ammattiliitto tai muu työntekijöiden edustus.Kaikki ne, joita on haastateltu auditointien aikana, saavat kopion auditointiraportista. FSC:n auditointiraportit ovat julkisia ja saatavilla järjestelmän verkkosivustolla.EiEiAuditointiyritykset laativat yhteenvedon auditointiraportista, joka on ladattavissa ISCC:n verkkosivuilta sertifiointitodistusten kanssa. Aktiivista prosessia, jolla varmistettaisiin, että auditointitulokset tulevat vaikutusten kohteena olevien ryhmien tietoon ei kuitenkaan ole.EiEi, julkisesti jaetaan vain konsolidoitua tietoa kaikista auditoinneistaEi. Auditointiraporttien tiivistelmät ovat kuitenkin julkisia.Kyllä. Reilu kauppa edellyttää tuottajaorganisaatioita jakamaan auditointien tulokset työntekijöille/organisaation jäsenille sellaisessa muodossa ja sellaisella kielellä, jolla he voivat helposti tutustua niihin.Tuottajilla ei ole velvoitetta jakaa auditointien tuloksia työntekijöille tai muille sidosryhmille.Ei, mutta auditointiraportit ovat julkisesti saatavilla verkkosivuilla.Kyllä, löydökset jaetaan sertifioidun toimijan työntekijöiden kanssa.EiKyllä. Auditointien tuloksista kerrotaan työntekijöiden edustajille auditointien lopussa. Työntekijöitä tulee osallistaa korjaaviin toimenpiteisiin ja heidän tulee kuitata korjaavat toimenpiteet.
Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia?EiEiAuditointien tulokset eivät ole julkisia. Sen sijaan yhteenveto sertifioitujen kohteiden tilanteesta on saatavilla Fair for Lifen verkkosivuilla.FLA:n auditoijien tekemien auditointien tulokset ovat julkisia. Myös FLA:n jäsenyrityksiä koskevien vaatimustenmukaisuusarviointien tulokset ovat julkisia.Tehdasauditointien tulokset eivät ole julkisia. Jäsenyritysten toimintaa arvioivien Brand Performance Checkien tulokset kuitenkin ovat julkisia. Vuodesta 2023 lähtien jäsenyrityksiä arvioidaan myös niiden alihankintaketjujen ja vastuullisuusvalvonnan läpinäkyvyyden perusteella, ml. merkittäviä riskejä koskeva raportointi, riskien priorisointi sekä ehkäisevien ja lieventävien toimenpiteiden tulokset.KylläEiEi, mutta tehtaiden sertifiointistatus on saatavilla julkisilta verkkosivuilta.Yhteenveto auditointien tuloksista julkaistaan ISCC:n verkkosivuilla yhdessä sertifiointitodistusten kanssa.Kalastusyritysten kohdalla kyllä. Muuhun arvoketjuun kuuluvien toimijoiden kohdalla ei.Ei, julkisesti jaetaan vain konsolidoitua tietoa kaikista auditoinneistaKyllä, auditointiraporttien tiivistelmät ovat julkisiaEiKylläKylläEiEiEi
Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/
tuottajista julkisia?
EiKyllä. Tiedot lisenssinhaltijoista ovat julkisia.KylläFLA:n jäsenyrityksiä koskevien vaatimustenmukaisuusarviointien tulokset ovat julkisia.Jäsenyritysten toimintaa arvioivien Brand Performance Checkien tulokset ovat julkisia.KylläKyllä, tiedot sertifikaatinhaltijoista ovat saatavilla GOTS:n verkkosivuilla.KylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläKylläEi. Vain jäsenyrityksillä on pääsy sertioidut yritykset sisältävään tietokantaan.Ei
Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit?EiOsa tiedoista on saatavilla. Esimerkiksi satokaudella 2019–2020 BCI koulutti 2,7 miljoonaa puuvillatuottajaa, joista 2,4 miljoonalle myönnettiin lisenssi myydä Better Cotton -puuvillaa.EiFLA:n jäsenyrityksiä koskevien vaatimustenmukaisuusarviointien tulokset ovat julkisia.Jäsenyritysten toimintaa arvioivien Brand Performance Checkien tulokset ovat julkisia.KylläEiKyllä. Tiedot auditointien määrästä, sertifioiduista tehtaista, koeajalla olevista tehtaista ja sertifioinnin menettäneistä tehtaista julkistetaan vuosiraporteissa.Tietoja ei-läpäistyistä auditoinneista ei julkaista, mutta tiedot voimassaolevista, vanhentuneista tai pois vedetyistä sertifikaateista ovat saatavilla järjestelmän verkkosivuilta.Kyllä, järjestelmän verkkosivustolla on saatavilla ajantasaista tietoa sertifikaatinhaltijoiden statuksesta (valid, invalid, in-assessment, certified).Kyllä, auditoinneista julkaistaan konsolidoitua tietoa.Kyllä, tiedot sertifikaatin/lisenssinhaltijoista ja niistä, joiden sertifikaatti/lisenssi on hyllytetty, ovat julkisia.Reilun kaupan käyttämä sertifiointiyritys FLOCERT julkaisee tiedot sertifikaatin/lisenssinhaltijoista ja niistä, joiden sertifikaatti/lisenssi on hyllytetty.
EiKaikkien järjestelmässä mukana olevien yritysten ja tuottajien tiedot ovat saatavilla RSPO:n verkkosivuilla ml. tieto heidän sertifiointinsa statuksesta.Tilastotietoa myönnetyistä uusista sertifikaateista ja uudelleensertioinneista, sekä peruutetuista tai erääntyneistä sertifikaateista on saatavilla järjestelmän verkkosivuilla.EiEi
Onko auditoijille annettu ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille?Jos vakavia ihmisoikeusloukkauksia havaitaan, auditoinnissa aletaan noudattaa BSCI:n nollatoleranssi-protokollaa. Protokollan mukaisesti BSCI:n jäsenet päättävät lähettävätkö ne tiedon paikallisille työviranomaisille mikäli se katsotaan relevantiksi tai mahdolliseksi.EiKyllä, viranomaisille ilmoitetaan riippuen havaitun ongelman laadusta ja vakavuudesta.Kyllä. Kun törkeitä poikkeamia havaitaan, FLA:n auditoijien tulee toimia tietyn protokollan mukaan (Immediate Action Procedure) ja informoida FLA:ta niistä, ml. mahdollisista rikoksista, 24 tunnin kuluessa auditoinnista. Ilmoitus viranomaisille tehdään, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.FWF:n auditoijlle on annettu ohjeet siitä, miten heidän tulee toimia. Epäkohtiin pyritään kuitenkin puuttumaan ensisijaisesti FWF:n jäsenyritysten ja niiden alihankkijoiden välisen yhteistyön kautta, jota FWF ohjaa ja jonka tulokset se varmentaa.EiAuditoijien tulee ilmoittaa vakavista löydöksistä auditointiyrityksen pääkonttorille tai GOTS:lle, jotka tekevät päätöksen siitä, mihin toimenpiteisiin löydösten perusteella ryhdytään. Laittomasta ja rikollisesta toiminnasta voidaan ilmoittaa viranomaisille, mutta ei välttämättä automaattisesti.Kyllä, auditoijat on ohjeistettu ilmoittamaan IETP:lle mahdollisimman pian, heti kun se on turvallista, mikäli auditoinnissa tavataan henkeä uhkaavia riskejä tai mahdollisesti laittomia tai rikokseen viittavaa toimintaa.Jos auditoijat havaitsevat laitonta tai rikokseen viittavaa toimintaa heidän tulisi välittää tieto viranomaisille ja ISCC:lle.Auditoijille on olemassa ohjeistus, mutta viranomaisia ei informoida automaattisesti.Auditoijien tulee raportoida mahdolliset rikokset sertifiointiyritykselle sekä ProTerra-säätiölle, joka tekee päätöksen siitä mihin toimenpiteisiin asiassa ryhdytään.Auditoijien tulee ennen auditointia laatia lista niistä viranomais- ja muista tahoista, jotka voivat tarvittaessa tukea heikossa asemassa olevia uhreja. Mahdolliset uhrit ohjataan viranomais- ja muiden tahojen puoleen heidän suostumuksellaan. Vakavat tapaukset, jotka voivat mahdollisesti olla rikoslain vastaisia, voidaan myös raportoida poliisille, mutta raportointi ei ole automaattista. Mahdollisen rikosasian raportointi poliisille on uhrin ja auditoinnin kohteena olevan toimijan johdon vastuulla.
Auditoinneissa tehdyt havainnot toimitetaan sertifiointia tekevälle yritykselle, joka ryhtyy niiden pohjalta toimenpiteisiin. Löydösten luonteesta riippuen toimenpiteitä tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai ne raportoidaan viranomaisille. Viranomaisille ei ilmoiteta automaattisesti.Kyllä, auditoijille on annettu selkeät ohjeet siitä miten toimia tilanteessa, jossa he havaitsevat laittomia tai rikokseen viittaavaa toimintaa. Tietoa siitä, ilmoitetaanko tiedot viranomaisille ei tätä tutkimusta varten saatu RTRS:ltä.Auditoijille ei ole erityisiä toimintaohjeita laittomuuksiin tai mahdollisiin rikoksiin liittyen. Auditoijat on koulutettu ja heillä on velvollisuus olla valppaina ja havaita mahdollisia laittomia tai rikokseen viittaavia toimia. RSPO:n mukaan auditoijat raportoivat em. ongelmat sertifioitavalle taholle varmistaen näin tämän turvallisuuden.Vain tilanteissa, joissa rikoslakia epäillään rikotun törkeällä tavalla, tulee auditoijan ilmoittaa löydöksistä viranomaisille. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijät ovat välittömässä vaarassa, pakkotyö, tai pahoinpitely tai fyysinen hyväksikäyttö.Vakavissa väärinkäytöstapauksissa on mahdollista antaa tietoja viranomaisille sekä laittaa vireille EU-tason prosesseja tai oikeudenkäyntejä tuottajaa vastaan.Kyllä. Auditoijia on ohjeistettu olemaan yhteydessä WIETAan. Viranomaisille ilmoittamisesta ei ole ohjeita.
3.3 Kriteerien kattavuus ja laatu

Kuten edellä aikaisemmin todettiin, sertifiointi- ja auditointijärjestelmien kriteeristöissä olevia eroja on paljon, ja erilaisia kriteeristön tiukkuutta ja kunnianhimoa tarkastelevia vertailuja on tehty runsaasti. Finnwatch keskittyy omassa kriteerejä koskevassa arvioinnissaan kahteen työelämän oikeuksien kannalta perustavimpaan kysymykseen, ammatillisen järjestäytymisvapauden aktiiviseen edistämiseen sekä elämiseen riittävän palkan57 vaatimukseen. Jälkimmäinen on usein tuloksena edellisestä, so. työehtosopimusneuvotteluista työntekijöiden ja työntekijöiden välillä. Joissain auditointi- ja sertifiointijärjestelmissä elämiseen riittävää palkkaa on pyritty edistämään myös erillisenä ihmisoikeusperusteisena kysymyksenä.

Ammatillinen järjestäytymisoikeus toteutuu auditointien kohteena olevissa riskimaissa vain harvoin58, ja se sivuutetaan sertifiointi- ja auditointijärjestelmien kriteereissä usein kevyesti kieltämällä ammatillisen järjestäytymisen aktiivinen estäminen. Työnantajilta edellytetään vain harvoin aktiivisia toimia järjestäytymisvapauden edistämiseksi. Järjestäytymisen vapauteen ja kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen liittyvät ongelmat ovat yleisesti tunnettuja, mutta silti valvontajärjestelmän läpäisevät jatkuvasti tehtaat, joiden työntekijöillä ei käytännössä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia järjestäytyä tai neuvotella työehdoista.

Arviointitaulukkomme tarkastelee myös, miten järjestelmät sopeuttavat auditointejaan riskien perusteella esimerkiksi huomioimalla riskimaiden maakohtaisia eroja. Osassa niin sanotuissa riskimaissa on paikallisesta kontekstista nousevia ihmisoikeusriskejä, joiden huomiotta jättäminen voi merkittävästi heikentää auditointien laatua. Tällaisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi kastittomien asema Intiassa, Nepalissa ja Bangladeshissa tai siirtotyöntekijöiden rekrytointi- ja asiakirjamaksut Thaimaassa tai Malesiassa.

Alaviitteet
Taulukko 5: Kriteerien kattavuus ja laatu
 Amfori, Business Social Compliance Initiative BSCIBetter Cotton Initiative BCIFair for lifeFair Labor Association FLAFair Wear Foundation FWFForest Stewardship Council FSCGlobal Organic Textile Standard GOTSICTI Ethical Toy Program IETPISCCMarine Stewardship Council MSCProTerraRainforest AllianceReilu kauppaRound Table on Responsible Soy RTRSRoundtable on Sustainable Palm Oil RSPOSA8000SGF Voluntary Control SystemWIETA
Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuus-
velvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa.
Amfori BSCI:n jäsenten tulee sitoutua toimimaan huolellisesti sekä a) arvioimaan vaikutuksensa sekä riskinsä BSCI:n eettisen toimintaohjeiston arvoja ja periaatteita vasten; b) tunnistaa ne hankintaketjunsa, joissa negatiivisia vaikutuksia voi esiintyä sekä c) ryhtyä toimenpiteisiin, joilla tavoitellaan negatiivisten vaikutusten estämistä ja/tai niihin puuttumista BSCI:n eettisen toimintaohjeiston mukaisesti. BSCI-auditointien kohteena olevilta yrityksiltä Amfori BSCI:n eettinen toimintaohjeisto edellyttää sosiaalisen johtamisen järjestelmää ja vaatimusten ulottamista niiden omaan alihankintaketjuun. Auditoitavilla yrityksillä tulee olla oma ihmisoikeussitoumus ja niiden tulee implementoida riskeihin perustuvaa huolellisuusvelvoitepohjaista johtamisjärjestelmää.N/AN/AFLA edellyttää, että sen jäsenyritykset noudattavat asianmukaista huolellisuutta soveltuvien alihankkijoidensa kohdalla, mutta jäsenyritysten koko arvoketju ei kuulu vaatimuksen piiriin. Valmistavan teollisuuden ohjelmassa mukana olevien jäsenyritysten soveltuvia alihankkijoita ovat esimerkiksi tuotantolaitokset, joissa valmistetaan vaatteita (ml. leikkaus ja ompelu), kokoonpanotehtaat sekä tuotteiden pakkaamot. Maatalousohjelmassa mukana olevien jäsenten soveltuvia alihankkijoita ovat viljelytilat ja osuuskunnat. Ohjelman piiriin kuuluu myös maatalousraaka-aineen tiloilla tai osuuskunnissa tapahtuva prosessointi.Kyllä, FWF edellyttää, että sen jäsenyritykset noudattavat ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaista huolellisuutta. Sekä FWF:n Code of Labour Practices että sen asianmukaisen huolellisuuden toimintaperiaatteet koskevat kuitenkin vain vaatteiden tuotantoketjujen vaiheita "kankaan jälkeen", ei koko arvoketjua.N/AGOTS:n mukaan sen sosiaalisten kriteerien riittävä toimeenpano edellyttää YK:n ohjaavien periaatteiden noudattamista, mutta GOTS-standardissa ei ole huolellisuusvelvoitteen noudattamista koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia. Luonnosversio GOTS:n päivitetystä kriteeristöstä sisältää eksplisiittisen vaatimuksen sertifioiduille yrityksille noudattaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta.EiN/AN/AN/AN/AN/AN/AN/AKyllä, SA8000 edellyttää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta yrityksen tavarantoimittajien ja alihankkijoiden sekä yksityisten työnvälitystoimistojen suhteen. Huolellisuusvelvoiteprosessin tulokset tulee huomioida uusien liikekumppaneiden valinnassa ja hankintapäätöksiä tehtäessä. Sertifoinnin kohteena olevien yritysten suoriutuminen tässä suhteessa kuuluu auditointien piiriin.Ei. SGF kuitenkin edellyttää, että sertifioidut yritykset valuttavat sertifioinnin vaatimukset (ml. sitoutumisen sosiaalisen vastuun periaatteet sisältävän AIJN:n eettisen ohjeiston) omille hedelmätoimittajilleen sekä pakkaamoille.Kyllä
Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/
sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhinta-
mekanismeja tai sertifioitujen/
auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)?
Kyllä. Amfori BSCI:n eettisen ohjesäännön mukaan BSCI:n jäsenten ei tule saattaa alihankkijoitaan (esim. kohtuuttoman hinnan tai toimitusaikataulujen kautta) tilanteeseen, jossa niillä ei ole mahdollista noudattaa Amfori BSCI:n eettistä ohjesääntöä.Kyllä. BCI:n vähittäiskauppa- ja brändijäsenten tulee sitoutua hankkimaan Better Cotton -puuvillaa kestävän puuvillan hankintasuunitelman mukaisesta. Hankintasuunnitelman tavoitteena tulee olla, että kaikki jäsenen käyttämä puuvilla on kestävää ("more sustainable"). Better Cotton -puuvillan lisäksi BCI hyväksyy kestäväksi myös luomu- ja kierrätyspuuvillan sekä Reilun kaupan puuvillan.Kyllä, järjestelmä edellyttää reilu kauppa -sertifioitujen raaka-aineiden ostojen lisäämistäKyllä, FLA:n jäsenyritysten tulee esim. tehdä yhteistyötä alihankkijoidensa kanssa alihankkijoiden työntekijöihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi, vastuuttaa niiden oma henkilökunta tuotesuunnittelun ja hankinnan toteuttamisesta siten, että kielteiset vaikutukset alihankkijoiden työntekijöille voidaan välttää sekä tarjota kannustimia vastuullisille alihankkijoille.FWF edellyttää, että sen jäsenet mukauttavat ostokäytäntöjään vastuullisemmiksi, ml. kaikkia uusia alihankkijoita koskeva huolellisuusvelvoite ennen tilausten tekemistä, tuotannon suunnittelu, joka mahdollistaa kohtuulliset työajat sekä hinnoittelu, joka mahdollistaa vähintään lakisääteiset minimipalkat.EiEiEi tavallisesti, mutta koronapandemian aikana IETP julkaisi vastuullisten ostokäytäntöjen ohjeen tukeakseen ostajien vastuullisuustyötä.EiEiJärjestelmä suosittelee paikallisia ja pitkäaikaisia ostosuhteita.Kaikkien ostajien on maksettava sertifioiduista tuotteista markkinahintojen lisäksi ns. vastuullisuuslisää (Sustainability Differential) ja investointitukea (Sustainability Investment). Vastuullisuuslisälle on asetettu tietty vähimmäismäärä. Investointituen määrä on neuvottelukysymys, josta päätetään ostosopimusta tehdessä. Banaaneille ja muille hedelmille investointituen määrä on vakioitu. Lisäksi ostoyritykset voivat vapaaehtoisesti sitoutua kontribuoimaan elämiseen riittäviin palkkoihin omissa alihankintaketjuissaan.Kyllä, suurimmassa osassa sertifioituja tuotteita ostajien edellytetään maksavan vähintään Reilun kaupan minimihintaa sekä kiinteää Reilun kaupan lisää tuottajille. Ostajien tulee myös kommunikoida ostosuunnitelmistaan tuottajille sekä sitoutua reiluihin kaupankäyntitapoihin. Lisäksi ketjun ensimmäisen ostajan tulee tarjota tuottajille ennakkorahoitusta.RTRS:n jäsenyritysten tulee raportoida mitä toimenpiteitä ne ovat tehneet ja aikovat tehdä tulevina vuosina ja sitä pidemmällä ajanjaksolla tuottaakseen tai ostaakseen lisää RTRS-sertifioitua soijaa.Mikäli tuotteisiin liittyen tehdään RSPO:ta koskevia vastuullisuusväittämiä ja tuotteessa on ei-sertifioitua palmuöljyä (ei-sertifioitua palmuöljyä saa olla maksimissaan 5 prosenttia palmuöljystä) syy tähän tulee perustella ja tulee laatia toimenpidesuunnitelma, jonka avulla siirrytään kohti kokonaan sertifioitua palmuöljyä.SAI:lla ei ole virallista suhdetta SA8000-sertifioitujen yritysten asiakkaisiin. SAI kuitenkin edistää ostajien ja toimittajien keskinäistä Code of Conductia edistääkseen jaettua vastuuta toimitusketjuissa, ja sen Social Fingerprint -työkalu auttaa ostajia hallitsemaan sosiaalisesti vastuullisia toimitusketjuja.EiWIETAn eettinen toimintaohjeisto ja kriteeristö sisältää sitoumuksen eettiseen hankintaan.
Edistetäänkö järjestäytymis-
vapautta aktiivisesti?
Ei. BSCI kuitenkin edistää työntekijöiden osallistumista valitusmekanismien käyttöönotossa.Kyllä. Maissa, joiden lainsäädäntö kieltää työntekijäjärjestöjen toiminnan, tuottajien tulee tarjota työntekijöille vaihtoehtoisia tapoja järjestäytyä. Tuottajien ja työntekijäjärjestöjen tulee varmistaa, että kaikki työntekijät kokevat, että heidän intressinsä huomioidaan. Yleisimmin puutteita on naisten aseman huomioimisessa. Lisäksi tuottajien tulee varmistaa, että työntekijöiden edustajilla on käytössään kohtuulliset fasiliteetit. Järjestäytymisvapautta koskevat kriteerit eivät koske pienviljelijöitä.Kyllä. Työntekijöiden oikeudesta järjestäytyä viestitään aktiivisesti työntekijöille (sertifiointisyklin 2. vuosi). Jos laki rajoittaa järjestäytymisen vapautta tai kollektiivisia neuvotteluja työnantajan tulee antaa työntekijöiden valita omat edustajansa.Kyllä, työntekijöille tulee kertoa FLA:n Workplace Code of Conduct -toimintaperiaatteiden vaatimuksista, jotka sisältävät työntekijöiden ammatillista järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevia kriteereitä. Vaatimusten tulee myös olla saatavilla paikallisille kielille käännettynä tuotantolaitosten yleisissä tiloissa. Maissa, joiden lainsäädäntö rajoittaa ay-oikeuksia, työnantaja ei saa estää työntekijöiden vaihtoehtoisia tapoja järjestäytyä. Myös sellaisten liittojen, jotka edustavat vain työntekijöiden vähemmistöä, kanssa tulee neuvotella ja niiden tulee voida olla jäsentensä mukana esimiesten kanssa käytävissä keskusteluissa. FLA:n jäsenyrityksiä, jotka ovat ostajia, koskevat valvontaperiaatteet edellyttävät, että ne konsultoivat ammattiliittoja. FLA:n jäsenyrityksiä, jotka ovat tuottajia, koskevat valvontaperiaatteet edellyttävät, että ne kouluttavat omaa henkilökuntaansa ay-oikeuksista ja toimimisesta ammattiliittojen kanssa.Kyllä, jäsenyritysten tulee ryhtyä tiettyihin toimenpiteisiin ammattillisen järjestäytymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden edistämiseksi, niille suotuisan toimintaympäristön varmistamiseksi ja ay-aktiivien suojelemiseksi. Toimenpiteitä ovat mm. hankintastrategia, jossa etusijalla ovat alihankkijat ja maat, joissa työntekijät voivat harjoittaa vapaasti ay-oikeuksiaan, suorat sopimukset ammattiliittojen kanssa, jotka takaavat työntekijöille mahdollisuuden osallistua työolojen valvontaan ja korjaamiseen, sekä vaikuttaminen toimintamaiden poliittisiin päättäjiin ay-oikeuksien edistämiseksi ja turvaamiseksi.Työolojen on oltava Kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimusten mukaisia, ml. ammattillista järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevat sopimukset. Työntekijöitä tulee kouluttaa ILO:n perussopimuksista.Järjestäytymisvapautta tulee kunnioittaa. Työnantajan on osoitettava avointa ja tukevaa suhtautumista ammattiliittoihin. Työntekijöille tulee kertoa (esim. työpaikan ilmoitustauluilla, työsopimuksessa) heidän oikeudestaan järjestäytyä. Jos lainsäädäntö rajoittaa työntekijöiden oikeutta järjestäytyä, työnantajan tulee sallia työntekijöiden vapaasti valita edustaja, jonka kanssa työnantaja voi käydä vuoropuhelua.Tehtailla tulee olla käytössään politiikat, jotka sisältävät työntekijöiden oikeuden järjestäytyä sekä neuvotella kollektiivisesti. Politiikan tulee olla julkinen ja kirjoitettu paikallisella virallisella kielellä.Auditoinneissa tulee saada työntekijähaastatteluihin perustuva vahvistus sille, että työnantaja tukee tai ei ainakaan estä työntekijäkomiteoiden toimintaa. Ammattiliittojen jäsenillä on taattu mahdollisuus suorittaa tehtäviään ainakin normaalien työtuntien ulkopuolisena aikana.Ei. Kalastusyritysten kohdalla kriteerit eivät kata työelämän oikeuksia. Muun arvoketjun osalta kriteerit kattavat vain pakko- ja lapsityön.Sertifioitujen yritysten tulee esittää todisteet siitä, että tuottajat kunnioittavat työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja perustaa ammattiliittoja, ja että työntekijöille on tarjottu koulutusta työelämänoikeuksista ml. järjestäytymisen vapaus.Oikeudesta järjestäytyä tulee tiedottaa työntekijöille työpaikoilla heidän ymmärtämillään kielillä kirjallisesti. Työntekijöiden edustuksellisilla järjestöillä tulee myös olla mahdollisuus käyttää työpaikan ilmoitustauluja omasta toiminnastaan tiedottamiseen. Työntekijöiden edustajille on annettava kohtuullisesti palkallista vapaa-aikaa työntekijöiden edustamiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Tarvittaessa johdon on myös tarjottava työntekijöiden edustajille kohtuulliset fasiliteetit, ml. kokoustilat, tiedotuskanavat ja lastenhoito. Jos ay-oikeuksia rajoitetaan lailla, johdon on sallittava vaihtoehtoisten riippumattomien työntekijäjärjestöjen toiminta, neuvottelu ja vuoropuhelu johdon kanssa. Järjestäytymisvapautta koskevat vaatimukset koskevat sekä alkutuotantoa että jäljitettävyyssertifikaatin haltijoita; alkutuotannossa niitä sovelletaan kuitenkin vain viljelytiloihin, jotka työllistävät vähintään 5 työntekijää.Reilun kaupan työntekijästandardin mukaan oikeudesta järjestäytyä tulee tiedottaa työntekijöille työpaikalla heidän ymmärtämällään kielellä. Työpaikoilla tulee olla jonkinlainen demokraattisesti valittu ja itsenäinen työntekijäkomitea, joka edustaa työntekijöitä ja voi neuvotella työnantajan kanssa. Aloilla, joilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta yritysten tulee proaktiivisesti pyrkiä työehtosopimuksen neuvottelemiseen työntekijöiden edustajan kanssa.Tietoa toimenpiteistä ei saatu järjestelmältä.
Kyllä. Työntekijöille tulee ilmoittaa näiden oikeudesta järjestäytyä erillisellä dokumentilla, joka tulee olla saatavilla työntekijöiden ymmärtämällä kielellä. Oikeus järjestäytyä tulee myös selittää työntekijöille.Järjestäytymisvapaus on sisällytettävä työntekijöiden perehdyttämiseen tai muuhun koulutukseen, ja järjestäytymisvapautta ja kollektiivisia työehtosopimusneuvotteluja koskevat yrityksen politiikat on julkaistava näkyvästi työpaikalla kielillä, joita työntekijät ymmärtävät. Maissa, joissa riippumattomien ammattiliittojen perustamista rajoitetaan lailla, työnantajan on annettava työntekijöille mahdollisuus valita vapaasti edustajansa. SA8000:n ohjeistus ohjaa auditoijia varmentamaan ammatillista järjestäytymisvapautta koskevien kriteerien täyttymisen ensisijaisesti työntekijöiden off-site haastatteluilla.EiKyllä. Työntekijöille ja heidän edustajilleen tulee tarjota kaikki relevantti tieto, jonka avulla he voivat käydä merkityksellisiä neuvotteluja työnantajan kanssa. Yritysten tulee omaksua avoin asenne ammattiliittojen ja muiden työntekijöitä edustavien elimien toimintaa kohtaan sekä varmistaa ammattiliittojen pääsy työpaikalle.
Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan?Ei. Amfori BSCI kuitenkin tarjoaa tehtaille pikatyökalun, joilla ne voivat laskea työntekijöilleen elämiseen riittävän palkan. Auditoijien tulee laskea elämiseen riittävä palkka sekä sisällyttää sitä koskeva data auditointiraporttiin sekä verrata elämiseen riittävää palkkaa tehtaassa maksettuun palkkatasoon.Ei. Pienviljelijöiden toimeentulon parantaminen on kuitenkin yksi BCI:n strategisista tavoitteista strategiakaudelle 2021–2030.Kyllä, elämiseen riittävää palkkaa tulee maksaa sertifiointisyklin 3. vuonna. Elämiseen riittävä palkka voidaan laskea käyttämällä kansalaisyhteiskunnan laatimia olemassaolevia laskentamalleja tai työnantajan itsensä laatimaa laskelmaa, joka perustuu selvityksiin ja työntekijähaastatteluihin.FLA:n mukaan työntekijöille tulee maksaa palkkaa, joka riittää turvaamaan työntekijöiden perustarpeet ja pienimuotoisen säästämisen. Vähimmäisvaatimus kuitenkin on, että työntekijöille maksetaan lakisääteistä minimipalkkaa. Jos minimipalkka ei täytä työntekijöiden perustarpeita, palkkoja tulee asteittain korottaa perustarpeiden kattamiseen riittävälle tasolle. FLA lanseerasi vuonna 2015 sen jäsenyrityksille ohjeistuksen, jonka tavoitteena oli varmistaa elämiseen riittävän palkan toteutuminen sen jäsenyritysten alihankintaketjuissa vuoteen 2018 mennessä. Vuonna 2020 lähestymistapaa päivitettiin. FLA:n vuonna 2020 julkaistu Fair Compensation Strategy velvoittaa sen jäsenyritykset arvioimaan niiden alihankkijoiden maksamien palkkojen ja elämiseen riittävän palkan välisen erotuksen ja laatimaan suunnitelman erotuksen umpeenkuromiseksi. Tukeakseen tätä työtä FLA on kehittänyt erilaisia työkaluja, kuten Fair Compensation Dashboardin, jossa hyödynnetään Global Living Wage -koalition laskemia arvioita elämiseen riittävästä palkasta ja peilataan niitä FLA:n jäsenyritysten alihankkijoilta kerättyyn palkkadataan.Brand Performance Check sisältää neljä elämiseen riittävään palkkaan liittyvää indikaattoria. Jos jäsenyrityksen alihankkija maksaa työntekijöille vain lakisääteistä minimipalkkaa eikä jäsen ole ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin, katsotaan se jäsenyrityksen toiminnan arvioinnissa riittämättömäksi. FWF on laatinut useita työkaluja, joiden tarkoituksena on auttaa sen jäseniä kuromaan umpeen vallitsevien palkkojen ja elämiseen riittävien palkkojen välistä erotusta niiden tuotantoketjuissa (FWF Wage Ladder Benchmarking Tool) tai joiden avulla jäsenyritykset voivat arvioida palkankorotusten vaikutusta tuotteiden kuluttajahintoihin (Fair Wage App).Metsäsertifioinnin kohdalla palkkojen tulee olla joko toimialakohtaisten standardien, työehtosopimusten tai elämiseen riittävän palkan mukaisia, jos näiden määritelmien mukaiset palkat ovat korkeampia kuin lakisääteinen minimipalkka. Vain jos mitään em. palkoista ei ole määritelty, tulee sertifioinnin kohteena olevan tuottajan sopia työntekijöiden kanssa menettelytavoista elämiseen riittävän palkan määrittämiseksi. Muuta arvoketjua koskevissa sertifiointikriteereissä ei ole palkkaa koskevia kriteereitä. FSC ei enää ole Global Living Wage -koalition jäsen.Ei, mutta elämiseen riittävää palkkaa voidaan edellyttää jatkossa. Tähän valmistautumiseksi sertifoiduilta yrityksiltä edellytetään jo nyt, että ne laskevat elämiseen riittävän palkan ja erotuksen maksamisensa palkkojen ja elämiseen riittävien palkkojen välillä. Työnantajia myös kannustetaan eron umpeen kuromiseen.EiKyllä, mutta ISCC ei tarjoa laskentamallia elämiseen riittävän palkan laskemiseen. Auditoijan tulee arvioida ja analysoida tilanne auditoitavan teollisuudenalan ja maan tilanteen mukaan.Ei. Kalastusyritysten kohdalla kriteerit eivät kata työelämän oikeuksia. Muun arvoketjun osalta kriteerit kattavat vain pakko- ja lapsityön.EiTyöntekijöille on maksettava joko lakisääteistä minimipalkkaa tai työehtosopimuksessa sovittua palkkaa sen mukaan, kumpi on korkeampi. Alkutuotannon kohdalla työntekijöille maksettuja palkkoja on kuitenkin arvioitava vuosittain suhteessa elämiseen riittävän palkan laskelmaan, ja jos ne jäävät alle elämiseen riittävän tason, johdon on yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa laadittava suunnitelma erotuksen umpeenkuromiseksi. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu ja vastuuhenkilöt. Lisäksi vapaavalintaisena toimenpiteenä ostajat voivat halutessaan osallistua elämiseen riittävän palkan maksamiseen alkutuottajien työntekijöille omissa toimitusketjuissaan. Rainforest Alliance on Global Living Wage -koalition (GLWC) jäsen.Jos työntekijöille maksettava korvaus on alle elämiseen riittävän palkan, työnantajan tulee varmistaa, että palkat nousevat vuosittain kohti elämiseen riittävää palkkaa. Nousutahti neuvotellaan ammattiliiton/muun työntekijöitä edustavan tahon kanssa. Elämiseen riittävän palkan laskelmat laaditaan osana Global Living Wage -koalitiota (GLWC), jonka jäsen Reilu kauppa on. Vuonna 2021 Reilun kaupan määrittelemä pohjapalkka banaanityöntekijöille oli 70 prosenttia GLWC:n määrittelemästä elämiseen riittävästä palkasta. Reilun kaupan lisää käytetään pohjapalkan ja elämiseen riittävän palkan välisen eron kuromiseen.EiKyllä. RSPOn kriteerit edellyttävät elämiseen riittävän palkan maksamista kaikille työntekijöille ml. työntekijöille, jotka työskentelevät suorite- tai urakkaperusteisella palkalla. Siihen asti, että RSPO tarjoaa omat elämiseen riittävän palkan laskelmat, on otettu käyttöön väliaikainen järjestely, joka edellyttää, että niissä maissa/alueilla, joille on laskettu Global Living Wage -koalition (GLWC) mallin mukainen elämiseen riittävä palkka, käytetään ko. laskelmaa. Maissa, joissa GLWC:n mallia ei ole saatavilla käytetään väliaikaisesti kansallista minimipalkkaa. Mikäli ruokakorilaskelmiin sidotusta minimipalkasta on määrätty työehtosopimuksessa tätä palkkaa tulisi käyttää pohjana minimipalkan toimeenpanoon asteittain. Lisäksi sertifioitavan toimijan edellytetään laativan arvion nykyisistä palkoista sekä erilaisista työntekijöille tarjottavista työsuhde-eduista. RSPO kehittää parhaillaan elämiseen riittävän palkan laskelmia palmuöljytuotantoalueille käyttäen hyväksi GLWC:n Anker-metodologiaa.Kyllä, auditoitujen yritysten on maksettava elämiseen riittävää palkkaa 18–24 kuukauden kuluessa sertifioinnista. Elämiseen riittävän palkan laskentamalli on esitelty kriteerien tulkinnan sisältävässä auditointien implementointimanuaalissa. Jokaisen auditoidun yrityksen on ylläpidettävä toimipaikkakohtaista elämiseen riittävän palkan laskelmaa. Arviot kuuluvat auditointien piiriin. SAI on Global Living Wage -koalition (GLWC) jäsen.EiEi. Kriteeristössä kuitenkin vaaditaan, että auditoinnin kohteena olevan toimijan tulee olla tietoinen elämiseen riittävän palkan elementeistä sekä osallistua keskusteluun siitä, miten elämiseen riittävä palkkataso voitaisiin saavuttaa.
Mukautetaanko kriteereitä/
auditointeja riskiperusteisesti esimerkiksi maakohtaisten riskien perusteella?
EiEiAuditoijat on koulutettu soveltamaan sertifioinnin kriteereitä paikalliseen kontekstiin sekä identifioimaan ja keskittymään auditoinneissa olennaisiin riskeihin. Järjestelmässä ei kuitenkaan ole maakohtaisia sertifiointikriteereitä.Maat riskipainotetaan sen perusteella, miten työelämän oikeudet niissä yleisellä tasolla toteutuvat. Korkean riskin maissa (esim. Bangladesh, Kiina) olevat alihankkijat ovat yliedustettuina otannassa, kun tehtaita FLA:n auditoijien tekemiin rinnakkaisauditointeihin valitaan. Maatalousohjelmassa FLA:n auditoinnit keskittyvät korkean riskin maihin. Tarvittaessa FLA voi myös julkaista maa- tai aihekohtaista ohjeistusta sen jäsenyrityksille.FWF laatii maakohtaisia selvityksiä, joiden tarkoituksena on auttaa sen jäsenyrityksiä tunnistamaan maakohtaiset riskitekijät ja kohdistamaan huomiota erityisesti niihin. FWF laatii myös aihepiirikohtaisia oppaita sekä ad hoc oppaita, joiden tarkoitus on auttaa jäseniä vastaamaan erilaisiin kriiseihin (esim. koronapandemia, Ukrainan sota) ja joita jäsenet voivat käyttää maakohtaisten riskianalyysien rinnalla.Kyllä, kansalliset standardit kehitetään FSC:n standardien asettamisprosessin mukaisesti, ja ne hyväksytään FSC Internationalin toimesta. Alkuvuodesta 2022 kansallisia standardeja oli 83 kappaletta. Joissain maissa on useita kansallisia standardeja eri metsätyypeille. Suomea koskevaa kansallista standardia ollaan päivittämässä vuoden 2022 aikana.Auditointiyritysten odotetaan tekevän omat riskiarvionsa, ja mukauttavan auditointeja niiden tulosten perusteella. Esimerkki korkean riskin tilanteista on GOTS-sertifioitujen ja sertifioimattomien tuotteiden rinnakkaiskäsittely tuotantolaitoksissa.Samoja vaatimuksia sovelletaan globaalisti, mutta tiettyjen maiden auditoijille annetaan erityistä ohjeistusta arvioida tiettyjä kysymyksiä. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa auditoijat keskittyvät työntekijähaastatteluissa ja dokumenttien tarkastuksissa selvittämään onko työntekijöiden passeja takavarikoitu tai onko työntekijöiltä peritty rekrytointimaksuja.Kyllä, auditointien fokus ja laajuus määritetään riskiarvioinnin perusteella. Tämä tarkoittaa, että mitä korkeammaksi auditoitavan kohteen riskit arvioidaan, sitä perusteellisemmin auditointi tehdään, jotta voidaan varmistaa sertifioitavan kohteen vaatimustenmukaisuus.Työolot kuuluvat auditointien piiriin vain merenelävistä valmistettujen tuotteiden arvoketjuun kuuluvien jäljitettävyyssertifikaatin haltijoiden kohdalla. Työolojen osalta auditoinnit tehdään ns. proxy-auditointeina paitsi jos yritykset pystyvät osoittamaan, että niiden kohdalla pakko- tai lapsityön riski on pieni, jolloin niitä ei auditoida työolojen osalta. Osa MSC:n hyväksymistä proxy-auditoinneista mukauttaa kriteereitä/auditointeja riskien perusteella.Kyllä, järjestelmässä on käytössä erilaiset tulkintakriteerit euroopalaisille tuottajille ja pientuottajille.Riskianalyysejä tehdään tila- ja toimitusketjutasolla sekä Rainforest Alliancen tasolla. Kun yritys rekisteröityy Rainforest Alliancen sertifiointialustalle, vaatimusten soveltuvuus ko. yritykseen määräytyy sen toimintaympäristön perusteella. Tilatasolla tietoja käytetään lieventävien toimenpiteiden tunnistamiseen, jotka sitten sisällytetään tilan hallinnointia koskevaan suunnitelmaan. Toimitusketjun tasolla riskiarviointia käytetään mahdollisten riskien tunnistamiseen ja vaadittavien tarkastusten tyypin ja tiheyden määrittämiseen. Riskianalyysin perusteella on mahdollista, että sosiaalista vastuuta koskevia kriteereitä sisällytetään myös toimitusketjujen auditointeihin. Sertifiointiprosessin kautta kerättyä dataa käytetään riskikarttojen luomiseen. Kartoista käy ilmi, miten suuri esimerkiksi lapsityövoiman tai pakkotyön riski on jossain tietyssä maassa. Sertifioitujen tuottajien paikannustietoja käytetään mm. metsäkatoriskien tunnistamiseen. Riskikartat ovat sekä tuottajien ja yritysten mutta myös auditointiyritysten käytössä. Auditointiyritykset voivat niiden avulla keskittää auditointeja korkean riskin alueille.KylläTietoa toimenpiteistä ei saatu järjestelmältä.
KylläKyllä, SAAS on kehittänyt erityisen prosessin, jonka perusteella valvontaprosessit voidaan kategorisoida maakohtaisen riskitason mukaan. Korkeimman riskin maissa auditointeihin kuuluu työntekijöiden off-site haastattelut. Korkean tai korkeimman riskin maissa toimiviin auditointiyrityksiin kohdistetaan enemmän valvontaa akkreditointiprosessin aikana.EiN/A (järjestelmä toimii vain yhdessä maassa)
Elämiseen riittävän palkan valvonta petti SA8000-sertifioiduissa tehtaissa Intiassa

SA8000 on yksi harvoista sertifioinneista, jotka edellyttävät, että työntekijöille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Käytännössä SA8000-sertifioitujen tuotantolaitosten tulee kuitenkin maksaa työntekijöille elämiseen riittävää palkkaa vasta kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä sertifioinnista. Kahtena ensimmäisenä sertifiointivuotena riittää, että tuotantolaitos maksaa työntekijöille vähintään lakisääteistä minimipalkkaa ja että se on tehnyt laskelman elämiseen riittävästä palkkatasosta sekä laatinut suunnitelman maksamiensa palkkojen nostamisesta elämiseen riittävälle tasolle. Suunnitelman toimeenpanoa seurataan ensimmäisen sertifiointiauditoinnin jälkeisissä auditoinneissa. Kriteeristön täyttymisen varmistamiseksi myös auditoinneista vastaavien sertifiointielinten tulee tehdä laskelma elämiseen riittävästä palkkatasosta jota vasten auditoinnin kohteena olevien tuotantolaitosten tekemää laskelmaa peilataan.59

Finnwatch on kenttätutkimuksissaan toistuvasti törmännyt ongelmiin SA8000:n elämiseen riittävää palkkaa koskevan kriteeristön toimeenpanossa60. Esimerkiksi vuonna 2018 Finnwatch tutki työoloja suomalaisen sisustus- ja tekstiilialan yrityksen Vallilan alihankkijan R.K. Exportsin tehtaalla Tamil Nadun osavaltiossa Intiassa.61 Kävi ilmi, että paikallinen kodintekstiiliteollisuuden etujärjestö oli onnistunut hankkimaan oikeuden päätöksellä jäsenilleen, ml. R.K. Exportsille, erivapauden olla maksamatta tekstiiliteollisuuden minimipalkkoja kunnes kodintekstiilialalle olisi joskus tulevaisuudessa määritelty oma minimipalkka. Näin ollen R.K. Exports maksoi vuonna 2018 työntekijöilleen edelleen vuoden 2004 minimipalkkoja, joihin ei oltu inflaatiotarkistusten lisäksi tehty muita korotuksia. Jo vuonna 2014 Tamil Nadun osavaltio oli tehnyt tekstiilialan täysin elämiseen riittämättömiin minimipalkkoihin korotuksia, jotka osin lähes kaksinkertaistivat alan palkat. Vaikka R.K. Exports ei siis maksanut edes voimassa olevien minimipalkkamääräysten mukaisia palkkoja, se oli ollut jo pitkään SA8000-sertifioitu.

Finnwatchin puututtua asiaan SA8000-sertifioinnin omistava SAI tarkisti kesällä 2019 SA8000-standardin auditointeja koskevaa ohjeistusta. Tarkistetun ohjeistuksen mukaan työntekijöille pitää maksaa vähintään viranomaisten vahvistamaa minimipalkkaa silloinkin kun palkat on kyseenalaistettu oikeusteitse.62 SA8000-sertifioituja kodintekstiilitehtaita oli vuonna 2019 Tamil Nadussa SAI:n mukaan noin 100. Koska minimipalkkamääräysten kyseenalaistaminen oikeudessa on tekstiilialalla Tamil Nadussa yleinen käytäntö, SAI:n tarkistetulla linjauksella olisi voinut olla vaikutuksia paljon laajemminkin myös muussa tekstiiliteollisuudessa. Finnwatch ehtikin tuolloin jo iloita siitä, että SAI:n tarkistettua ohjeistustaan tuhannet työntekijät tulisivat saamaan parempaa palkkaa.63

Tamil Nadun viranomaiset vahvistivat kodintekstiilialalle oman minimipalkan joulukuussa 2021. Tätä raporttia varten SAI vahvisti, että kaikki SA8000-sertifioidut kodintekstiilitehtaat Karurissa maksavat nyt työntekijöille vähintään kodintekstiilialan minimipalkkoja, ja että yritysten, jotka ovat aiemmin maksaneet työntekijöilleen korkeampia tekstiilialan minimipalkkoja, tulee jatkaa korkeampien palkkojen maksamista. SAI:n mukaan se on hiljattain ottanut käyttöön uuden tietokannan ja analysoi parhaillaan vuosien 2019–2021 palkkadataa ymmärtääkseen paremmin, mitä palkkaa työntekijöille maksettiin ennen joulukuuta 2021. Sen mukaan jos datasta käy ilmi, että minimipalkkaa koskevista vaatimuksista on poikettu, puutteet tulee korjata. SAI ei vahvistanut Finnwatchille, tarkoittaako tämä sitä, että mahdolliset palkkasaatavat tulee korvata työntekijöille.

Vähintään lakisääteisten minimipalkkojen maksamisen pitäisi kuitenkin olla itsestäänselvyys. Usein minimipalkkakaan ei kuitenkaan vielä riitä elämiseen. Vastuullisuussertifioiduissa tuotantoketjuissa suurimmat haasteet liittyvät yleensä siihen, miten palkat saadaan nostettua minimipalkoista elämiseen riittävälle tasolle. Finnwatch pyysikin SAI:lta myös päivitystä sen työstä elämiseen riittävien palkkojen edistämiseksi. Jo vuonna 2019 SAI nimittäin lupasi Finnwatchille, että se kehittää tapoja soveltaa elämiseen riittäviä palkkoja määrittelevän Global Living Wage -koalition laskelmia koko Tamil Nadun osavaltioon.64 Lisäksi SAI:n mukaan SA8000-auditointeja oltiin päivittämässä siten, että niiden yhteydessä tehtävien elämiseen riittävän palkan arviointien tulisi jatkossa perustua pelkästään Global Living Wage Coalitionin kehittämään ns. Anker-metodologiaan, eikä tuotantolaitosten ja sertifiointielinten omia laskelmia enää hyväksyttäisi.

Edellä mainittu kesällä 2019 tehty tarkistus SA8000-standardin mukaisia auditointeja koskevaan ohjeistukseen on edelleen viimeisin SAI:n verkkosivuilta löytyvä elämiseen riittäviä palkkoja koskevan kriteeristön toimeenpanoon liittyvä päivitys. SAI:n hyväksymän elämiseen riittävän palkan laskentamallin sisältävä SA8000-kriteeristön tulkintaopas on puolestaan viimeksi päivitetty vuonna 2016.

Vastauksessaan Finnwatchille SAI myönsi, että sen työssä elämiseen riittävien palkkojen edistämiseksi on ollut viivästyksiä, mutta tästä huolimatta työ on edennyt. SA8000-standardia ollaan päivittämässä, mutta jo ennen päivitetyn standardin julkaisemista SAI aikoo tehdä muutoksia elämiseen riittäviä palkkoja koskeviin kriteereihin.

Siihen asti kun nämä muutokset toimeenpannaan kuluttajilla ja muilla sidosryhmillä ei kuitenkaan ole edes teoriassa mahdollisuutta tietää, maksetaanko SA8000-sertifioimilla tehtailla työntekijöille elämiseen riittävää palkkaa vai ei.

Alaviitteet

Ompelija Tamil Nadussa.

3.4 Raaka-aineiden jäljitettävyys ja kuluttajaviestintä

Ennen kuin vastuullisuusauditoidut tuotteet saadaan markkinoille, niistä käytävään kauppaan ja logistiikkaan liittyy myös erilaisia jäljitettävyysstandardeja. Jäljitettävyysstandardit, eli nk. chain of custody -standardit ovat yleisiä erityisesti maataloustuotteissa, joissa tuotteilla on vaara sekoittua muuhun, ei-vastuullisuusvalvonnan piirissä olevaan, tuotantoon. Tavallisimmin käytettyjä jäljitettävyysmekanismeja ovat eriasteinen fyysinen seuranta ja massabalanssi. Tietyillä toimialoilla (kuten palmuöljyssä ja soijassa) käytetään myös sertifikaattien erillisostoon perustuvaa ns. book and claim -järjestelmää.

Fyysisessä jäljitettävyydessä (identity preserved) auditoitu tuote voidaan jäljittää kuluttajalta takaisin alkutuottajaan asti. Kevyemmässä erilliskäsittelyssä (segregation) sertifioitu/auditoitu tuote voi sekoittua muiden alkutuottajien sertifioituun/auditoituun tuotantoon, mutta kaikki käsitellyt tuotteet ovat kuitenkin sertifioituja/auditoituja. Massabalanssimekanismissa (mass balance) sertifioitu/auditoitu tuote sekoittuu muihin, myös ei-sertifioituihin/auditoituihin tuotteisiin, mutta tuotteen määrää seurataan sen massan avulla. Sertifikaattien erillisostoon perustuvissa järjestelmissä (book and claim) käydään kauppaa vain sertifikaateilla eikä myyjällä ja ostajalla ole muuta kauppasuhdetta65.

Finnwatchin arviointitaulukossa käydään läpi auditointi- ja sertifiointijärjestelmien käyttämiä jäljitettävyysstandardeja silloin, kun ne ovat järjestelmän auditointien ja sertifioinnin kohteen kannalta relevantteja. Voidaan ajatella, että tiukat, fyysiseen jäljitettävyyteen perustuvat mekanismit ovat parhaita kuluttajien oikeuksien kannalta.

Fyysisessä jäljitettävyydessä kuluttaja tietää saavansa tuotteen, joka tai jonka raaka-aineet tosiasiallisesti täyttävät sertifioinnin kriteerit. Tiukkojen jäljitettävyyskriteerien voidaan myös tietyn kriittisen pisteen jälkeen katsoa kannustavan tuottajia ja teollisuutta laajemmin sertifioinnin piiriin. Kun prosessoitavan sertifioidun raaka-aineen määrä on riittävän suuri, ei välttämättä enää ole kannattavaa ylläpitää erillisiä tuotantoprosesseja sertifioidulle ja ei-sertifioidulle raaka-aineelle, vaan kaikki tuotanto kannattaa tehdä sertifioidulla raaka-aineella. Fyysinen jäljitettävyys tai sopimussuhteen jäljitettävyys voidaan katsoa välttämättömäksi myös YK-periaatteiden edellyttämien korjaavien toimenpiteiden mahdollistamiseksi (ks. luku 3.7). Toisaalta tarkka jäljitettävyys voi aiheuttaa tuottajille ylimääräisiä kustannuksia ja vaikeuttaa pientuottajien markkinoille pääsyä erityisesti silloin, kun sertifioidun tai auditoidun raaka-aineen kokonaisosuus markkinoista on pieni. Tässä selvityksessä jäljitettävyysstandardeja ei ole arvotettu, ts. järjestelmät voivat tarjota asiakkailleen sertifioituna myös raaka-aineita, joita ei voida jäljittää takaisin tiloille/tehtaisiin (esimerkiksi massabalanssi) tai joilla ei välttämättä ole mitään fyysistä yhteyttä sertifioituun raaka-aineeseen (sertifikaattien erilliskauppa, book & claim). Tulevaisuudessa voidaan kuitenkin pitää selvänä, että jäljitettävyyden merkittävyys tulee entisestään kasvamaan. On todennäköistä, ja YK-periaatteiden valossa toivottavaa, että sertifioitujen tai auditoitujen raaka-aineiden ja tuotteiden ostajat voivat jäljittää ne takaisin tuotantotasolle ja kantaa näin vastuunsa esimerkiksi sertifioidussa tuotannossa mahdollisesti esiin tulevista haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista.

Auditoitujen ja/tai sertifioitujen tuotteiden markkinoille tuloon liittyy myös tuotteista tehtävä markkinointiviestintä. Osa sertifiointi- ja auditointijärjestelmistä antaa luvan käyttää esimerkiksi niiden merkkiä tai logoa yksittäisiä tuotteita koskevassa vastuullisuusviestinnässä. Järjestelmien kriteerit vastuullisuusväittämien käyttöön vaihtelevat kuitenkin suuresti. Koska erilaisilla merkeillä, logoilla ja sanallisilla väittämillä pyritään ohjaamaan kuluttajien ostokäyttäytymistä, on Finnwatch tarkastellut sitä, millaisilla kriteereillä käyttöoikeuksia myönnetään.

Alaviitteet
Taulukko 6: Raaka-aineiden jäljitettävyys ja kuluttajaviestintä
 Amfori, Business Social Compliance Initiative BSCIBetter Cotton Initiative BCIFair for lifeFair Labor Association FLAFair Wear Foundation FWFForest Stewardship Council FSCGlobal Organic Textile Standard GOTSICTI Ethical Toy Program IETPISCCMarine Stewardship Council MSCProTerraRainforest AllianceReilu kauppaRound Table on Responsible Soy RTRSRoundtable on Sustainable Palm Oil  RSPOSA8000SGF Voluntary Control SystemWIETA
Onko järjestelmällä auditoitujen/
sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi?
N/AMassabalanssi. Better Cotton -puuvilla ei ole jäljitettävissä viljelytilalta vaatteeseen. Fyysinen jäljitettävyys, jonka perusteella sen vähittäiskauppa- ja brändijäsenet voisivat tehdä tuotteista vastuullisuusväittämiä, on kuitenkin yksi BCI:n strategisista tavoitteista strategiakaudelle 2021–2030.KylläFLA edellyttää maatalousohjelmassa mukana olevilta yrityksiltä ohjelman piirissä olevien raaka-aineiden 100 prosenttista jäljitettävyyttä. Ohjelman piirissä olevat raaka-aineet vaihtelevat yrityskohtaisesti (esim. kaakao, palmuöljy, hasselpähkinä).N/AMassabalanssi, eriliskäsittely (segregation), fyysinen jäljitettävyys (identity preserved)GOTS todentaa luomukuidun kulkua vaatteiden- ja tekstiilien tuotantoketjussa. Kun GOTS-sertifioitu yritys myy tuotteita eteenpäin, erälle myönnetään transaktiosertifikaatti ko. yrityksen auditointiyrityksen toimesta. Tuotteiden ostaja vastaanottaa transaktiosertifikaatin myyjältä, ja esittää sen todistukseksi omalle auditointiyritykselleen siitä, että se on käyttänyt GOTS-sertifioituja tuotteita omien tuotteidensa valmistuksessa, tai myydessään tuotteen eteenpäin.N/AKyllä. Sekä ISCC EU- ja ISCC PLUS -standardissa mahdollisia seurantajärjestelmiä ovat massabalanssi sekä sertifioidun raaka-aineen erilliskäsittely (identity preserved/hard IP sekä bulk commodity/soft IP). Lisäksi kontrolloitu raaka-aineiden sekoitus (controlled blending) on käytettävissä ISCC PLUS -standardissa.Massabalanssi, erilliskäsittely (segregation)Kyllä. Mahdollisia seurantajärjestelmiä ovat massabalanssi, sertifioidun raaka-aineen erilliskäsittely (segregation) ja fyysinen jäljitettävyys (identity preserved).Kyllä, mahdollisia järjestelmiä ovat massabalanssi (kaakaolle, appelsiinimehulle, palmuöljylle ja hasselpähkinöille), erilliskäsittely (segregation) ja fyysinen jäljitettävyys (identity preserved)Kyllä. Mahdollisia seurantajärjestelmiä ovat massabalanssi (kaakaolle, sokerille, teelle, mehulle, kullalle sekä Fairtrade Sourcing -ohjelman kautta hankitulle puuvillalle), erilliskäsittely (segregation) ja fyysinen jäljitettävyys (identity preserved).Kyllä. Mahdollisia seurantajärjestelmiä ovat maakohtainen massabalanssi, massabalanssi, sertifioidun raaka-aineen erilliskäsittely (segregation) ja sertifikaattikauppa (book & claim).Kyllä. Mahdollisia seurantajärjestelmiä ovat massabalanssi, sertifioidun raaka-aineen erilliskäsittely (segregation), fyysinen jäljitettävyys (identity preserved) sekä sertifikaattien erilliskauppa (book & claim).N/AEiEi
Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuus-
väittämiä?
N/ABCI:n mukaan sen vähittäiskauppa- ja brändijäsenet voivat käyttää BCI-merkkiä tuotteissa viestimään kestävän puuvillan hankinnastaan, mutta eivät esittääkseen suoraan tuotteisiin liittyviä väittämiä, sillä BCI ei sertifioi tuotteita. Merkkiä käyttävien BCI:n jäsenten
hankkimasta puuvillasta vähintään 10 prosenttia pitää olla Better Cotton
-puuvillaa. Lisäksi niiden pitää mm. suhteuttaa BCI-merkin käyttö tuotteissa niiden hankkiman Better Cotton -puuvillan määrään, eikä kuluttajia saa johtaa harhaan. Kuluttajille tulee BCI-merkin yhteydessä kertoa tuotteissa, miten tuotteen hankinta tukee Better Cotton -puuvillan tuotantoa sekä ilmoittaa massabalanssiin perustuvan seurantamekanismin käytöstä.
Fair for Life -järjestelmässä on kaksi erilaista merkintäkäytäntöä, joiden käyttö riippuu sertifioitujen raaka-aineiden määristä: 1) Tuotteet, jotka sisältävät suuren määrän sertifioituja raaka-aineita (esimerkiksi ruoka, jossa vähintään 80 prosenttia sertifioituja maataloustuotteita) voivat käyttää FFL-merkkiä tuotepakkauksessa ja niitä voidaan kutsua reilun kaupan tuotteeksi. 2) Tuotteet, joissa on pieniä määriä sertifioituja raaka-aineita (esimerkiksi ruoka, jossa on 20–80 prosenttia sertifioituja maataloustuotteita) eivät voi normaalisti käyttää FFL-merkkiä tuotepakkauksessa mutta niissä voidaan todeta, että "tuotteen valmistuksessa käytetty reilun kaupan raaka-aineita". Poikkeus sääntöön voidaan myöntää jos suurin osa raaka-aineista on reilu kauppa -sertifioituja.N/AJäsenyritysten toiminnan arviointiin keskittyvän Brand Performance Checkin tulosten perusteella jäsenyritykset luokitellaan kategoriaan, joka vastaa parhaiten niiden suoriutumisen tasoa. Kategoriat ovat johtaja, hyvä, vaatii parantamista ja hyllytetty. Johtaja ja hyvä -kategorioihin kuuluvat jäsenet voivat käyttää FWF:n logoa vaatteissaan FWF:n viestintäpolitiikan mukaisesti. Alkutuotanto ei kuitenkaan kuuluu Brand Performance Checkien piiriin, eikä FWF aseta vastuullisuusvaatimuksia tekstiilikuitujen tuotannolle "ennen kangasta".FSC-merkkejä on kolme: FSC 100% -merkki kertoo, että tuote on valmistettu kokonaan FSC-sertifioiduista materiaaleista. FSC RECYCLED -merkki kertoo, että materiaali on täysin kierrätettyä. FSC Mixed -merkillä varustetuissa tuotteissa vähintään 70 prosenttia on FSC-sertifioiduista metsistä peräisin olevia materiaaleja. Lisäksi tuotteissa on joko kierrätettyjä materiaaleja tai FSC-kontrolloitua puuta (tai molempia) enintään 30 prosenttia.GOTS merkkejä on kaksi: luomumerkki kertoo siitä, että tuotteessa on vähintään 95 prosenttia luomukuitua tai kuitu on tuotettu luomutuotantoon siirtymisen aikana. Merkki "made with x % organic" kertoo, että tuotteessa on vähintään 70 prosenttia luomu- tai siirtymävaiheen kuitua. Lisäksi tuotteen koko sadonkorjuun jälkeisen prosessointi- ja valmistusketjun tulee olla GOTS-sertifioitu.N/AVastuullisuusväittämien tekemiseen ei ole tuotteen sisältävää sertifioitua raaka-ainetta koskevia minimirajoja. Tuotteeseen liitettäviä vastuullisuusväitteitä voidaan tehdä mikäli tuotteesta 20 prosenttia voidaan linkittää ISCC-sertifioituun materiaaliin. Mikäli ISCC-sertifioitua materiaalia koskeva osuus on vähemmän kuin 90 prosenttia, sertifioidun sisällön prosenttiosuus tulee ilmoittaa.Vähintään 95 prosenttiaJärjestelmä tarjoaa kaksi erilaista merkkiä ei-tuotteessa esitettäville väittämille sekä tuotteissa esitettäville väittämille. Lisäksi väittämien käytölle on erilaiset kriteerit yhdestä raaka-aineesta ja monesta raaka-aineesta koostuville tuotteille. Esimerkiksi yhdestä raaka-aineesta koostuvassa sertifioidussa tuotteessa tulee 100 prosenttia sisällöstä olla ProTerra-sertifioitua.Kun tuotteessa on vain yhtä raaka-ainetta: 90 prosenttia, tai jos kyseessä on massabalanssiraaka-aine, 100 prosenttia. Kun tuotteessa on montaa raaka-ainetta: 90 prosenttia nimetystä pääraaka-aineesta, tai jos kyseessä on massabalanssiraaka-aine, 100 prosenttia. Yrttiteen ja palmuöljyn kohdalla osuudet ovat toistaiseksi vielä 50 ja 30 prosenttia, mutta ajan myötä osuuksia nostetaan vähintään 90 prosenttiin.Kun tuotteessa on vain yhtä raaka-ainetta: 100 prosenttia. Kun Reilun kaupan tuotteessa on monta raaka-ainetta: kaikkien raaka-aineiden, joita on olemassa Reilu kauppa -sertifioituna tulee olla Reilu kauppa -sertifioituja. Lisäksi Reilun kaupan raaka-aineiden yhteenlaskettu osuus tuotteesta tulee olla vähintään 20 prosenttia. Reilun kaupan raaka-ainemerkin sisältävä tuote: Kaikki ko. raaka-aine tulee olla Reilu kauppa -sertifioitua (muiden raaka-aineiden ei tarvitse olla).Sekä yhtä raaka-ainetta että montaa raaka-ainetta sisältävissä tuotteissa tulee olla edes jonkin verran sertifioitua raaka-ainetta, mutta määrää ei ole spesifioitu. RTRS uudistaa parhaillaan sekä chain of custody -standardiaan että logonsa käyttöä ja markkinointiväittämiä koskevia ohjeita, eli tilanne voi muuttua lähitulevaisuudessa.Kun tuotteessa on vain yhtä raaka-ainetta: 95 prosenttia palmuöljystä tulee olla sertifioitua. Kun tuotteessa on useampia raaka-aineita: 95 prosenttia palmuöljystä tulee olla sertifioitua.N/AN/AVuoden 2019 jälkeen 100 prosenttia rypäleraaka-aineiden sertifiointi vaaditaan viineille, joissa käytetään WIETA Fair Labour -sertifiointimerkiä
3.5 Järjestelmien vaikuttavuus

Vastuullisuusvalvontaa tekeviä sertifiointi- ja auditointijärjestelmiä on arvosteltu voimakkaasti siitä, että ne eivät ole vuosikymmenten saatossa pystyneet merkittävästi muuttamaan työoloja parempaan suuntaan. Kansainvälisen Clean Clothes -kampanjan jo vuonna 2005 julkaistu laajoihin työntekijähaastatteluihin perustunut raportti arvosteli voimakkain sanakääntein auditointeja tehottomiksi66. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 2016 tammikuussa julkaistussa raportissaan Sheffield Political Economy Research Institute syytti vastuullisuusvalvontaa suorittavia järjestelmiä siitä, että ne ovat lähinnä vahvistaneet yritysten olemassa olevia, työntekijöiden kannalta haitallisia tuotantomalleja sekä ylläpitäneet ekologisia ja sosiaalisia ongelmia tuotantomaissa67. Vuonna 2019 vaate- ja tekstiiliteollisuuden vastuullisuutta tarkkaileva verkosto Clean Clothes -kampanja julkaisi uuden raporttinsa vastuullisuusjärjestelmistä. Raportin johtopäätöksenä peräänkuulutettiin auditointijärjestelmille viranomaisvalvontaa ja vaadittiin niitä vastuuseen laiminlyönneistä68. Vuonna 2020 erilaisten järjestöjen ja yritysten yhdessä hallinnoimien sertifiointi- ja auditointijärjestelmiin tarkkailuun keskittynyt Multi-Stakeholder Initiative Integrity -instituutti julkaisi laajan raportin, jonka johtopäätöksenä instituutti esitti, että järjestelmien toiminnassa on vakavia puutteita. Instituutin kritiikki kohdistui muun muassa siihen, että järjestelmien kriteerit ovat heikkoja eivätkä ne ole onnistuneet parantamaan ihmisoikeusloukkausten uhrien asemaa69.

Onkin mahdollista, että järjestelmissä on keskitytty vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen ilman, että samalla on määritelty ja seurattu toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden seurantaan on herätty myös osassa vastuullisuusjärjestelmiä, ja esimerkiksi ISEAL laati jo vuonna 2014 Impact Code -ohjeiston järjestelmien vaikuttavuuden arviointiin. Ohjeisto koostuu vaikuttavuuden seurantaan liittyvistä parhaista käytännöistä. Ohjeisto velvoittaa järjestelmät määrittelemään toiminnalleen pitkän aikavälin tavoitteet, toimintastrategiat niiden saavuttamiseksi ja indikaattorit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi. Lisäksi vastuullisuusjärjestelmien on kerättävä systemaattisesti dataa sekä analysoitava ja raportoitava toimintansa vaikutuksista säännöllisesti.70

Finnwatchin arvioinnissa selvitetään seuraavatko järjestelmät ylipäätään oman toimintansa vaikuttavuutta, ja onko vaikuttavuudelle asetettu julkisia indikaattoreita. Erikseen on mainittu jos järjestelmän on todettu noudattavan ISEAL:n määrittämiä parhaita käytäntöjä eli olevan siten ISEAL:n vaikuttavuutta koskevien vaatimusten piirissä.

Alaviitteet
Taulukko 7: Järjestelmän vaikuttavuus
 Amfori, Business Social Compliance Initiative BSCIBetter Cotton Initiative BCIFair for lifeFair Labor Association FLAFair Wear Foundation FWFForest Stewardship Council FSCGlobal Organic Textile Standard GOTSICTI Ethical Toy Program IETPISCCMarine Stewardship Council MSCProTerraRainforest AllianceReilu kauppaRound Table on Responsible Soy RTRSRoundtable on Sustainable Palm Oil RSPOSA8000SGF Voluntary Control SystemWIETA
Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä?Amfori BSCI:llä on oma koulutusohjelma, joka tarjoaa koulutusta tehtaille. Amfori BSCI järjestää myös kansallisia pyöreän pöydän keskusteluja ajankohtaisista aiheista, ja sillä on paikallinen yhteyshenkilö Bangladeshissa, Kiinassa, Intiassa, Turkissa ja Latinalaisessa Amerikassa.Growth and Innovation -rahaston kautta BCI tarjoaa tuottajille koulutusta, jonka tavoitteena on auttaa tuottajia ottamaan käyttöön viljelytekniikoita, jotka täyttävät BCI:n kriteerit. Satokaudella 2020–2021 rahaston avulla koulutettiin 1,8 miljoonaa tuottajaa. Satokaudella 2021–2022 koulutuksen strategiset painopistealueet olivat Intia, Pakistan, Turkki, Mosambik ja Mali. Koulutuksista vastaavat BCI:n paikalliset kumppanit. Kumppanit tekevät myös ns. valmiustarkistuksia tiloille, jotka vasta hakevat lisensointia, sekä auttavat pienviljelijöistä ja keskisuurista tuottajista koostuvia lisensoituja tuottajayksiköitä kehittämään omaa toimintaansa. Ne myös seuraavat tuottajayksiköiden jatkuvan kehityksen suunnitelmien toimeenpanoa.Ostajien (ie. "reilun kaupan partnerit") edellytetään tukevan tuottajia. Lisäksi Fair for Lifen toimiston työntekijät tarjoavat tukea sertifiointijärjestelmän kriteerien ymmärtämiseen.FLA:n henkilökunta voi tukea jäsenyrityksiä korjaavien toimenpidesuunnitelmien laatimisessa. FLA:n alueellinen henkilökunta voi tukea yrityksiä työoloihin ja alihankintaketjun valvontaan liittyvissä kysymyksissä maissa, joihin niiden alihankintaketjut ulottuvat. Yrityksiä tuetaan myös mm. räätälöityjen suositusten, koulutusten, oppimateriaalien ja vertaistuen kautta.Koulutuksia eri aiheista, kuten FWF:n Code of Labour Practices, viestintä tai väkivalta ja häirintä. Koulutustarjonta määräytyy FWF:n toimintamaissa riskianalyysien perusteella. FWF:n mukaan työpaikkakoulutuksen kysyntä on kasvanut viime vuosina.Järjestelmä ei tarjoa tukitoimintoja
Konsultointi, auditointiyritysten tarjoama osaamisen kehittäminenTehtaille tarjotaan erilaisia koulutusmahdollisuuksia kuten webinaareja, verkkomateriaaleja, henkilökohtaisia koulutuksia, foorumeita sekä parhaisiin käytäntöihin keskittyviä pyöreän pöydän keskusteluja. IETP:n korjaaviin toimenpiteisiin keskittynyt ohjelma tarjoaa kuiluanalyysejä sekä juurisyihin keskittyviä analyysejä niille, jotka eivät pysty toiminnassaan täyttämään järjestelmän kriteereitä. Järjestelmä osallistaa myös tehtaiden johtoa keskustelemaan ratkaisuista sekä antaa neuvontaa haasteiden ratkaisemiseen.ISCC tarjoaa standardoituja ja kustomoituja koulutuksia sertifiointeja tekeville yrityksille ja järjestelmää käyttäville tahoille. Järjestelmää käyttävät tahot voivat käyttää auditointiprosesseja kuvaavia manuaaleja hyödyksi sisäisissä arvioinneissaan ja koulutuksissaan sekä valmistautuessaan auditointeihin. Lisäksi tarjotaan tarkastuslistoja auditointeihin varautumiseksi. Auditointeja tekevien yritysten vastuulla on vastata sertifiointia koskeviin tarkempiin kysymyksiin. Standardeja koskevia kysymyksiä voi lähettää ISCC:lle verkkosivujen kautta.MSC auttaa kalastusyrityksiä, joita ei vielä ole sertifioitu, vastaamaan MSC:n vaatimuksiin erilaisin työkaluin (Fisheries Improvement Projects). Jo sertifioidut yritykset voivat myös hakea MSC Ocean Stewardship -rahastosta projektiavustusta hankkeisiin, jotka keskittyvät suojelemaan merien monimuotoisuutta.Epämuodollisia tuottajia tukevia tapauskohtaisia yhteistyöprojekteja paikallisten kumppaneiden (esim. agronomien ja kansalaisjärjestöjen) kanssa.Tuottajille ja Rainforest Alliancen kenttähenkilöstölle tarjotaan tukea Associated Trainer -verkoston kautta, minkä lisäksi Rainforest Alliance Quality of Implementation -tiimit myös tukevat tuottajia. Ne myös antavat palautetta sekä sertifiointielimille että Rainforest Alliancelle. Palautetta käytetään järjestelmän kehittämiseen.Paikalliset tukityöntekijät keskustelevat proaktiivisesti tuottajien kanssa auditointien tuloksista ja kriteerien vastaisuuksista tavoitteenaan löytää kohtia, joissa tuottajat tarvitsevat tukea varmistaakseen tuotannon kriteerienmukaisuuden. Mikäli mahdollista ja hyödyllistä, yleisempiä ongelmia voidaan pyrkiä korjaamaan myös tarjoamalla kohdennettuja työpajoja esimerkiksi pyrittäessä parantamaan pientuottajaorganisaatioiden hallintoa. Tukitoiminnoilla pyritään myös parantamaan tuottajien omia valvontajärjestelmiä, jotta he voivat itse havaita esimerkiksi lapsityövoimaa tai seksuaalista väkivaltaa tai kehittää omaa henkilöstöhallintoaan (esimerkiksi parantamalla työntekijöille ja kausityöntekijöille tarjottavia palveluita).Järjestelmä ei tarjoa tukitoimintojaJäsentensä pyynnöstä RSPO:n sihteeristö kouluttaa järjestelmässä mukana olevia yrityksiä. RSPO tarjoaa myös RSPO Interpretation Forumin (RIF), joka tarjoaa jäsenille RSPO-standardeja koskevaa tulkinta-apua sekä vastaa sertifiointeja koskeviin kysymyksiin.SAI tarjoaa ilmaista koulutusta ja osaamisen kehittämistä brändeille ja auditoiduille yrityksille ihmisoikeuskysymyksissä, kuten elämiseen riittävä palkka.Puhelinpalvelu teknisiä kysymyksiä vartenEsimerkiksi koulutuksia, hankkeita pakkotyön torjuntaan liittyen, tukitoimia järjestelmän arvoketjuasiantuntijoilta, konsultaatioita sekä johdon ja ammattiliittojen välistä sovittelutoimintaa.
Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita?Ei, mutta vuonna 2010 laadittiin vaikuttavuutta koskeva tutkimus BSCI:stä ruokasektorilla. Vuonna 2020 julkaistiin myös vaikuttavuustutkimus koskien Kiinassa toteutettua tuottajien kapasiteetin kasvattamista.Kyllä. Indikaattorit ovat 1) torjunta-aineiden käyttö, 2) lannoitteiden käyttö, 3) veden käyttö kasteluun, 4) sato, 5) kannattavuus, 6) lapsityön kitkeminen (yhteistyö paikallisten asiantuntijajärjestöjen kanssa), 7) lapsityön kitkeminen (tietoisuuden lisääntyminen) ja 8) naisten asema. BCI on vuonna 2022 käynnistänyt vaikutustenarvointikehikon uudistamiseen tähtäävän projektin. BCI on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössä prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen.Järjestelmän pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseksi järjestelmän muutosteoria kuvattiin vuonna 2018, ja keskeiset indikaattorit vaikutusten seuraamiseksi määriteltiin tässä yhteydessä (indikaattoreita ovat esimerkiksi sertifioitujen tilojen määrä, sertifioinnin kattamien tilojen ja työntekijöiden määrä, sertifioitujen tuotteiden myyntimäärät, yleisimmät auditoinneissa havaitut puutteet). Pysyvän monitorointijärjestelmän rakentaminen aikaansaadun muutoksen seuraamiseksi on kuitenkin vasta kehitysvaiheessa.FLA on julkaissut tapaustutkimuksia järjestelmän vaikutuksista tietyssä aihepiirissä tai maassa, kuten esimerkiksi elämiseen riittävät palkat ja työaika Kiinassa ja Turkissa tai lapsityö maataloustuotannossa Norsunluurannikolla ja Turkissa. FLA ei kuitenkaan seuraa järjestelmän vaikutuksia kokonaisvaltaisesti.FWF mukaan sillä on käytössään prosessit vaikutusten seuraamiseksi. FWF ei kuitenkaan julkaise kattavaa vaikutustenarviota. Sen sijaan se julkaisee aihepiirikohtaisia tapaustutkimuksia järjestelmän vaikutuksista esim. sukupuolittuneeseen väkivaltaan, työmarkkinaosapuolten väliseen vuoropuheluun ja elämiseen riittäviin palkkoihin. Vuodesta 2023 lähtien FWF:n jäsenyrityksiä arvioidaan myös sen perusteella, miten paljon työolot niiden alihankkijoiden tuotantolaitoksissa ovat parantuneet.Kyllä, indikaattorit on ryhmitelty taloudellisiin, sosiaalisiin, ekologisiin ja yleisiin. Sosiaalisia indikaattoreita ovat mm. työntekijöiden hyvinvointi, suhteet työn- tai yrityksen johtoon sekä yhteisöjen ja alkuperäiskansojen hyvinvointi. FSC myös ylläpitää ns. impact dashboardia, johon se kerää tietoa järjestelmän vaikutuksista ulkopuolisten tahojen tekemistä tieteellisistä tutkimuksista. FSC on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössä prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen.Kyllä. GOTS teettää sertifikaatin haltijoille kyselyitä, joissa kysytään mm. onko GOTS-sertifiointi tuonut niiden liiketoiminnalle lisäarvoa sekä miten paljon yrityksen liiketoiminta on kasvanut sertifioinnin jälkeen. GOTS:in käytössä oleva järjestelmä sen vaikutustenarvioimiseksi ei kata ihmisoikeusnäkökohtia. Järjestelmää ollaan kehittämässä.Järjestelmä seuraa säännöllisesti auditoinneissa esiin nousevia vaatimusten vastaisuuksia ja tarkastelee niiden avulla tehtaiden kapasiteetin kehittymistä. IETP:n ylläpitämästä työntekijöiden valitusmekanismista saatuja tietoja käytetään myös varmistamaan järjestelmän vaikuttavuutta.Kyllä. Vuonna 2015 toteutettiin analyysi auditointiraporteista. Yksi käytetty mittari oli havaittujen ja ratkaistujen epäkohtien määrä ja niistä seuranneet positiiviset vaikutukset parempiin sosiaalisiin standardeihin ja työoloihin tiloilla ja plantaaseilla. Vuonna 2019 julkaistiin laajempi vaikutuksia arvioinut raportti. Raportti tarkastelee ISCC:n toimintaa kokonaisuutena tarkastellen vastuullisuussertifioinnin roolia ja rajoitteita sekä arvioi järjestelmän tosiasiallista vaikuttavuutta.Kyllä, MSC seuraa sen vaikutuksia 22 indikaattoria vasten. Uhanalaisten ja erittäin uhanalaisten sekä suojeltujen kalalajien status sekä MSC-merkin tunnettavuus kuluttajien keskuudessa ovat esimerkkejä MSC:n käyttämistä indikaattoreista; indikaattorit eivät kata sosiaalisia näkökohtia. MSC on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössä prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen.KylläKyllä, indikaattorit liittyvät useisiin tulosalueisiin, ml. sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalisten vaikutusten seuraamiseen käytetyt indikaattorit ovat: 1) lapsityövoimaa, pakkotyötä, syrjintää ja työpaikkaväkivaltaa ja häirintää arvioidaan, ehkäistään ja korjataan tehokkaasti, 2) viljelijöiden, työntekijöiden ja yhteisöjen muita ihmisoikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti, 3) maataloustyöntekijöiden ja heidän perheidensä elin- ja työolot ovat terveellisiä ja turvallisia ja 4) maanviljelijöiden, työntekijöiden ja heidän perheidensä elintaso on parantunut (elämiseen riittävää palkkaa- tai toimeentulotasoa kohti). Rainforest Alliance on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössään prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen.Kyllä. Indikaattoreita ovat muun muassa pääsy reilumman kaupankäynnin ehtojen piiriin ja reilummat tuottajahinnat pientuottajille, investoinnit pientuottajiin, heidän järjestöihinsä sekä yhteisöihinsä; vahvemmat, hyvin johdetut ja demokraattiset pientuottajajärjestöt; pientuottajien ja heidän järjestöjensä tietotaidon ja kapasiteetin kasvaminen; ympäristön suojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Reilu kauppa on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössä prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen.Kyllä, indikaattoreita ovat korkean suojeluarvon alueiden määrä, suoraan ja epäsuoraan palkattujen työntekijöiden määrä, käytettyjen torjunta-aineiden määrä hehtaaria kohden sekä havaittujen kriteerien vastaisuuksien määrät maata kohden. RTRS on parhaillaan laatimassa seuranta- ja evaluaatiojärjestelmää, jonka avulla se voi tulevaisuudessa seurata paremmin omaa vaikuttavuuttaan.RSPO:n muutosteoria kuvaa ne suuntaviivat, joilla RSPO pyrkii saavuttamaan visionsa tehdä kestävästi tuotetusta palmuöljystä normin markkinoilla. Muutosteoria kuvaa organisaation tavoittelemat tuotokset, tulokset ja vaikutukset. Osana muutosteoriaa RSPO on myös identifioinut listan indikaattoreista, joita sen tulee seurata arvioidessaan vaikutustaan. Järjestelmän tuloksia ja vaikutuksia seurataan, ja niistä kerrotaan kahden vuoden välein julkistettavassa raportissa ISEALin vaatimusten mukaisesti. RSPO on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössä prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen.SAI:n mukaan sillä on käytössään sisäinen prosessi järjestelmän kehittämiseen saadun palautteen perusteella. Tietoa järjestelmän suoriutumisesta ja vaikutuksista kerätään SAI:n kehittämään tietokantaan. SAI ei kuitenkaan raportoi kattavasti vaikutuksistaan; kattava raportointi on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023.EiKyllä. Käytössä on useita indikaattoreita kuten auditointien ja korjaavien toimenpiteiden vaikutukset sekä parannukset ihmisoikeustilanteeseen.
3.6 Ilmastotoimia ja biodiversiteettia koskevat kriteerit

Ilmastokriisi ja luontokato ovat edenneet pitkälle, ja ne ovat tulevien vuosikymmenien keskeisiä yritysvastuukysymyksiä. Ilmastonmuutoksen ennakoitavissa olevat haitalliset ihmisoikeusvaikutukset ovat sitä suurempia, mitä enemmän maapallo lämpenee. Vuonna 2016 voimaan astunut Pariisin sopimus71 on kansainvälinen oikeudellisesti sitova asiakirja maapallon lämpenemisen rajoittamisesta selvästi alle 2 celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Pariisin sopimuksessa pyritään rajoittamaan lämpeneminen 1,5 asteeseen. Haitallisten vaikutusten osalta turvallisempana pidetyn 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n vuonna 2018 julkaistun erikoisraportin mukaan nettohiilidioksidipäästöjen vähentämistä 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 tasoon nähden sekä muiden kasvihuonekaasupäästöjen ripeää vähentämistä. Näiden lisäksi globaali hiilineutraalius tulee saavuttaa viimeistään vuoteen 2050 mennessä.72 Tämä tarkoittaa, että myös yritysten on vähennettävä päästöjään niin sanottuun nettonollaan vuoteen 2050 mennessä.73

Finnwatchin arvioinnissa auditointi- ja sertifiointijärjestelmiä arvioidaan myös ilmastoa ja luontokatoa koskevien kriteereiden osalta. Ilmaston osalta selvitetään edellyttävätkö järjestelmät auditointien ja sertifiointien kohteilta ilmastopäästöjen raportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastotoimia. Luontokadon osalta selvitetään biodiversiteetin suojelemiseksi edellytettäviä toimia sekä metsäkadon torjuntaa koskevia kriteereitä.

Alaviitteet
Taulukko 8: Ilmastotavoitteet ja -kriteerit
 Amfori, Business Social Compliance Initiative BSCIBetter Cotton Initiative BCIFair for lifeFair Labor Association FLAFair Wear Foundation FWFForest Stewardship Council FSCGlobal Organic Textile Standard GOTSICTI Ethical Toy Program IETPISCCMarine Stewardship Council MSCProTerraRainforest AllianceReilu kauppaRound Table on Responsible Soy RTRSRoundtable on Sustainable Palm Oil RSPOSA8000SGF Voluntary Control SystemWIETA
Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia?Ei. Tuottajien tulee ottaa käyttöön itselleen relevantteja prosesseja, joilla suojellaan ympäristöä. Ympäristön suojelu voi liittyä myös energian käyttöön tai kasvihuonekaasuihin, mutta tähän liittyen ei ole erillisiä vaatimuksia.BCI:n kriteerit kattavat maanhoitoon liittyviä käytäntöjä (esim. lannoitteiden käyttö, maaperän hiilivarastojen kasvattaminen), jotka voivat auttaa vähentämään päästöjä ja ehkäisemään maaperän köyhtymistä sekä tukea ilmastonmuutoksen sopeutumista. BCI tavoittelee 50 prosentin päästövähennyksiä jokaista tuotettua puuvillatonnia kohti, mutta päästövähennystavoitteita ei ole asetettu tuottajayksikkö- tai tilatasolla.Kyllä, järjestelmässä on perustason vaatimuksia energian käyttöön sekä ilmastoon liityen. Uusiutuvan energian käyttöön sekä päästövähennyksiin liittyvät vaatimukset eivät ole pakollisia vaan osa ns. bonuskriteereitä.EiEiFSC kertoo myötävaikuttavansa ilmastonmuutoksen lieventämiseen edistämällä vastuullista metsänhoitoa ja turvaamalla metsien tuottamia ekosysteemipalveluja kuten hiilensidontaa ja -varastointia sekä edistämällä puumateriaalien kierrättämistä.
EiEi, mutta IETP tarjoaa erillisen auditointimoduulin (Environmental Assessment), joka tarkastelee ilmastoon liittyviä kysymyksiä.Kyllä. ISCC EU -järjestelmän alla vaaditaan kasvihuonekaasulaskelmat seuraavien arvoketjun osien osalta: a) raaka-aineiden tuotanto (kerääminen, kaivaminen tai viljely), b) prosessointilaitokset (yritykset, jotka prosessoivat raaka-aineet/välituotteet ja muuttavat näin raaka-aineiden fyysisisiä tai kemiallisia ominaisuuksia) ja c) kuljetus ja jakelu. Riippuen tuotetun polttoaineen tyypistä ja markkinoista, joissa sitä käytetään, on käytössä erilaisia kasvihuonekaasujen laskentamalleja. ISCC PLUS -järjestelmän alla kasvihuonekaasujen laskenta on vapaaehtoista ja se voidaan toteuttaa erillisellä kasvihuonekaasuja koskevalla ISCC PLUS -lisäosalla.EiKyllä. Sertifioitujen tahojen tulee inventoida kasvihuonekaasupäästönsä sekä luoda ohjelma päästöjen vähentämiseksi ja kompensoimiseksi. Ajan kuluessa sertifioitujen tahojen tulee ottaa käyttöön toimia, joilla ne minimoivat energiakulutuksen uusiutumattomista lähteistä ja siirtyvät käyttämään enenevässä määrin uusiutuvaa energiaa kuten aurinko- ja tuulivoimaa tai paikallisia kierrätettyjä energialähteitä.Standardi sisältää kestävään maatalouteen liittyviä kriteereitä, ml. energiatehokkuus. Esimerkiksi lannan käsittelyyn ja kompostointiin, peltometsäviljelyyn, regeneratiiviseen viljelyyn ja metsäkadon torjuntaan (ks. alla) liittyvät kriteerit tukevat hiilen varastointia. Vapaavalintaisena kriteerinä tuottajat voivat myös asettaa itselleen päästövähennystavoitteet, laatia ja toteuttaa suunnitelman päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi sekä seurata tavoitteiden saavuttamista vuosittain.
Kyllä. Tilojen edellytetään selvittävän kasvihuonekaasupäästöjään sekä ottamaan käyttöön toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi sekä hiilensidonnan lisäämiseksi. Prosessointia tekevissä tuotantolaitoksissa ei-uusiutuvia polttoaineita käyttävien laitosten tulee pitää kirjaa energiankäytöstä, tehdä energiansäästötoimenpiteitä sekä vaihtaa uusiutuviin energiamuotoihin niin pitkälle kuin mahdollista. Yrityksillä, jotka ostavat Reilun kaupan hiilikrediittejä tulee olla päästövähennyssuunnitelma (jossa on sitouduttu päästöjen vähentämiseen) sekä päästölaskelma, joka on kolmannen osapuolen verifioima.Kyllä, järjestelmässä on vaatimuksia siitä, että sertifioidut tilat pyrkivät vähentämään päästöjään sekä lisäämään kasvihuonekaasujen sidontaa.Kyllä. Järjestelmässä on vaatimuksia koskien päästölähteiden ja -nielujen tunnistamista, inventoimista ja seurantaa. Päästöjen vähentämiseksi tulee laatia suunnitelma, jonka tulee kattaa niin nykyiset kuin tulevat toiminnot.EiEiEi, mutta tuottajien edellytetään dokumentoivan ympäristöön liittyvät riskinsä sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset toimintaansa sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden vähentämiseksi. WIETAn mukaan hiilidioksidipäästöjä ja ilmastoa koskevia indikaattoreita valvotaan ja raportoidaan sen toisessa vastuullisuusohjelmassa IPW:ssä (Integrated Production of Wine).
Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia?Ei, ks. edellinen kohtaKyllä. Tuottajilla tulee olla käytössään biodiversiteettisuunnitelma, joka koostuu seuraavista elementeistä: 1) biologisen monimuotoisuuden tunnistaminen ja kartoittaminen, 2) heikentyneiden luontoarvojen tunnistaminen ja ennallistaminen, 3) hyödyllisten hyönteispopulaatioiden lisääminen integroidun tuholaistorjuntasuunnitelman mukaisesti, 4) viljelykierron varmistaminen ja 5) rantavyöhykkeiden suojeleminen.Kyllä. Sertifiointisyklin aikana sertifioitujen yksiköiden tulee laatia kuvaus elinympäristöistä, kasveista ja eläimistä sekä tunnistaa vaarantuneet tai uhanalaiset lajit. Vaatimuksena on myös, että toiminnalla ei saa olla merkittävää negatiivista vaikutusta vaarantuneisiin tai uhanalaisiin lajeihin tai niiden elinympäristöihin. Sertifioidut yksiköt eivät saa tuhota tai raivata luonnontilaisia tai vanhoja metsiä. Mikäli metsämaata on raivattu viljelyksille alle 10 vuotta sitten, se voidaan hyväksyä sertifioinnin piiriin vain jos tuottaja on pyrkinyt korjaamaan tai vähentämään aiheuttamaansa vahinkoa tai jos se varmistaa että vahinkoa ei enää satu.EiEiKyllä, kriteereihin kuuluu vaatimuksia metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, ml. lajisto ja ekosysteemit, sekä korkean suojeluarvon metsien ylläpitämiseksi varovaisuusperiaatetta noudattaen. Monimuotoisuus on myös yksi FSC:n käyttämistä mittareista arvioitaessa järjestelmän vaikuttavuutta.EiEi, mutta IETP tarjoaa erillisen auditointimoduulin (Environmental Assessment), joka tarkastelee biodiversiteettiin liittyviä kysymyksiä.Kyllä, biomassaa ei saa tuottaa alueella, jolla on korkea monimuotoisuus tai joka on merkittävä hiilivarasto tai turvemaa. Vuoden 2008 tammikuun alun jälkeen korkean biodiversiteetin tai korkean hiilivaraston sisältävien alueiden tilaa ei saa muuttaa. Muita vaatimuksia ovat elinympäristöjen heikentämisen välttäminen, ekologisten painopistealueiden määrittely pölyttäjien ja biodiversiteetin suojelemiseksi, biodiversiteettia koskevan toimenpidesuunnitelman laatiminen, kasvillisuuden ylläpitäminen tai ennallistaminen lähteiden ja luonnontilaisten vesistöjen läheisyydessä sekä vaatimukset koskien haitallisten vieraslajien tai geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyä koskien.Kyllä. Kriteerit pyrkivät varmistamaan, että kalastettavien lajien kannat pysyvät terveinä ja tuottavina ja että ekosysteemien muut lajit ja elinympäristöt pysyvät elinvoimaisina.Kyllä. Sertifioiduilta alueilta ei ole voinut raivata luonnontilaista kasvillisuutta maanviljelyyn tai muuhun taloudelliseen käyttöön vuoden 2008 jälkeen. Sertifioitujen tahojen tulee identifioida ja ylläpitää alueella olevia biodiversiteetiltaan rikkaita ympäristöjä sekä ennallistaa kasvillisuutta vesistöjen ympärillä sekä rinteillä ja kukkuloilla sekä muilla vastaavilla ekosysteemin herkillä alueilla. Haitallisten vieraslajien leviämistä tulee kontrolloida.Kyllä. Viljelyä ei esimerkiksi saa harjoittaa vuoden 2014 jälkeen pelloksi raivatulla entisellä luonnontilaisella metsäalueella, ja luonnontilaisen metsän suojelemiseksi tulee olla laadittu suunnitelma, jonka toimeenpano varmistetaan auditointien aikana.Kyllä. Kriteereihin kuuluu biodiversiteettia koskeva osuus, joka sisältää vaatimuksia uhanalaisten lajien suojelusta, suojavyöhykkeiden perustamisesta sekä suojelualueiden suojelusta. Sertifioitujen tilojen tulee osallistua aktiivisesti paikallisiin tai alueellisiin ympäristöhankkeisiin tai niillä tulee olla oma biodiversiteettisuunnitelma. Niiden tulee myös tarvittaessa evaluoida mahdollisuuksiaan tuotannon monipuolistamiseen ja peltometsäviljelyyn.Kyllä, tiettyjä alueita (luonnontilaisia metsiä, kosteikkoja jne.) ei ole saanut raivata tai ottaa muuhun käyttöön toukokuun 2009 jälkeen. 3.6.2016 jälkeen raivausta tai muuta käyttöönottoa ei ole sallittu millään luonnontilaisilla alueilla, rinteillä ja alueilla, jotka on lailla varattu luonnonsuojeluun tai sosiaalisiin tarkoituksiin.Kyllä. Maanraivauksen ei tule aiheuttaa metsäkatoa tai vahingoittaa suojeltavia alueita kuten korkean suojeluarvon alueita (high conservation value HCV) tai merkittäviä hiilivarastoja (high carbon stock HCS) sisältäviä metsiä. Korkean suojeluarvon alueet ja merkittävät hiilivarastot tunnistetaan ja niitä suojellaan ja parannetaan. Mikäli maata on raivattu ilman suojeluarvojen arviointia marraskuun 2005 jälkeen tai ilman suojeluarvojen ja hiilivarastojen arviointia 15.11.2018 jälkeen, noudatetaan RSPO:n erillistä korjaavia toimenpiteitä ja kompensaatioita koskevaa prosessia (Remediation and Compensation procedure RaCP).EiEiEi
3.7 Järjestelmien yhteensopivuus YK-periaatteiden kanssa

Yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia niiden koko arvoketjussa. Tämä yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia on määritelty YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2011 hyväksytyissä YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa.74 YK-periaatteiden mukaan yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia tarkoittaa, että yritysten on vältettävä omassa toiminnassaan aiheuttamasta tai myötävaikuttamasta haitallisten ihmisoikeusvaikutusten aiheutumiseen, ja puututtava haitallisiin vaikutuksiin jos niitä esiintyy. Lisäksi yritysten on pyrittävä ehkäisemään tai lieventämään niiden toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin liiketoimintasuhteiden perusteella liittyviä haitallisia vaikutuksia silloinkin kun ne eivät ole itse myötävaikuttaneet niiden aiheutumiseen. Haitalliset ihmisioikeusvaikutukset poistavat henkilöltä mahdollisuuden nauttia omista ihmisoikeuksistaan tai heikentävät sitä.

YK-periaatteiden noudattaminen ei vielä toistaiseksi ole yrityksille lakisääteistä, mutta sekä Suomessa kansallisella tasolla että EU-tasolla on käynnissä sääntelyhankkeita, jotka tähtäävät YK-periaatteisiin perustuvien yritysvastuulakien säätämiseen. Yritysvastuusääntelyn myötä sertifiointijärjestelmien rooli tulee todennäköisesti korostumaan entisestään, ja järjestelmien on varmistettava että niiden toimintalogiikka vastaa YK-periaatteiden mukaista prosessia.75

Monet auditointi- ja sertifointijärjestelmien työelämän oikeuksia, syrjinnän kieltoa, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja muita ihmisoikeuskysymyksiä koskevat kriteerit ja niiden valvonta ovat jo itsessään yksi työkalu YK-periaatteiden mukaisessa huolellisuusvelvoitteessa. Ihmisoikeusperusteisen auditoinnin kohteena olevan tahon toimintaa koskevien kriteerien lisäksi YK-periaatteet ja niiden toimintalogiikka on kuitenkin huomioitava myös valvontajärjestelmien rakenteessa ja prosesseissa.

YK-periaatteet edellyttävät, että yritysten, jotka ovat aiheuttaneet tai myötävaikuttaneet haitallisten ihmisoikeusvaikutusten aiheutumiseen, on ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi uhreille tai tehtävä yhteistyötä muiden kanssa vaikutusten korjaamiseksi hyväksyttyinä pidettävien prosessien avulla.76 Mikäli sertifiointijärjestelmä ei esimerkiksi tarjoa sertifioiduille raaka-aineille jäljitettävyyttä tuotantotehtaaseen tai -tilalle yrityksen on vaikeaa tai mahdotonta osallistua haitallisten vaikutusten korjaamiseen sen arvoketjussa.

Myös vaatimus korjaavien toimenpiteiden ja korvausten tarjoamisesta (remedy) tulisi olla osa sertifiointi- ja auditointijärjestelmien kriteereitä. Korjaavat toimenpiteet sisältyvät YK-periaatteiden niin sanottuun kolmanteen pilariin. Keskeistä on myös, missä määrin negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten kohteena olevat uhrit ovat mukana korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Osallistaminen on keskeinen keino varmistaa, että korjaavat toimenpiteet ovat uhrien kannalta hyväksyttäviä ja että ne vastaavat uhrien tarpeita.

Auditointi- ja sertifiointijärjestelmät voivat myös itse omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi ihmisoikeuksien toteutumiseen. Järjestelmät esimerkiksi päättävät mihin ihmisoikeuksiin ne keskittyvät ja millaista toimintaa ne omilla auditoinneillaan sallivat tai pyrkivät estämään. Tästä syystä yksi Finnwatchin arvioinnissa kysyttävistä kysymyksistä liittyy siihen, onko järjestelmä arvioinut huolellisuusvelvoitteen mukaisesti omat ihmisoikeusriskinsä ja mitä riskejä se on osana tätä prosessia tunnistanut.

YK-periaatteet käsittelevät auditointi- ja sertifiointijärjestelmiä periaatteiden ei-valtiollisia valitusmekanismeja koskevassa kohdassa. Periaatteet edellyttävät järjestelmissä olevilta valitusmekanismeilta useiden erilaisten kriteerien täyttymistä. Kriteerit ovat perusteltuja, sillä valitusmekanismi voi toimia vain, jos ihmiset, joita varten mekanismi on tarkoitettu, tietävät siitä, luottavat siihen ja kykenevät käyttämään sitä. Huonosti suunniteltujen tai toteutettujen valitusmekanismien vaarana on, että asianosaisten näkemys valituksen tehokkuudesta heikentyy jos asianosaiset eivät luota järjestelmään tai saa sen kautta ääntään kuuluviin.77

Tässä raportissa näiden kriteerien (YK-periaate numero 31) täyttymistä on arvioitu erillisessä kysymyksessä. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota muun muassa valitusmekanismin julkiseen saatavuuteen sekä järjestelmän että valvonnan kohteena olevan toimijan tasolla sekä siihen, onko valitus mahdollista tehdä eri kielillä ja tarvittaessa myös esimerkiksi suullisesti sekä monikielisen ohjeistuksen ja muun tuen saatavuuteen. Lisäksi arvioinnissa on huomioitu, perustuuko valitusten käsittely julkisesti saatavilla olevaan prosessiin, pidetäänkö osapuolet informoituna käsittelyn etenemisestä valitusprosessin aikana ja johtaako prosessi kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin78. Järjestelmiltä on myös kysytty onko vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä mahdollisuus osallistua valitusmekanismin suunnitteluun ja hyödynnetäänkö mekanismin kautta saatua palautetta järjestelmän kehittämisessä.

Alaviitteet
Taulukko 9: Yhteensopivuus YK-periaatteiden kanssa
 Amfori, Business Social Compliance Initiative BSCIBetter Cotton Initiative BCIFair for lifeFair Labor Association FLAFair Wear Foundation FWFForest Stewardship Council FSCGlobal Organic Textile Standard GOTSICTI Ethical Toy Program IETPISCCMarine Stewardship Council MSCProTerraRainforest AllianceReilu kauppaRound Table on Responsible Soy RTRSRoundtable on Sustainable Palm Oil RSPOSA8000SGF Voluntary Control SystemWIETA
Jos haitallisia ihmisoikeus-
vaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/
sertifioiduille tiloille/tuotanto-
laitoksille?
KylläEiKyllä, FFL-sertifioidut erät voidaan jäljittää takaisin tuottajatasolle.Kyllä. Esimerkiki auditointien aikana
havaittu lapsityö, pakkotyö ja häirintä
tuodaan ostajayritysten tietoon.
KylläTuotteiden, joissa on joko FSC 100 %- tai FSC Recycled -merkki, kohdalla jäljitettävyys on mahdollista. Massabalanssitoimitusketjujen (tuotteet, joissa on merkintä FSC Mixed) jäljittäminen sertifioidulle metsätilalle ei ole helppoa, mutta silloinkin tuottajat voidaan yleensä rajata hyvin pieneen joukkoon. Vuodesta 2023 alkaen isotooppianalyysi tulee pakolliseksi korkean riskin toimitusketjuissa. Isotooppianalyysi parantaa jäljitettävyyttä sellaisten tuotteiden kohdalla, joiden tuotannossa on yhdistetty useasta eri lähteestä tulevaa raaka-ainetta (esim. paperi). FSC:llä on käytössä myös blockchain, ja siihen ollaan lisäämässä dataa sosiaalisesta vastuullisuudesta, jolloin tämä tieto on arvoketjun toimijoiden saatavilla myös monimutkaisemmissa ketjuissa.Kyllä. GOTS itse tarjoaa jäljitettävyyden kuidun ensimmäisestä käsittelypaikasta (loukuttaminen; gin) lähtien, jäljitettävyys ensimmäisestä käsittelypaikasta viljelytilalle kuuluu luomusertifioinnin piiriin. GOTS on kehittämässä jäljitettävyystietokantaa, jonka tarkoituksena on parantaa jäljitetettävyystietojen saatavuutta.KylläKyllä, kun käytetään fyysisesti jäljitettävää (identity preserved) raaka-ainettaMSC:n avulla jäljitettävyys on usein (mutta ei aina) mahdollista myös massabalanssitoimitusketjuissa. Järjestelmä ei jaa tietoa poikkeamista ostajayritysten kanssa.KylläEi, sillä silloinkaan kun jäljitettävyys on mahdollista, järjestelmä ei jaa tietoa poikkeamista ostajayritysten kanssa.Erilliskäsitelty sertifioitu raaka-aine voidaan jäljittää takaisin sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille. Mutta silloinkaan kun jäljitettävyys on mahdollista, järjestelmä ei jaa tietoa poikkeamista ostajayritysten kanssa.Kyllä, kun käytetään erilliskäsiteltyä sertifioitua raaka-ainetta.Kyllä. Jos ostaja ostaa/käsittelee segregoitua tai identity preserved -palmuöljyä järjestelmä mahdollistaa jäljitettävyyden takaisin sertifioituun yksikköön.SAI:lla ei ole virallista suhdetta SA8000-sertifioitujen yritysten asiakkaisiin. Ostajat voivat pyytää SA8000-sertifioituja tavarantoimittajiaan jakamaan tietoja auditointilöydöksistä, ml. poikkeamat, ja ryhtyä toimiin niiden mukaisesti.EiKyllä
Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeus-
vaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä (remedy)?
EiEiKorjaavista toimenpiteistä on kriteerit seuraavien loukkausten osalta:
Lapsityö
: Jos lapsityötä havaitaan, lapsi tulee poistaa työpaikalta ja hänen turvallisuutensa on varmistettava; sertifioidun yksilön tulee laatia suunnitelma tukitoimenpiteistä, joilla varmistetaan, että lapsi pääsee koulutuksen piiriin siihen asti, että hän tulee täysi-ikäiseksi.
Maa-oikeudet:
Mikäli alueella on minkäänlaisia kiistoja maaoikeuksiin liittyen, ne tulee dokumentoida ja käsitellä vastuullisesti. Mikäli maaoikeuksiin liittyen tulee tarvetta kompensaatioihin, niistä tulee sopia yhdessä vaikutusten kohteena olevien kanssa ja ne tulee toimeenpanna viivyttelemättä.
Kyllä. Jäsenyritysten tulee tukea uhrien pääsyä oikeudellisten tai ei-oikeudellisten korjaavien toimenpiteiden piiriin. Sekä FLA:n ostaja- että tuottajajäseniä koskevissa valvontaperiaatteissa jäsenyrityksiltä edellytetään prosesseja valitusten ja auditointilöydösten käsittelemiseksi ja korjaamiseksi. Auditointien aikana havaittu lapsityö, pakkotyö ja häirintä tuodaan ostajayritysten tietoon, ja niiden edellytetään puuttuvan löydöksiin tapauskohtaisesti.Kyllä. FWF edellyttää sen jäsenyrityksiltä ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaista huolellisuutta, ml. korjaavat toimenpiteet. Vuodesta 2023 lähtien jäsenyrityksiä arvioidaan mm. sen perusteella, miten ne puuttuvat tiettyjen toimialalla tyypillisten riskien juurisyihin tai edistävät ammatillista järjestäytymistä ja sosiaalista vuoropuhelua. FWF:n valitusmekanismia koskevan linjauksen mukaan mm. lapsityötä ja elämiseen riittämättömiä palkkoja sekä työntekijöiden turvallisuutta tai henkeä uhkaavia olosuhteita tai tilanteita koskeviin valituksiin tulee vastata kiireellisesti, ja jäsenyritysten tulee varmistaa, että FWF:n laatima suunnitelma korjaavista toimenpiteistä toimeenpannaan. Joissain tapauksissa, jos epäkohdat ovat vakavia, eikä jäsenyrityksen alihankkija ole puuttunut niihin suunnitelman mukaisesti, FWF voi vaatia sen jäsenyritystä vetäytymään liikesuhteesta ko. alihankkijan kanssa. FWF:n on konsultoitava vaikutusten kohteena olevia työntekijöitä ennen vetäytymisvaatimuksen esittämistä. Sen yhteydessä myös FWF:n jäsenyrityksen roolia jäljelle jäävien vaikutusten korjaamisessa tarkastellaan uudelleen.FSC edellyttää, että tilanteissa, joissa työstä on aiheutunut työntekijän omaisuudelle haittaa tai jos työntekijä on sairastunut ammattitautiin, työntekijälle pitää maksaa oikeudenmukaisen korvaus. FSC:n haitallisten vaikutusten korjaamisesta tai korvaamisesta työntekijöille koskevia käytäntöjä ollaan päivittämässä vuoden 2022 aikana.EiKyllä. Järjestelmän korjaavia toimenpiteitä koskeva ohjelma pyytää tietoa ja valvoo ihmisoikeusloukkauksien korjaamista ja korvaamista esimerkiksi tilanteissa, joissa tehtailta on löytynyt pakkotyötä tai lapsityötä. Tehtaiden tulee toimittaa suunnitelma korjaavista toimenpiteistä sekä todisteet niiden toteuttamisesta.EiEiTuottajat, joiden toiminnassa havaitaan tiettyjä ihmisoikeusloukkauksia suljetaan sertifioinnin ulkopuolelle. Tuottajat voivat päästä takaisin mikäli ne osoittavat, että ihmisoikeusloukkauksia ei enää tapahdu ja että uhreille on tarjottu riittävä kompensaatio.Kyllä, sekä auditointien aikana havaitut poikkeamat että valitusmekanismin kautta tietoon tulleet epäkohdat tulee korjata. Järjestelmä tunnistaa kahdenlaisia korjaavia toimenpiteitä (remedy). Välittömien vahinkojen riskeihin tulee puuttua vähintään 12 viikon kuluessa; ihmisoikeusloukkauksiin 48 tunnin kuluessa. Muissa tapauksissa vaaditaan suunnitelma korjaavista toimenpiteistä juurisyihin puuttumiseksi sen varmistamiseksi, että epäkohdat eivät toistu. Esimerkiksi tilanteissa joissa työntekijöille on maksettu vähemmän kuin minimipalkka, korjaavan toimenpiteen tulisi olla palkkarästien korvaaminen työntekijälle.
Kyllä. Sertifioiduilla toimijoilla tulee olla käytössä valitusmekanismi, joka mahdollistaa korjaavat toimenpiteet ilman viivytyksiä. Korjaavia toimenpiteitä edellytetään myös mikäli havaitaan lapsityövoiman hyväksikäyttöä (tätä varten on luotu erillinen Child Labour remediation policy).Järjestelmältä ei saatu tietoa korjaavista toimenpiteistä.Järjestelmältä ei saatu
tietoa korjaavista
toimenpiteistä.
Jos poikkeama liittyy työntekijälle aiheutuneeseen henkilövahinkoon, korjaavia toimenpiteitä edellytetään.EiMikäli haitallisia vaikutuksia tai WIETAn kriteeristön vastaisia asioita havaitaan johdon tulee välittömästi ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin (remedy).
Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa?Ei virallista rooliaTuottajien on laadittava suunnitelma korjaavista toimenpiteistä, mutta työntekijöiden osallistamista prosessiin ei edellytetä. Tuottajat raportoivat korjaavan toimenpidesuunnitelman toimeenpanosta vuosittaisissa itsearvioinneissa. Toimeenpano varmennetaan lisensointiauditointien yhteydessä toisen tai kolmannen osapuolen auditoijien toimesta. Lisensointiauditointien yhteydessä haastatellaan työntekijöitä.Ideaalitilanteessa sertifioiduilla yksiköillä tulisi olla työntekijöiden valitsema työntekijäedustaja, joka vastaa osaltaan sertifioinnista ja sertifiointikriteerien täyttämisestä, ja joka on mukana korjaavien toimenpiteiden toteuttamisessa. Jos tällaista edustajaa ei ole, yksikön johdon tulee ottaa käyttöön prosesseja, joilla varmistetaan työntekijöiden näkemysten kuuleminen korjaavien toimenpiteiden implementoinnissa.Valmistavan teollisuuden ohjelmassa sidosryhmien, ml. ammattiliitot ja työntekijät, osallistaminen korjaavien toimenpidesuunnitelmien laatimiseen on esimerkki parhaista käytännöistä. Sidosryhmien osallistamista ei kuitenkaan edellytetä. Työntekijöillä ei ole roolia suunnitelmien toimeenpanon varmentamisessa.Työntekijöiden edustajia pitää silloin, kun se on mahdollista, informoida auditointien tuloksista ja osallistaa korjaavan toimenpidesuunnitelman laatimiseen. Työntekijöillä ei kuitenkaan ole roolia suunnitelmien toimeenpanon varmentamisessa. Lisäksi FWF:n ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaista huolellisuutta koskevat toimintaperiaatteet edellyttävät, että jäsenyritykset konsultoivat sidosryhmiä kaikissa huolellisuusvelvoiteprosessin vaiheissa.Se, että mahdolliset poikkeamat on korjattu, varmistetaan paikan päällä tehtävällä seuranta-auditoinnilla. Paikan päällä tehtävien auditointien aikana tulee haastatella sidosryhmiä.Ei rooliaKun auditoinneissa havaitaan ongelmia, työntekijöitä konsultoidaan, mikäli se on tarpeen korjaavien toimenpiteiden todentamiseksi. Mikäli ongelmia raportoidaan IETP:n valitusmekanismin kautta IETP ottaa erikseen yhteyttä vaikutusten kohteena oleviin varmistaakseen, että korjaavat toimenpiteet toteutetaan.Työntekijöitä ja muita vaikutusten kohteena olevia ryhmiä saatetaan haastatella auditoijien toimesta kun verifioidaan korjaavien toimenpiteiden toimeenpanoa. Mikäli havaitaan viitteitä negatiivisista ekologisista, sosiaalisista tai kulttuurisista vaikutuksista auditoitavalla tilalla tai plantaasila, laaditaan osallistava sosiaalinen vaikutusten arviointi, johon osallistetaan relevantteja sidosryhmiä kuten paikallisia yhteisöjä ja alkuperäiskansoja.Ei rooliaEi rooliaJokaisen sertifikaatin haltijan on perustettava Assess and Address -komitea (tai nimettävä henkilö) hoitamaan Rainforest Alliancen korjaavia toimenpiteitä koskevan protokollan täytäntöönpanoa, ml. korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman laatiminen. Suurten yksittäisten sertifioitujen tilojen komiteassa on oltava vähintään yksi työntekijöiden edustaja. Jos tilalla on ammattiliitto tai työntekijäjärjestö, työntekijöiden edustaja(t) tulee valita kyseisen järjestön kautta.Työntekijöillä ja viljelijöillä on pääsy oman työnantajansa/tuottajaorganisaationsa auditointiraportteihin, ts. heillä on pääsy löydettyjä ongelmia koskeviin tietoihin sekä seuranta-auditoinnin jälkeen tieto tehdyistä korjaavista toimenpiteistä.Ei rooliaEi rooliaJokaisen sertifioidun yrityksen on perustettava Social Performance Team SPT, joka koostuu sekä työntekijöiden edustajista että yrityksen johdosta. SPT:n tehtävänä on edistää ja toimeenpanna SA8000-johtamisjärjestelmä, ja sen kautta työntekijät voivat suoraan seurata yrityksen suoriutumista ja SA8000:n vaatimusten noudattamista.Ei rooliaTyöntekijöiden edellytetään osallistuvan korjaaviin toimenpiteisiin sekä kuittaavan korjaavat toimenpiteet suoritetuksi.
Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite-
prosessi?
EiEi, mutta BCI on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi vuonna 2020 BCI perusti pakkotyön ja ihmisarvoisen työn asiantuntijatyöryhmän. Työryhmän tarkoituksena on antaa BCI:lle suosituksia järjestelmän pakkotyön tunnistamiseen, ehkäisemiseen, lieventämiseen ja korjaamiseen liittyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Työryhmään kuuluu 12 asiantuntijaa, jotka ovat kansalaisyhteiskunnan, vähittäiskaupan ja brändien edustajia tai vastuullisiin ostokäytöntöihin erikoistuneita konsultteja.EiFLA pyrkii jatkuvasti parantamaan omaa toimintaansa. FLA:n hallitus on perustanut komiteoita, joiden kautta se pyrkii varmistamaan, että FLA:n standardit, metodologia ja käytännöt vastaavat kansainvälisessä vertailussa parhaita ihmisoikeuksia koskevia käytäntöjä. Näiden prosessien kautta FLA on tunnistanut omaan toimintaansa liittyviä ihmisoikeusriskejä kuten esimerkiksi FLA:n Workplace Code of Labor Practicen soveltuvuus tietyissä tilanteissa tai kysymyksissä. Näitä ovat mm. siirtotyöntekijöitä koskeva pakkotyön riski, sukupuolittunut väkivalta, työelämän oikeuksien toteutuminen arvoketjujen ensimmäisen portaan ja alkutuotannon väliin jäävissä portaissa sekä auditointien tehokkuus korkean riskin maissa.
FWF:n kriteerit ja indikaattorit päivitetään neljän vuoden välein. Tämä prosessi on johtanut uusien indikaattorien sisällyttämiseen Brand Performance Checkiin (esim. elämiseen riittävää palkkaa koskevat indikaattorit vuonna 2018, työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua koskevat indikaattorit vuonna 2022). Myös FWF:n omaa johtamisjärjestelmää, tuotantomaiden henkilökunnan koulutusta sekä auditointien laadunvalvontaa on vuosien saatossa kehitetty.Ei, mutta FSC on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista.GOTS:lla on käytössä järjestelmän sisäinen seuranta- ja arviointiprosessi, joka tuottaa tietoa järjestelmän kehittämiseen, ml. GOTS:n kriteerit ja vaatimustenmukaisuudenvalvonta. GOTS:n käytössä oleva prosessi sen vaikutustenarvioimiseksi ei kuitenkaan kata ihmisoikeusnäkökohtia. Prosessia ollaan kehittämässä.EiEi vieläEi, mutta MSC on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista. MSC:n tavoitteet liittyvät kuitenkin ekologiseen kestävyyteen.EiEi, mutta Rainforest Alliance on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista.Kyllä. Reilu kauppa laatii parhaillaan myös Reilun kaupan riskikarttaa (julkaistaan kesällä 2022), joka tuo näkyväksi sen YK-periaatteisiin pohjautuvat systeemiset riskit sekä vaikutusten arvioinnin. Reilu kauppa on myös ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista.EiEi, mutta RSPO on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista.SAI pyrkii jatkuvasti kehittämään järjestelmäänsä positiivisten vaikutusten varmistamiseksi työntekijöille ja yhteisöille sen käytössä olevien resurssien puitteissa. Kehitystyön pohjana on mm. SAAS:ilta, sidosryhmiltä ja valitusmekanismin tai koulutusten kautta saatu palaute. SA8000-standardi on viimeksi päivitetty vuonna 2014 ja sen tulkintaan liittyvä auditointiopas vuonna 2016. Standardia ollaan parhaillaan päivittämässä; päivitetty standardi on tarkoitus julkaista vuonna 2023. SAI:n mukaan sosiaalisen vastuun valvontajärjestelmien hallinnoimiseen liittyy monia ihmisoikeusriskejä. Näitä ovat mm. sertifioinnin kohteena olevat toimijat, jotka tarkoitukselliset pyrkivät johtamaan harhaan, auditointiyritysten ja yksittäisten auditoijien eturistiriidat, rajalliset aika- ja muut resurssit. Lisäksi rakenteelliset tekijät saattavat estää sertifioituja toimijoita saavuttamasta hyvää tasoa. Monet näistä johtuvat markkinatekijöistä. Ostajat haluavat paljon tietoa ja merkittäviä tuloksia, mutta ovat usein haluttomia maksamaan niihin liittyviä kustannuksia.EiEi
Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoite-
prosessiaan?
N/AN/AN/AN/A
N/AN/AN/AN/AN/AN/AN/AN/AElämiseen riittävä palkka ja elämiseen riittävä toimeentulo; lapsityövoiman hyväksikäyttö; pakkotyö ja sukupuoleen liittyvä väkivalta; sukupuoleen, etnisyyteen tai muuhun taustaan liittyvä syrjintä; järjestäytymisen vapaus ja ammattiyhdistystoiminta; työolot; ympäristöön liittyvät oikeudetN/AN/AN/AN/AN/A
Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi,
joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit
ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)?
Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se kattaa vain osan YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se kattaa vain osan YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se kattaa vain osan YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä. FSC:n haitallisten vaikutusten korjaamisesta tai korvaamisesta työntekijöille koskevia käytäntöjä ollaan päivittämässä vuoden 2022 aikana.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se kattaa vain osan YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se ei kata YK-periaatteissa asetettuja kriteereitä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se kattaa vain osan YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se ei kata YK-periaatteissa asetettuja kriteereitä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se ei kata YK-periaatteissa asetettuja kriteereitä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se kattaa vain osan YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.Järjestelmällä ei ole käytössään valitusmekanismia.Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.
RSPO-auditointi sivuutti työntekijöiden huolet

Finnwatch tutki vuosina 2020–2021 suomalaiselle Neste Oyj:lle palmuöljyperäistä rasvan happotislettä (PFAD) toimittavan IOI Groupin Mekassar-tilaa79. Finnwatch kiinnostui tilasta saatuaan yhteydenoton tilalla työskentelevän siirtotyöntekijä sukulaiselta. Hän kertoi Finnwatchille yrittäneensä ratkoa tilan ongelmia lukuisia kertoja siinä onnistumatta.

Finnwatchin tekemissä haastatteluissa, dokumenttitarkastuksissa sekä dialogissa IOI Groupin kanssa monet työntekijän sukulaisen kertomat asiat saivat vahvistuksen. IOI Groupin Mekassar-tilalla Malesiassa työskentelevät työntekijät olivat maksaneet isoja rekrytointimaksuja, asuivat surkeissa oloissa ja heitä oli erehdytetty rekrytoinnissa. Työntekijöille oli luvattu kahdeksan tunnin työpäivät ja kuukausipalkat, mutta he olivatkin joutuneet tekemään pitkää päivää suoritekohtaisella palkalla. Mekassar-tilalla toiminut työntekijä oli väärentänyt työntekijöiden nimiä dokumentteihin, joilla perusteltiin työnantajan asettaman tavoitteen saavuttamatta jättämistä ja siten minimipalkkaa alemman palkan maksamista. Avustava esihenkilö oli myös lyönyt työntekijöitä. Finnwatchin kanssa käydyn dialogin jälkeen IOI ryhtyi useisiin korjaaviin toimenpiteisiin.

Mekassar-tila kuuluu Bukit Leelaun sertifiointiyksikköön, joka oli uudelleensertifioitu syksyllä 2020 sen jälkeen kun RSPO-auditointeja tekevät auditoijat olivat vierailleet tilalla. Auditointivierailuun oli kuulunut muun muassa haastattelu työntekijäkomitean työntekijäedustajan kanssa. Finnwatchin tekemissä haastatteluissa ko. työntekijä vahvisti tavanneensa RSPO-auditoijan auditoinnin aikana. Työntekijän mukaan hän oli kertonut auditoijalle ongelmista ja kertonut myös, että ongelmista on raportoitu jo aiemmin kirjallisesti RSPO:lle.

Tästä huolimatta auditoinnissa ei auditointiraportin mukaan havaittu mitään ongelmia. Auditointiraportin mukaan tilalta ei ole löytynyt todisteita rekrytointimaksujen perimisestä, ja työntekijöillä oli hallussaan kirjalliset työsopimukset, jotka oli laadittu työntekijän omalle kielelle. Auditointiraportin mukaan ei löytynyt todisteita siitä, että tilan työntekijöihin olisi kohdistettu väkivaltaa tai muuta häirintää. Lisäksi auditointiraportti väitti tilan käsittelevän tehokkaasti työntekijöiltä ja muita osapuolilta tulevat valitukset.

Finnwatch katsoi julkaisemassaan raportissa RSPO-auditoinnin antaneen vakavalla tavalla väärän kuvan tarkastuksen kohteena olevan tilan tilanteesta, ja sivuuttaneen kokonaan haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden niin auditoinnin aikana kuin sitä ennen esiin tuomat perustellut huolet.

Alaviitteet
4. Yhteenveto valvontajärjestelmien arvioinnista

Kokonaisuutena järjestelmien suoriutumista on arvioitu karkealla laskutavalla pisteyttämällä parhaat käytännöt ja selkeät puutteet. Parhaista käytännöistä (vihreä) järjestelmille annettiin yksi piste ja selkeistä puutteista (punainen) vähennettiin yksi piste. Keltaisia ja harmaita arvioita ei ole pisteytetty. Tarkemmat arviointikriteerit värikoodien takana on esitetty liitteessä 1. Arvioinnin tulokset on esitetty taulukossa 10.

Parhaiten arvioinnissa pärjäsivät Reilu kauppa- ja Rainforest Alliance -sertifioinnit. Aikaisemmin vuonna 2016 tehdyssä arvioinnissa Reilu kauppa oli ylivoimainen, mutta nyt Utz-sertifioinnin kanssa yhdistynyt Rainforest Alliance on kehittänyt järjestelmäänsä lukuisilla tavoilla: se on muun muassa ottanut käyttöön tuottajille maksettavan vastuullisuuslisän ja investointituen, lisännyt kriteereihinsä vaatimuksen elämiseen riittävästä palkasta sekä tiukentanut sääntöjään merkkiin liittyvästä kuluttajaviestinnästä.

Ilahduttavasti lähes kaikki muutkin arvioinnin kohteena niin nyt kuin vuonna 2016 olleet valvontajärjestelmät olivat kehittäneet toimintaansa. Kehitystä on tapahtunut myös keskeisimpien kriteerien kohdalla: entistä useampi järjestelmä on vahvistanut vaatimuksiaan elämiseen riittävästä palkasta ja kertoo edistävänsä entistä aktiivisemmin järjestäytymisen vapauden toteutumista. Useat arvioinnissa mukana olleista järjestelmistä hyödyntävät Global Living Wage Coalitionin (GLWC) kehittämän Anker-metodologian mukaisia palkkalaskelmia elämiseen riittäviin palkkoihin liittyvän kriteeristön toimeenpanossa, ja tarkastelluista järjestelmistä kolme (Rainforest Alliance, Reilu kauppa ja SA8000) ovat sen jäseniä. FSC on vuoden 2016 jälkeen eronnut GLWC:stä.

Erilaisten valvontajärjestelmiä prosesseja vertailtaessa on otettava huomioon se, että järjestelmien valvonnan kohde ja rajaukset, eli ns. scope, vaihtelee. Finnwatchin arviointi ei arvota järjestelmien valvonnan kohteita ja rajauksia vaan sitä, miten ne suoriutuvat oman scopensa sisällä. Vaikka siis esimerkiksi erilaisia mereneläviä sertifioiva MSC saa kokonaisarvioinnissa enemmän pisteitä kuin työelämän oikeuksia tuotantolaitoksissa valvova Amfori BSCI, ei tästä voida päätellä että MSC valvoisi sosiaalisen vastuun kysymyksiä paremmin kuin BSCI. Päinvastoin: MSC:n scope on hyvin kapea, ja se sivuuttaa sosiaalisen vastuun kysymykset kalastusaluksilla lähes kokonaan ja nojaa tuotantolaitosten tarkastelussa muihin järjestelmiin, ml. Amfori BSCI:hin.

Parhaiten järjestelmien arviointia voi käyttää apuna vertailuun tilanteessa, jossa järjestelmät valvovat tai sertifioivat samaa asiaa. Finnwatchin arvioinnissa sekä viiniä että puuvillaa sertifioivista vastuullisuusvalvontajärjestelmistä parhaaksi nousee Reilu kauppa, tuotantolaitosten työoloja valvovista vastuullisuusjärjestelmistä SA8000 ja palmuöljytuotantoa sertifioivista järjestelmistä RSPO. Yritysten huolellisuusvelvoiteprosesseja valvovat FLA ja FWF osoittautuivat arvioinnissa tasavahvoiksi.

Kuten vuonna 2016, myös nyt ylivoimaisesti heikoimmin kokonaisarvioinnissa pärjäsi mehuteollisuuden valvontajärjestelmä SGF Voluntary Control System. Se sai punaisen arvion kaikkiaan 21:ssa arviointikysymyksessä. Edellisen arvioinnin aikana vuonna 2016 SGF selitti kriteeriensä heikkouksia sillä, että järjestelmää ollaan päivittämässä. Päivitykset eivät ole kuitenkaan johtaneet parannuksiin. SGF totesikin Finnwatchille, että se ei pidä järjestelmäänsä sosiaalisen tai ympäristövastuun valvontajärjestelmänä80. Tästä huolimatta se viestii julkisesti, että mehuteollisuuden vastuullisuuslinjausten (AIJN CoC81) noudattaminen on sen sertifioinnin kohteena.

Eniten kehitettävää kaikilla järjestelmillä oli niiden yhteensopivuudessa YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevien ohjaavien periaatteiden kanssa. Esimerkiksi vain hyvin harvoissa järjestelmissä vaikutusten kohteena olevia työntekijöitä osallistettiin korjaavien toimenpiteiden toimeenpanoon. Alle puolet järjestelmistä varmistaa, että haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista kärsineille henkilöille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä ja korvauksia (remedy). Ainoastaan Reilu kauppa oli itse ottanut käyttöön omaa järjestelmäänsä koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin, jossa se arvioi omia ihmisoikeusvaikutuksiaan ja pyrkii lieventämään ja ehkäisemään negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia. Arviointeja laadittaessa kävi myös ilmi, että osa raaka-aineita sertifioivista järjestelmistä, kuten FSC, MSC ja Rainforest Alliance, oli myös ottanut käyttöön sosiaalisen vastuun kriteereitä jäljitettävyyskriteeristöissään (ns. chain on custody -standardit). Tämä tarkoittaa, että ne edellyttävät nyt myös sertifioituja raaka-aineita prosessoivilta sertifioitujen tuotteiden tuotantoketjuun kuuluvilta yrityksiltä jonkinlaisia vastuullisuusvaatimuksia.

Alaviitteet
Taulukko 10: Sertifiointi- ja auditointijärjestelmien saamat pisteet arvioinnissa

Auditointijärjestelmä/
sertifiointi

Vihreät arvosanat
(1 piste)

Punaiset arvosanat
(-1 piste)

Yhteispisteet
Reilu kauppa23221
Rainforest Alliance21120
Roundtable on Sustainable Palm Oil RSPO19415
Fair Labor Association FLA18414
Fair Wear Foundation FWF18414
SA800016412
WIETA18612
Forest Stewardship Council FSC14311
ISCC15411
Fair for life1349
ProTerra 1578
ICTI Ethical Toy Program IETP1394
Marine Stewardship Council MSC12102
Round Table on Responsible Soy RTRS12111
Better Cotton Initiative BCI911-2
Global Organic Textile Standard GOTS1113-2
Amfori, Business Social Compliance Initiative BSCI913-4
SGF Voluntary Control System VCS521-16
Myös OECD arvioi vastuullisuudenvalvontajärjestelmiä

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden lisäksi keskeisiä kansainvälisiä vastuullista yritystoimintaa koskevia standardeja ovat OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat toimintaohjeet82. Ne kattavat ihmisoikeuksien lisäksi myös esimerkiksi ympäristöä, veronmaksua, lahjonnan ja kiristyksen ehkäisemistä sekä kuluttajansuojaa koskevia kohtia. Toimintaohjeiden lisäksi OECD on laatinut myös asianmukaisen huolellisuuden oppaan83, joka auttaa yrityksiä jalkauttamaan toi- mintaohjeet käytäntöön, sekä toimialakohtaista ohjeistusta konfliktimineraaleille84, vaate- ja kenkäteollisuudelle85, maatataloudelle86 ja finanssialalle87. OECD on myös kehittänyt metodologioita arvioidakseen erilaisten vastuullisuudenvalvontajärjestelmien vastaavuutta omia toimialakohtaisia ohjeistuksiaan vasten88. Tällaisia vastaavuusarviointeja on toistaiseksi tehty konfliktimineraalien ja vaate- ja kengäteollisuuden vastuullisuusaloitteisiin liittyen. Tässä raportissa käsitellyistä järjestelmistä arviointi on tehty Fair Wear Foundationille, mutta sen tulokset eivät vielä tätä kirjoittaessa olleet julkisia.

OECD:n vastaavuusarviot ovat saaneet keskeisen roolin EU:n ns. konfliktimineraaliasetuksen toimeenpanossa. Vuonna 2017 annettu konfliktimineraaliasetus velvoittaa tinan, tantaalin, volframin ja kullan sekä niiden malmien maahantuojat noudattamaan asianmukaista ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta omissa toimitusketjuissaan89. Konfliktimineraaliasetuksen mukaan muun muassa toimialajärjestöt voivat pyytää Euroopan komissiota tunnustamaan niiden asianmukaista huolellisuutta koskevat järjestelyt asetusten vaatimusten mukaisesti. Vuonna 2019 komissio antoi täytäntöönpanoasetuksen konfliktimineraaliasetuksesta, jossa määritellään kriteerit, joiden mukaan komissio arvioi vastuullisuudenvalvontajärjestelmien vastaavuutta90. Sen mukaan komissio hyödyntää omissa arvioissaan OECD:n vastaavuusarviointeja varten kehittämää metodologiaa ja kuulee OECD:n sihteeristöä ennen järjestelmien tunnustamista. Tuoreimman OECD:n vastaavuusarvion mukaan yksikään alan vastuullisuudenvalvontajärjestelmistä ei vastaa OECD:n toimialakohtaisen oppaan vaatimuksia, vaikka kehitystä on tapahtunut91.

Alaviitteet
5. CASE: Puuvillan vastuullisuuden varmentaminen on vaikeaa

Puuvilla on yleisin tekstiilien valmistuksessa käytetty luonnonkuitu. Maailman suurimmat puuvillantuottajamaat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat, Brasilia ja Pakistan92. Arviot puuvillan viljelijöiden lukumäärästä vaihtelevat 26 miljoonasta93 100 miljoonaan94. Heistä suurin osa, yli 90 prosenttia, on pienviljelijöitä95 kehittyvissä maissa. Edelleen arvioiden mukaan noin 250 miljoonaa ihmistä saa toimeentulonsa puuvillan prosessoinnista.96 Ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta puuvilla on korkean riskin raaka-aine, sillä sen viljely vaatii runsaasti torjunta-aineita ja kastelua, ja sen tuotanto on keskittynyt maihin, joissa ympäristönsuojelussa ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on merkittäviä haasteita.

Koska puuvillantuotantoon liittyy lukuisia vastuullisuusongelmia, on alalle kertynyt joukko erilaisia kolmannen osapuolen valvontajärjestelmiä. Puuvillanviljelyn sertifiointijärjestelmistä merkittävimpiä ovat Better Cotton Initiative BCI, Cotton made in Africa CmiA, luomu ja Reilu kauppa. Vastuullisuussertifioidun puuvillan tuotanto on moninkertaistunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana. Kun esimerkiksi vuonna 2013 vastuullisuussertifioitua puuvillaa tuotettiin yhteensä arviolta noin 300 000 tonnia, tuotettiin sitä vuonna 2018 jo yli 5,8 miljoonaa tonnia. Vastuullisuussertifioidun puuvillan tuotannosta noin 90 prosenttia (yli 5,2 miljoonaa tonnia) täyttää BCI:n kriteerit97. Lisääntyneen vastuullisuussertifioidun puuvillan tuotannon takana vaikuttavat suurten kansainvälisten brändien kuten H&M:n, Inditexin ja Ikean hankintasitoumukset.98

Tuotantoketjujen läpinäkymättömyys ja jäljitettävyyden puute ovat vaate- ja tekstiiliteollisuuden keskeinen vastuullisuushaaste, joka koskee myös puuvillan vastuullisuussertifiointijärjestelmiä. Kun puuvilla on korjattu joko käsin tai mekaanisesti, se prosessoidaan. Prosessoinnin ensimmäisiä vaiheita ovat loukutus (kuidun erottaminen siemenistä), paalaaminen, puhdistus ja kampaus tai karstaus99. Kammattu tai karstattu puuvillakuitumassa kehrätään langaksi ja kudotaan tai neulotaan kankaaksi. Sen jälkeen kangas värjätään, leikataan, ommellaan ja viimeistellään vaatteeksi tai tekstiiliksi. Puuvillaa prosessoitaessa eri alkuperää olevaa puuvillakuitua yleensä sekoitetaan esimerkiksi langan laadun varmistamiseksi. Tästä johtuen puuvilla ei yleensä ole jäljitettävissä valmistuotteesta viljelytilalle. Suurin osa puuvillasertifioinneista pyrkiikin keskittymään puuvillakuidun jäljitettävyyden lisäämiseen vaate- ja tekstiilituotteiden prosessoinnissa. Myös muun muassa YK:n talous- ja sosiaalineuvoston alainen Euroopan talouskomissio on käynnistänyt pilottiprojektin puuvillan jäljitettävyyden kehittämiseksi blockchain-teknologian avulla100.

Alaviitteet
5.1 Kiinan toiminta Xinjiangissa on iso haaste sertifiointijärjestelmille

Vastuullisen puuvillantuotannon markkinat ovat olleet kriisissä vuodesta 2019 lähtien, jolloin Kiinan uiguureilla teettämä pakkotyö nousi laajasti julkisuuteen. Kiinaa epäillään systemaattisesta uiguureilla ja muilla muslimivähemmistöillä teetetystä pakkotyöstä muun muassa puuvillan tuotannossa ja prosessoinnissa sekä vaate- ja tekstiiliteollisuudessa uiguurien autonomisella alueella Kiinan Xinjiangissa. Yhdysvallat kielsi ns. Xinjiang-puuvillan sekä siitä Xinjiangissa jatkojalostettujen tuotteiden maahantuonnin tammikuussa 2021101. Kohun alettua Kiinan puuvillan vienti romahti: kun vuonna 2019 Kiinasta vietiin kampaamatonta tai karstaamatonta puuvillaa maailmalle yli 50 000 tonnia, vuonna 2020 sen vienti oli alle 5 000 tonnia102. Silti Kiinasta vietiin vuonna 2020 edelleen maailmalle lähes 690 000 tonnia yli 85 prosenttisesti puuvillasta valmistettuja kankaita ja lähes 180 000 tonnia puuvillalankaa, puhumattakaan muista puuvillasta valmistetuista välituotteista tai valmisvaatteista ja -tekstiileistä.103

Vuonna 2019 kiinalaisesta puuvillasta peräti 85 prosenttia tuotettiin Xinjiangissa. Se vastaa yli 20 prosenttia kaikesta maailman puuvillasta.104 Kiinassa tuotetaan myös 12 prosenttia kaikesta maailman luomupuuvillasta105, ja siitä yli 98 prosenttia tuotetaan Xinjiangissa106. Erityisesti Etelä-Xinjiangissa tuotettu, pitkäkuituinen puuvilla on tunnettu korkeasta laadustaan.

Kiina kontrolloi tiukasti matkustamista ja tiedonkulkua Xinjiangiin ja sieltä pois. Tietoa Xinjiangin tilanteesta saadaan lähinnä alueelta paenneilta pakolaisilta sekä kiinalaisesta mediasta ja virallisista asiakirjoista. Toukokuussa 2022 laaja tietovuoto toi julki mm. poliisin ottamia valokuvia ja poliisin sisäistä toimintaohjeistusta107. Eri lähteistä piirtyvä kuva on johdonmukainen, mutta ajantasaisen tiedon saaminen ja yksittäisten tapausten todentaminen riippumattomista lähteistä on haastavaa.

Tutkija Gene A. Buninin perustama tietokanta, Xinjiang Victims Database108, sisältää tietoa tuhansista ihmisoikeusloukkausten uhreista uiguurien autonomisella alueella pääsääntöisesti vuoden 2017 jälkeen. Sheffield Hallam Universityn tutkijoiden mukaan tietokannassa on yli 500 todistajalausuntoa, jotka viittaavat pakkotyöhön, ja niistä osa liittyy pakkotyöhön puuvillan tuotannossa tai prosessoinnissa tai vaatteiden ja tekstiilien tuotannossa109. Epäillyllä pakkotyöllä Xinjiangissa on neljä eri muotoa. Pakkotyötä teetetään (usein epäoikeudenmukaisessa) rikosoikeudellisessa prosessissa vankilaan tuomituilla vankeilla tai ns. uudelleenkoulutusleireille mielivaltaisesti suljetuilla tai niiltä “valmistuneilla” henkilöillä. Pakkotyötä esiintyy myös virallisissa kehitys- ja köyhyysohjelmissa, joihin usein liittyy väestönsiirtoja joko Xinjiangin sisällä maaseudulta kaupunkeihin tai Xinjiangista muualle Kiinaan. Lisäksi Xinjiangissa on ollut käytössä uiguurien keskuudessa hasharina tunnettu pakkotyön muoto. Se tarkoittaa käytäntöä, jossa maaseudulla asuvia perheitä sakotetaan jos ne eivät luovuta työvoimaa julkisen sektorin töihin, kuten maataloustöihin tai infrastruktuurihankkeisiin (esim. teiden rakentamiseen). Työstä ei makseta, ja usein perheiden on itse kustannettava työhön liittyvät majoitus- ja matkakulut. On epäselvää, onko hashar edelleen käytössä tai miten laajasti. Myös esimerkiksi koululaisia on lähetetty työskentelemään puuvillapelloille osana järjestelmää.110

Kiina on kiistänyt syytökset uiguureilla teetettävästä pakkotyöstä. Kiinan mukaan esimerkiksi uudelleenkoulutusleireissä oli kyse ammatillisesta koulutuksesta,ja leirejä on suljettu niillä olleiden henkilöiden "valmistuttua". Tutkijoiden mukaan ainakin osa leireistä on kuitenkin vain muutettu nimellisesti esimerkiksi tehtaiksi, ja leireillä olleet ihmiset on suurilta osin joko tuomittu vankilaan (joihin liittyy myös pakkotyön riski) tai heidät on työllistetty pakkotyöhön viranomaisten osoittamaan työpaikkaan “valmistumisensa” jälkeen tai osana virallisia kehitys- ja köyhyysohjelmia111. Kiina on myös pyrkinyt osoittamaan väitteet puuvillapelloilla teetetystä pakkotyöstä perättömiksi muun muassa korostamalla puuvillan mekaanisen sadonkorjuun merkitystä. Virallisten tilastojen mukaan yli 90 prosenttia Pohjois-Xinjiangissa kasvatetusta puuvillasta korjataan mekaanisesti. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä Etelä-Xinjiangissa mekaanisen sadonkorjuun osuus on huomattavasti pienempi.112

Huhtikuussa 2022 Kiina ratifioi Kansainvälisen työjärjestö ILO:n pakkotyön kieltoa koskevat perussopimukset113. Kiinan ratifiointipäätöstä on pidetty yrityksenä edistää EU:n ja Kiinan välistä investointisopimusta114. Sopimuksen viimeisteleminen keskeytyi viime metreillä vuonna 2021 seitsemän vuotta kestäneiden neuvottelujen päätteeksi Kiinan asetettua vastapakoitteita mm. europarlamentaarikkoja vastaan. Kiinan toimet olivat vastaus EU:n ensin asettamille Kiinaa koskeville pakotteille, joita perusteltiin Xinjiangin ihmisoikeustilanteella.115

Xinjiangista hankintoja tehneitä vaatebrändejä vastaan on Euroopassa käynnistetty rikosoikeudellisia prosesseja ainakin Ranskassa, Saksassa ja Alankomaissa116. Vireillepanijoiden mukaan Xinjiangiin ulottuvien hankintaketjujensa kautta yritykset hyötyvät taloudellisesti uiguureilla teetetystä pakkotyöstä, ja ne voivat siten olla osallisina rikoksissa ihmisyyttä vastaan. Ko. prosessit eivät ole toistaiseksi johtaneet tuomioihin vaan niiden käsittely on vielä kesken.

Xinjiangin tilanne on pakottanut myös puuvillan vastuullisuusvalvontajärjestelmät reagoimaan. Maailman suurin puuvillasertifointi Better Cotton Initiative BCI ilmoitti lopettaneensa puuvillatuottajien lisensoinnit Xinjiangissa maaliskuussa 2020, koska Xinjiangin "toimintaympäristö estää uskottavan vaatimustenmukaisuuden valvonnan ja lisensoinnin". Saman vuoden lokakuussa BCI ilmoitti ajavansa alas myös muut tilatason toimintonsa, kuten tuottajille suunnatut koulutukset, alueella, koska "syytökset pakkotyöstä ja muista ihmisoikeusloukkauksista alueella jatkuivat".117 Aiemmin noin 20 prosenttia Better Cotton -puuvillasta oli tullut Xinjiangista118. Kuitenkin vielä ainakin loppuvuodesta 2021 BCI:llä oli edelleen useita Xinjiangissa toimivia yritysjäseniä, ml. kehräämöitä119. Kesällä 2021 Kiinan puuvillantuottajien yhdistys China Cotton Association120 ilmoitti valmistelevansa omaa kestävän puuvillan sertifiointijärjestelmäänsä vastalauseena kansainvälisille sertifiointijärjestelmille, erityisesti Xinjiangista vetäytyneelle BCI:lle121.

Vaikka BCI lopetti puuvillantuottajien lisensoinnit Xinjiangissa jo maaliskuussa 2020 on hyvin mahdollista, että BCI-logolla merkittyjen vaatteiden valmistuksessa on käytetty Xinjiang-puuvillaa. Tämä johtuu siitä, että BCI käyttää ns. massabalanssia sertifioidun puuvillan seurantaan tuotantoketjuissa. Massabalanssi (ks. luku 3.4) mahdollistaa sertifioidun puuvillan sekoittamisen ei-sertifioidun puuvillan kanssa prosessoinnin aikana. Koska sertifioidun ja sertifioimattoman puuvillan sekoittaminen on sallittua, on jopa mahdollista, ettei yksittäisessä BCI-logolla merkityssä vaatteessa ole lainkaan sertifioitua puuvillaa. Xinjiangissa tuotettua puuvillaa voi sekoittua Better Cotton -puuvillaan niin Xinjiangissa toimivissa kehräämöissä kuin Xinjiangin ulkopuolelle sijoittuneissa kehräämöissä, jotka ovat BCI:n jäseniä ja voivat siksi olla osa Better Cotton -tuotantoketjuja.122 Sen lisäksi, että kehräämöt voivat käyttää Xinjiang-puuvillaa on myös mahdollista, että ne ovat itse työllistäneet työntekijöitä virallisten kehitys- ja koulutusohjelmien kautta ja altistuneet myös sitä kautta pakkotyölle. BCI:n jäsenten tulee sitoutua muun muassa ihmisarvoisen työn periaatteisiin ja Kansainvälisen työjärjestö ILOn perussopimuksiin123. BCI voi erottaa jäsenen jos jäsen toimii sitoumuksen vastaisesti ja jäsenen toiminta esimerkiksi uhkaa BCI:n mainetta. BCI ei kuitenkaan auditoi sen jäseniä em. sitoumusta vasten124. Jäsenten valvonta kattaa vain massabalanssijärjestelmän hallinnointiin liittyviä näkökohtia125.

Xinjiangissa teetettävä pakkotyö liittyy keskeisesti myös luomusertifioituun puuvillaan (ks. luomusertifiointien haasteista myös luvut 5.2 ja 5.3). Suomen markkinoilla kuluttaja törmää useasti esimerkiksi GOTS-merkkiin, joka viittaa luomukuiduista valmistettujen tekstiili- ja vaatetuotteiden sertifiointijärjestelmään. GOTS ei itse sertifioi puuvillan tuotantoa126 vaan ainoastaan sen prosessointia ja siitä valmistettujen tuotteiden muuta tuotantoketjua “sadonkorjuun jälkeen”. Jäsenten valvonta kattaa vain massabalanssijärjestelmän hallinnointiin liittyviä näkökohtia125.

Ihmisoikeusjärjestö European Center for Constitutional and Human Rights ECCHR huomautti joulukuussa 2021, että myös useat GOTS-sertifioidut toimijat sijaitsevat Xinjiangissa127. GOTS:n mukaan ne ovat kaikki auditoituja ja täyttävät mm. GOTS:n pakkotyön kieltävät kriteerit. Kyseiset toimijat auditoinut auditointiyritys Control Union Certifications CUC on kuitenkin päättänyt lopettaa auditoinnit Xinjiangissa, “koska poliittinen tilanne ei enää ole suotuisa objektiivisille ja riippumattomille auditoinneille”. Tämä tarkoittaa, että Xinjiangissa sijaitsevat GOTS-sertifioidut toimijat eivät voi uusia sertifiointejaan niiden eräytyessä, eivätkä uudet toimijat voi hankkia GOTS-sertifiointia. GOTS:n mukaan Xinjiangissa oli huhtikuussa 2022 enää yksi GOTS-sertifioitu tuotantolaitos, jonka sertifiointi erääntyy elokuussa 2022.128 Tämä ei kuitenkaan vielä ratkaise ongelmaa, sillä GOTS hyväksyy edelleen IFOAM-standardien (ks. luku 5.3) mukaisesti luomuksi todennetut kuidut, ml. Kiinan viranomaisten Xinjiangissa valvomat kuidut. Kuten edellä on todettu, lähes kaikki luomupuuvilla Kiinassa kasvatetaan Xinjiangissa. Voidaankin pitää todennäköisenä, että GOTS-sertifioidut kiinalaiset toimijat, jotka prosessoivat puuvillaa muualla Kiinassa, käyttävät ainakin osin Xinjiangissa tuotettua puuvillaa. GOTS:n mukaan sellaisten kuitujen käyttö GOTS-sertifioiduissa tuotteissa on kiellettyä, joiden tuotannossa on todistetusti ja systemaattisesti rikottu Kansainvälisen työjärjestö ILOn perussopimuksissa määriteltyjä oikeuksia129. Heinäkuusta 2022 lähtien se myös edellyttää, että tieto tuotteessa käytettyjen kuitujen alkuperästä sisällytetään transaktiosertifikaatteihin130. GOTS:n mukaan tämä mahdollistaa sen, että ostajayritykset voivat hankintapäätöksissään ottaa huomioon tiedot kuitujen alkuperästä.131

GOTS ei kuitenkaan ole kieltänyt kaiken Xinjiangissa tuotetun puuvillan käyttöä, vaan sen mukaan auditointiyritykset voivat kieltää tietyt kuidut GOTS-sertifioiduissa tuotantoketjuissa niiden omien riskiarviointien perusteella. GOTS:n mukaan se tarjoaa auditointiyrityksille kattavat työkalut tätä varten, mutta on epäselvää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Lukuisat toimijat pitävät pakkotyön käytön uskottavaa valvontaa Xinjiangissa tällä hetkellä mahdottomana132.

Xinjiang-puuvillan välttäminen konventionaalisilla puuvilla- ja tekstiilimarkkinoilla onkin käytännössä haasteellista, vaikka ketjua yritettäisiin kontrolloida kielloilla tai yleisimmillä sertifioinneilla. Esimerkiksi toukokuussa 2022 saksalainen julkisrahoitteinen tv-kanava Das Erste osoitti isotooppianalyysin keinoin Adidaksen, Hugo Bossin ja Puman vaatteissa käytetyn Xinjiang-puuvillaa133. Adidas, Hugo Boss ja Puma ovat kaikki BCI:n jäseniä134. Ne ovat kaikki myös aiemmin ilmoittaneet, ettei niillä ole suoria tavarantoimittajia tai sopimuskumppaneita Xinjiangissa135.

Jotta Xinjiang-puuvillan päätyminen globaaleihin tuotantoketjuihin voitaisiin estää, tulee vaatteiden ja tekstiilien tuotantoketjujen olla fyysisesti jäljitettävissä puuvillan viljelytilalle asti. Puuvillan jäljitettävyydessä on kuitenkin vielä haasteita. Fyysinen jäljitettävyys on esimerkiksi kallista, koska fyysisesti jäljitettävissä oleva puuvilla on käsiteltävä erillään muusta puuvillasta jokaisessa tuotantovaiheessa viljelytilalta lähtien. Puuvillan ja puuvillatuotteiden sertifiointijärjestelmistä sekä BCI että GOTS ovatkin molemmat ilmoittaneet panostavansa järjestelmien jäljitettävyyden kehittämiseen, ja esimerkiksi BCI pyrkii kehittämään seurantajärjestelmiä, jotka tukevat puuvillan jäljitettävyyttä (“full traceability”) tuotteiden koko arvoketjussa. Tällä hetkellä kenties helpoin tapa kuluttajille välttää Xinjiang-puuvillaa on kuitenkin valita Reilun kaupan puuvilla -merkillä merkitty tuote, sillä Reilu kauppa ei sertifioi lainkaan Kiinassa tuotettua puuvillaa eikä se salli massabalanssin käyttöä Reilun kaupan merkillä varustetuissa tuotteissa136

Alaviitteet
Uzbekistan ei enää tuota puuvillaa pakkotyöllä

Puuvillan tuotannon historia ja nykyisyys ovat pakko- ja lapsityön tahrimia. Yhdysvaltojen työministeriön mukaan puuvillan tuotantoon liittyy pakko- tai lapsityövoimaa noin 15 maassa, ml. neljässä viidestä puuvillan suurimmista tuottajamaista, eli Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja Pakistanissa137. Listalla on ollut myös Uzbekistan, joka on maailman kuudenneksi suurin puuvillan tuottajamaa138.

Uzbekistanissa puuvillan tuotantoon liittyvän pakkotyön takana ovat olleet sekä valtio että paikallisviranomaiset. Valtio on asettanut paikallistasolle puuvillan tuotantoon liittyviä tavoitteita, joiden saavuttamiseksi paikalliset viranomaiset ovat pakottaneet julkisen sektorin työntekijöitä sekä esimerkiksi koululaisia työskentelemään puuvillan sadonkorjuussa.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on tarkkaillut puuvillan sadonkorjuuta Uzbekistanissa vuodesta 2013 lähtien139. Kansalaisjärjestöt ja ILO ovat myös tehneet töitä pakkotyöhön liittyvien asenteiden, käytäntöjen ja lainsäädännön muuttamiseksi. Maaliskuussa 2022 ILO julisti vuoden 2021 ensimmäiseksi rakenteellisesta pakko- ja lapsityöstä vapaaksi puuvillan sadonkorjuuksi Uzbekistanissa vuoden 2009 jälkeen. ILO:n tarkkailijoiden mukaan vuoden 2021 sadonkorjuun yhteydessä oli nähtävissä myös merkkejä esimerkiksi palkkaukseen liittyvistä kollektiivisista neuvotteluista, ja merkittävälle osalle työntekijöistä maksettiin maan minimipalkkaa korkeampaa palkkaa.140

Valtion harjoittaman systemaattisen pakkotyön vuoksi uzbekistanilainen puuvilla on ollut kansainvälisen boikottikampanjan kohteena vuodesta 2011. Boikottiin on osallistunut yli 330 yritystä, ml. H&M, Lindex ja Inditex141. Maaliskuussa 2022 Cotton Campaign ja Uzbekistanin hallitus yhdessä julistivat boikottikampanjan päättyneeksi142.

Alaviitteet
5.2 Luomupuuvillan viranomaisvalvontaan ei voi kaikissa maissa luottaa

Luomu tarkoittaa valvotusti luonnonmukaista tuotantotapaa. Tavanomaisesti tuotetun puuvillaan korvaaminen luomupuuvillalla vähentää puuvillantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia143.

EU:ssa luomutuotantoa säädellään asetuksella, joka kattaa tilanhoidon ja elintarviketuotannon sekä luomutuotteiden jakelun ja markkinoinnin. EU:n luomuasetuksen tavoitteena on edistää ympäristönsuojelua ja biologista monimuotoisuutta sekä lisätä kuluttajien luottamusta luomutuotteisiin. EU:n luomuasetuksen piiriin kuuluvat lähinnä maataloustuotteet sekä niistä jalostetut elintarvikkeet ja rehu. Karstaamaton ja kampaamaton ns. raakapuuvilla lisättiin EU:n luomuasetuksen piiriin vuonna 2018.144 Suomessa luomusääntelyn noudattamista valvovat ​​Ruokavirasto ja muut viranomaiset kuten ely-keskukset, Valvira ja tulli145. Vain viranomaisvalvonnan piiriin kuuluva toimija voi merkitä luomuasetuksen piiriin kuuluvat tuotteet luomuksi myyntinimessä ja aineosaluettelossa ja käyttää valmiiksi pakatuissa tuotteissa EU:n luomutunnusta eli eurolehteä.146

EU:n luomuasetus kattaa myös EU-alueen ulkopuolella tuotettujen asetuksen piirin kuuluvien luomutuotteiden kolmansissa maissa tapahtuvan luomuvalvonnan ja tuonnin EU:n sisämarkkinoille. Tuontituotteiden tulee täyttää EU:n asettamat kriteerit, jotta niitä voidaan EU-alueella markkinoida luomuna. Kuluttaja, joka Suomessa ostaa luomumerkityn elintarvikkeen, voikin periaatteessa luottaa siihen, että sekä tuotteen alkutuotanto että sen koko muu valmistus- ja prosessointiketju täyttävät luomutuotannolle asetetut kriteerit. Luomupuuvillaa sisältävien vaatteiden ja tekstiilien globaaleissa tuotantoketjuissa näin ei kuitenkaan aina ole, sillä luomupuuvillasta valmistetut EU-alueelle tuotavat valmisvaatteet ja -tekstiilit eivät ole EU:n luomuasetuksen piirissä.

Tulli osallistuu luomutuotteiden tuonnin valvontaan. Tulli saattaa esimerkiksi ottaa näytteitä tuontituotteista selvittääkseen, onko niiden tuotannossa mahdollisesti käytetty luomutuotannossa kiellettyjä kemikaaleja. Koska luomukuiduista valmistettujen vaatteiden ja tekstiilien tuonti ei kuulu EU:n luomuasetuksen piiriin, ei tulli kuitenkaan testaa niitä systemaattisesti147. EU:n uuden elintarvikeketjun virallista valvontaa koskevan asetuksen148 toimeenpanon myötä tullissa on panostettu petosvalvontaan elintarvikkeiden tuotannossa. Tullissa on tunnistettu tarve petosvalvonnan kehittämiselle myös kulutustavaroissa, joissa voi myös esiintyä petoksellista toimintaa (esim. tuoteväärennökset).149

EU:ssa on käytössä myös tekstiiliasetus, joka määrittää, miten vaatteiden ja tekstiilien kuitukoostumus on ilmoitettava kuluttajalle150. Luomu-termin käyttö kuitumerkintöjen yhteydessä ei kuitenkaan kuulu tekstiiliasetuksen piiriin. Toisin sanoen, luomu-termiä saa EU:ssa käyttää vaatteiden ja tekstiilien markkinoinnissa ilman vaatimusta osoittaa, että niiden koko tuotantoketjussa on noudatettu luonnonmukaista tuotantotapaa. Kuluttajia ei kuitenkaan saa johtaa harhaan.

Käytännössä niin EU:n luomuasetuksen piiriin kuuluvien kuin sen piiriin kuulumattomien luomutuontituotteiden tuotantoa valvotaan tuotantomaassa yleensä kansallisten viranomaisten (tai viranomaisten hyväksymien tarkastuslaitosten) toimesta151. Luomuasetuksen piiriin kuuluvien luomutuotteiden osalta Euroopan komissio on määritellyt maakohtaisesti ne kolmansien maiden luomustandardit, joiden mukaisesti luomuksi varmennetun tuotannon se katsoo vastaavan EU:n luomuasetuksen vaatimuksia. Lisäksi komissio on julkaissut listan sen hyväksymistä tarkastuslaitoksista, jotka voivat tehdä tuontituotteiden luomuvalvontaa tuotantomaissa.152 Tiedot käytetystä standardista ja valvontaa suorittavasta tarkastuslaitoksesta on merkittävä kuluttajatuotteeseen.

Yksi komission hyväksymistä luomutuotteita tuottavista kolmansista maista on Intia, joka tuottaa noin puolet kaikesta maailman luomupuuvillasta153. Intian kansallisen luomuvalvonnan uskottavuus on viime vuosina joutunut huonoon valoon. Loppuvuodesta 2021 komissio päätyi täytäntöönpanoasetuksella kieltämään viiden154 tarkastuslaitoksen valvomien jalostamattomien kasvituotteiden tuonnin Intiasta EU:hun155. Päätöksen taustalla oli kyse etyleenioksidin saastuttamista väitetysti luonnonmukaisista seesaminsiemenistä, mutta tapauksen katsottiin asettavan kyseenalaiseksi koko Intian kansallisen luomuvalvonnan toimivuuden. Komission täytäntöönpanoasetuksessa todetaan esimerkiksi, että “Intian toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa olevien tarkastuslaitosten valvontajärjestelmän puutteiden perimmäisten syiden käsittelemättä jättäminen sekä kyseisten tarkastuslaitosten ja toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien korjaavien toimenpiteiden epäasianmukaisuus vaarantavat tarkastusten ja valvonnan toimivuuden.”

Toinen luomupuuvillan tuotannon uskottavuutta Intiassa nakertava ongelma liittyy sertifikaattien väärentämiseen (ks. lisää luvussa 5.3). Yhdysvaltojen viranomaiset sanoutuivat jo tammikuussa 2021 irti Intian viranomaisten kanssa solmimastaan luomuvalvonnan tunnustamissopimuksesta. Yhdysvaltojen mukaan Intian luomuvalvontaa tulee tehostaa sen uskottavuuden varmistamiseksi156.

Kansallisen luomuvalvonnan ongelmat heijastuvat suoraan kaupallisten vaate- ja tekstiilialan luomusertifiointien toimintaan, sillä useat niistä ovat alkutuotannon valvonnan sijaan keskittyneet vain puuvillan jäljitettävyyteen tuotantoketjuissa. Näitä haasteita käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa.

Alaviitteet
5.3 Luomuvaate ja -tekstiilistandardit eivät valvo alkutuotantoa

Luomukuiduista valmistettuja vaatteita ja tekstiilejä sertifioivat muun muassa Global Organic Textile Standard GOTS sekä Organic Content Standard OCS, jotka näkyvät yleisesti myös Suomen kuluttajamarkkinoilla. Molemmat sertifioinnit seuraavat luomukuitujen kulkua tuotantoketjussa ja verifioivat luomukuitujen määrän lopullisessa valmistuotteessa. Käytännössä luomusertifioidun raaka-aineen kulkua vaatteiden ja tekstiilien tuotantoketjuissa valvotaan tuote-erille myönnettyjen tarkastus- tai transaktiosertifikaattien avulla, jotka kulkevat tuotantoketjun toimijalta toiselle tuote-erien mukana. Luomutuotteet tulee jokaisessa ketjun vaiheessa käsitellä tavanomaisesta tuotannosta erillään, ja sertifiointijärjestelmät verifioivat toimijoiden prosessit, joilla ne varmistavat erilliskäsittelyn.

OCS ei aseta kriteereitä luomukuitujen prosessoinnille157. GOTS-standardi158 puolestaan sisältää luomukuiduista valmistettujen tuotteiden prosessoinnin ja tuotannon sosiaalista ja ekologista vastuullisuutta koskevia kriteereitä, jotka kattavat tuotteiden koko arvoketjun “sadonkorjuun jälkeen”. Näiden kriteerien täyttymistä valvotaan auditoinnein. GOTS tai OCS eivät kuitenkaan kumpikaan valvo lainkaan tekstiilikuitujen alkutuotantoa. Alkutuotannon osalta molemmat järjestelmät hyväksyvät jonkin Kansainvälisten luomujärjestöjen yhteenliittymän IFOAM:n159 (ks. alla) tunnustaman luomustandardin mukaisesti tuotetun kuidun, tai luomuviljelyyn siirtymisen aikana tuotetun ns. siirtymävaiheen kuidun, luomuksi. Sekä GOTS:n omistava Global Standard että OCS:n omistava Textile Exchange160 ovat myös itse IFOAM:n jäseniä.

Vuonna 2020 GOTS havaitsi Intian luomuvalvonnassa “systeemista vilpillisyyttä” (ks. myös EU-komission havainnoista luku 5.2.)161. GOTS:n mukaan sen omassa tutkinnassa oli käynyt ilmi, että ainakin noin 20 000 tonnia väitetysti luonnonmukaisesti tuotettua puuvillaa (yksi-kuudesosa Intian koko tuotannosta) oli myyty eteenpäin väärennettyillä tarkastussertifikaateilla. Petoksen tultua ilmi GOTS peruutti väärennettyihin tarkastussertifikaatteihin liittyvät transaktiosertifikaatit estääkseen niiden myynnin GOTS-merkin alla sekä peruutti 11 toimijan GOTS-sertifioinnin ja lopetti yhteistyön yhden auditointiyrityksen kanssa. Myös OCS asetti petokseen osallistuneet toimijat kieltoon162.

Vastaavan vilpin riski on kuitenkin edelleen suuri. Tähän vaikuttaa mm. luomupuuvillan tarjontaa suurempi kysyntä ja luomupuuvillasta maksettava hintapreemio163. Esimerkiksi Intiassa luomupuuvillan tuotanto kasvaa vauhdilla, mutta joidenkin asiantuntijoiden mukaan kasvusta jopa puolet tai sitäkin enemmän johtuu vilpistä. Ongelmia luomupuuvillan tuotannon valvonnassa on asiantuntijoiden mukaan havaittu myös esimerkiksi Turkissa ja Kiinassa.164 Vilpillistä toimintaa ruokkii se, että transaktiosertifikaatteja ei rekisteröidä kaikille toimijoille yhteiseen tietokantaan, mikä helpottaa niiden väärentämistä tai saman sertifikaatin käyttämisestä uudelleen ja uudelleen. GOTS:n mukaan se on kehittämässä tietokantaa, jonka tarkoitus on parantaa GOTS-sertifioitujen tuotteiden jäljitettävyyttä.165

Sitä ennen puuttuakseen vilpilliseen toimintaan GOTS edellyttää, että kaikki loukuttamaton puuvilla (seed cotton; puuvilla, jossa kuituja ei ole erotettu siemenistä) testataan sen varmistamiseksi, että se ei sisällä geenimuunneltuja organismeja. Riskiperusteiset lisätestit esimerkiksi kemikaalijäämien varalta ovat mahdollisia, ja auditointiyrityksillä on täydet valtuuden kieltää sellaisten kuitujen käyttö, jotka eivät täytä GOTS:n vaatimuksia. GOTS myös edellyttää, että auditointiyritykset arvioivat väitettyjen kuituvolyymien uskottavuutta, ja että tiedot viljelytilasta (farm transaction certification number) sisällytetään ensimmäiseen GOTS-transaktiosertifikaattiin.166

Markkinoilta löytyy myös luomupuuvillasta valmistettuja vaatteita ja tekstiilejä, jotka eivät ole minkään tuote- tai jäljitettävyyssertifikaatin valvonnan alaisia. Niiden osalta jää yleensä epäselväksi, minkä luomustandardin mukaisesti niissä käytetyt kuidut on tuotettu sekä se, kuka luomutuotantoa valvoo. Tällaisten tuotteiden kohdalla kuluttaja ei voi päätellä, miten luomusertifioidun raaka-aineen kulkua tuotantoketjuissa on seurattu. Epäselväksi jää usein myös se, mitä vaatimuksia, jos mitään, raaka-aineen prosessoinnille tuotantoketjun eri vaiheissa on asetettu.


Työelämän oikeudet eivät ole läheskään aina luomuvalvonnan piirissä


Vuonna 1972 perustettu International Federation of Organic Agricultural Movement IFOAM on laatinut niin sanotut COROS-vaatimukset167 erilaisille luomustandardeille. Jos jonkun luomustandardin kriteerit vastaavat riittävällä tavalla COROS-vaatimuksia, IFOAM tunnustaa ne osaksi luomustandardien perhettä (IFOAM Family of Standards)168. COROS-vaatimukset on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joita ovat mm. ekosysteemit, tilanhoito, gmo-kielto ja luomumerkin käyttö tuotteissa.

Alkuvuodesta 2022 IFOAM:n tunnustamia luomustandardeja oli noin 50. Viimeisen vuoden aikana noin 5–6 luomustandardia haki IFOAM:ilta niiden tunnustamista osaksi luomustandardien perhettä. IFOAM:in mukaan yleisimmät syyt olla tunnustamatta uusia standardeja osaksi luomustandardien perhettä liittyvät esimerkiksi luomutuotannossa kiellettyjen torjunta-aineiden käyttöön.169 IFOAM:n tunnustamien luomustandardien perheeseen kuuluu sekä sääntelypohjaisia että yksityisen sektorin omistamia luomustandardeja. EU:n luomuasetus on yksi IFOAM:n tunnustamista sääntelypohjaisista luomustandardeista. IFOAM on tunnustanut myös edellä käsitellyn Intian kansallisen luomustandardin osaksi luomustandardien perhettä. Saksalainen EcoWellness taas on esimerkki IFOAM:n tunnustamista yksityisen sektorin luomustandardeista.

Yksi IFOAM:n COROS-vaatimusten osa-alueista on “sosiaalinen oikeudenmukaisuus”. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden osa-alueen kriteerit liittyvät järjestäytymisvapauteen, syrjimättömyyteen, työssäkäyvien alaikäisten hyvinvointiin ja säädyllisiin työoloihin. Niissä myös kielletään pakkotyö. IFOAM:n mukaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksia sovelletaan yleisesti yksityisen sektorin omistamissa luomustandardeissa mutta ei sääntelypohjaisissa standardeissa170. Yksittäinen luomustandardi voidaan hyväksyä osaksi IFOAM:n luomustandardiperhettä vaikka siinä ei olisi lainkaan huomioitu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteereitä.

IFOAM kuitenkin hyväksyi vuosikokouksessaan syyskuussa 2021 aloitteen, jonka mukaan IFOAM tulee tulevaisuudessa edistämään mm. Kansainvälisen työjärjestö ILOn työelämän oikeuksia koskevan julistuksen kanssa linjassa olevien sosiaalisten kriteerien sisällyttämistä luomustandardeihin171. Käytännössä on kuitenkin epäselvää, missä määrin IFOAM voi ainakaan nopealla aikavälillä vaikuttaa sääntelypohjaisten standardien kriteereihin, jotka pohjautuvat valtioiden poliittisiin päätöksiin, ja jotka esimerkiksi puuvillan tapauksessa muodostavat suurimman osan kaikesta markkinoilla myytävästä luomupuuvillasta. Aloitteen toi Xinjiang-kohun aikana maaliskuussa 2021 vuosikokouksen käsiteltäväksi GOTS:n omistava Global Standard.

 

Alaviitteet
Tekstiilien kierrätysmateriaalin sertifioinnit

Globaalisti vaate- ja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin tuotetaan vuosittain yli sata miljoonaa tonnia erilaisia kuituja, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuosituhannen alussa ja tarkoittaa noin 14 kilogrammaa jokaista maailman ihmistä kohden. Käytetyimmät materiaalit ovat polyesteri (52 prosenttia volyymista) ja puuvilla (24 prosenttia volyymista).

Neitseellisen puuvillan ja polyesterin korvaaminen kierrätyskuiduilla voisi vähentää vaatteiden ja tekstiilien arvoketjujen kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Tuotettujen tekstiilikuitujen kokonaismäästä kuitenkin vain noin kahdeksan prosenttia on tällä hetkellä kierrätettyä. Nämä kierrätyskuidut tulevat yli 90-prosenttisesti tekstiilialan ulkopuolelta, enimmäkseen käytetyistä PET-muovipulloista, eli vaatteissa käytettyjen materiaalien kierto uusiksi vaatteiksi on vielä hyvin kehittymätöntä.172 Kierrätyskuitujen käytön lisäämiseksi markkinoille on luotu kierrätyskuitujen sertifiointiin keskittyneitä järjestelmiä, joiden käyttö on hitaasti yleistymässä myös Suomen markkinoilla.

Textile Exchange173 on voittoa tavoittelematon tekstiilialan järjestö, joka on laatinut vastuullisuusstandardeja kierrätysmateriaaleista valmistetuille vaatteille ja tekstiileille. Tällaisia standardeja ovat myös Suomen markkinoilla käytössä olevat Global Recycled Standard GRS174 sekä Recycled Claim Standard RCS175. Molempien tarkoituksena on lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä vaate- ja tekstiilialalla176. GRS-standardi sisältää lisäksi sosiaalisia kriteereitä sekä kriteereitä kemikaalien käytölle tuotantoprosessin aikana.

Sekä GRS että RCS pyrkivät takaamaan, että tietyn tuotteen tuotannossa käytetyt materiaalit ovat kokonaan tai osittain kierrätysmateriaaleja. Kierrätysmateriaalin määritelmien osalta standardit käyttävät referenssinään kansainvälistä ISO 14021 -standardia. Sen mukaan kierrätetty materiaali on “jollakin tuotantomenetelmällä prosessoitu talteen otetusta materiaalista uudelleen ja valmistettu lopputuotteeksi tai tuotteeseen liitettäväksi rakenneosaksi.” Kierrätetty materiaali voi olla joko tekstiiliteollisuuden sivuvirtoja (esim. leikkuujätettä) tai omistajalleen tarpeettomia vaatteita ja tekstiilejä, eli poistotekstiilejä, jotka jalostetaan kierrätyskuiduiksi. Sekä luonnonkuituja että synteettisiä tekstiilejä voidaan kierrättää. Standardit kattavat tuotteiden arvoketjun kierrätettävän materiaalin talteenotosta (reclaimed material collection) lähtien.

GRS-standardin sosiaaliset kriteerit edellyttävät lisäksi toimijoita muun muassa sitoutumaan työelämän oikeuksiin, osoittamaan henkilön, jonka vastuulla sosiaalisten kriteerien noudattaminen on sekä kouluttamaan niistä työntekijöitä, jotka osallistuvat GRS-sertifioitujen tuotteiden tuotantoon. Kriteerien täyttyminen varmistetaan asiakirjoihin kohdistuvalla valvonnalla ja paikan päällä tehtävillä auditoinneilla177.

Jotta valmistuotteessa voidaan käyttää GRS-merkkiä, tulee siinä olla vähintään 50 prosenttia kierrätettyä materiaalia. RCS-merkkejä sen sijaan on kaksi. RCS Blended -merkkiä saa käyttää tuotteessa, joka sisältää 5–95 prosenttia kierrätettyä materiaalia. Sitä saa käyttää myös useampia raaka-aineita sisältävässä ns. yhdistelmätuotteessa, jos kaikki siinä käytetty tietty materiaali on kierrätettyä vaikka kierrätysmateriaalin osuus koko tuotteesta jäisi alle 5 prosentin. RCS 100% -merkkiä saa käyttää tuotteessa, jossa on vähintään 95 prosenttia kierrätettyä materiaalia.178 GRS- tai RCS-sertifiointia käyttävät suomalaisista yrityksistä sekä Suomessa toimivista kansainvälisistä yrityksistä esimerkiksi Basic Fashion, Mainio Clothing, ja Reima Group179 sekä esimerkiksi Filippa K, Happy Socks ja H&M180.

Sertifiointeja on kehitetty myös kiertotaloutta tukevan tuotekehityksen edistämiseksi. Cradle to Cradle on Cradle to Cradle Products Innovation Instituten omistama sertifiointistandardi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti suunnitelluille tuotteille. Standardissa pyritään huomioimaan tuotteessa käytettyjen materiaalien turvallisuus ja haitta-aineettomuus, tuotteen kierrätettävyys ja materiaalien uudelleenkäyttö, uusiutuvan energian käyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, vaikutukset vesistöihin ja maaperäekosysteemeille sekä sosiaalisen vastuun näkökohdat.181

Esimerkiksi materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätettävyyttä koskevissa kriteereissä muun muassa edellytetään, että tuotteelle ja siinä käytetyille kasvi- tai eläinperäisille biologisille materiaaleille ja teknisille materiaaleille on määritelty kiertosuunnitelma (cycling pathway), suunnitelman toimeenpanoon liittyvät haasteet ja potentiaaliset yhteistyökumppanit on tunnistettu ja että vähintään 50 prosenttia tuotteessa käytetyistä materiaaleista ovat yhdenmukaisia suunnitelman kanssa. Biologisille materiaaleille yksi mahdollinen kierto on esimerkiksi kompostointi; teknisille materiaaleille kierrätys tai korjaus.

Cradle to Cradle -sertifikaatti voidaan myöntää paitsi vaatteille ja tekstiileille myös muiden tuoteryhmien tuotteille. Sertifiointi perustuu asiakirjoihin ja paikan päällä tehtäviin auditointeihin182. Tuotteet arvioidaan jokaisella em. osa-alueella erikseen, ja tuotteen yleisarvosana vastaa sen osa-aluekohtaisessa arvioinnissa saamaa alinta arvosanaa. Sertifiointi on voimassa kaksi vuotta, ja tuote voi saada alimman yleisarvosanan korkeintaan kaksi kertaa menettämättä sertifiointia. Cradle-to-Cradle -sertifioituja vaatteita on yli 50, ml. tietyt G-star Raw-, H&M-, Jack & Jones- ja Lee Wrangler -brändien tuotteet183.

Alaviitteet
6. Yhteenveto

Erilaisten vastuullisuusjärjestelmien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti markkinoilla. Alunperin vapaaehtoiset ja usein kuluttajamarkkinointiin suunnatut sosiaalista ja ekologista vastuullisuutta valvovat sertifiointi- ja auditointijärjestelmät ovat kietoutumassa entistä tiukemmin osaksi julkista sääntelyä, ja niiden käytöstä on monin paikoin muodostunut markkinoillepääsyn ehto. Tästä huolimatta ala itse toimii pitkälti itsesääntelyn varassa. Valvontajärjestelmien toiminta on kirjavaa, ja niiden avoimuudessa, kriteerien kattavuudessa ja auditointien laadussa on isoja eroja.

Tässä raportissa Finnwatch arvioi 18:aa Suomen markkinoilla käytössä olevaa auditointi- ja sertifiointijärjestelmää 37 eri kysymyksen kautta. Kysymykset on jaoteltu seitsemään eri kategoriaan, ja ne tarkastelevat järjestelmien riippumattomuutta ja auditointien laatua, läpinäkyvyyttä, kriteerien kattavuutta ja laatua, raaka-aineiden jäljitettävyyttä ja kuluttajaviestintää, vaikuttavuutta, ilmastotoimia ja biodiversiteettiä koskevia kriteereitä sekä järjestelmien yhteensopivuutta YK-periaatteiden kanssa. Arviointi on laajennettu päivitys vuonna 2016 julkaistuun arviointiin, ja se perustuu järjestelmien tarjoamiin julkisiin dokumentteihin sekä järjestelmien kanssa käytyyn dialogiin.

Parhaiten arvioinnissa pärjäsivät Reilu kauppa- ja Rainforest Alliance -sertifioinnit. Utz-sertifiointijärjestelmän kanssa yhdistynyt Rainforest Alliance on kehittänyt järjestelmäänsä lukuisilla tavoilla: se on muun muassa ottanut käyttöön tuottajille maksettavan vastuullisuuslisän ja investointituen, lisännyt kriteereihinsä vaatimuksen elämiseen riittävästä palkasta sekä tiukentanut sääntöjään merkkiin liittyvästä kuluttajaviestinnästä.

Ylivoimaisesti heikoimmat pisteet arvioinnissa sai jälleen mehuteollisuuden valvontajärjestelmä SGF VCS. Edellisen arvioinnin aikana vuonna 2016 SGF VCS selitti kriteeriensä heikkouksia sillä, että järjestelmää ollaan päivittämässä. Päivitykset eivät ole kuitenkaan johtaneet parannuksiin. Ilahduttavasti kuitenkin lähes kaikki muut arvioinnin kohteena niin nyt kuin vuonna 2016 olleet valvontajärjestelmät olivat kehittäneet toimintaansa. Kehitys on myös tapahtunut keskeisimpien kriteerien kohdalla: entistä useampi järjestelmä on vahvistanut vaatimuksiaan elämiseen riittävästä palkasta ja kertoo edistävänsä entistä aktiivisemmin järjestäytymisen vapauden toteutumista.

Valvontajärjestelmiä voidaan ja niitä tulee arvioida niiden julkilausuttujen prosessien ja kriteerien kautta, kuten tässä selvityksessä on tehty. Valvontajärjestelmien toiminta käytännössä on kuitenkin toinen kysymys. Tässä raportissa esitetyt tapausesimerkit vuosilta 2018–2020 osoittavat, että valvontajärjestelmien kriteereissä esiintyy porsaanreikiä eikä kriteerien noudattamista aina valvota kunnolla. Finnwatchin tutkimuksessa Intiassa SA8000-järjestelmä epäonnistui elämiseen riittävän palkan valvonnassa, eikä ongelmien korjaamisesta saatu tätä raporttia varten vakuuttavaa näyttöä. Palmuöljysertifioinneista Finnwatchin arvioinnissa parhaiten pärjänneessä RSPO-järjestelmässä auditointi sivuutti vuonna 2020 vakavalla tavalla työntekijöiden oikeutetut huolet työelämän oikeuksien loukkauksista. Finnwatchin vuonna 2018–2019 tutkimilla teetiloilla Intiassa ja Sri Lankassa suurin osa plantaasien työntekijöistä ei edes tiennyt työskentelevänsä vastuullisuusertifioidulla tilalla, eikä siten osannut kertoa mitä hyötyä järjestelmistä oli ollut. Ainoa järjestelmä, jonka tuomista eduista pieni osa työntekijöistä osasi kertoa, oli Reilu kauppa.

Tässä raportissa erilliseen tarkasteluun valittiin puuvillan erilaiset vastuullisuusertifioinnit, joiden volyymit markkinoilla ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Erityisesti markkina-asemaansa on kasvattanut Better Cotton Initiative BCI, jonka yleistyminen on ollut seurausta isojen kansainvälisten yritysten kuten H&M:n ja Ikean tekemistä ostolinjauksista. Finnwatchin sertifiointivertailussa BCI sai heikot arvosanat, ja se pärjäsi toista puuvillasertifiointia Reilua kauppaa heikommin lähes kaikilla vertailun osa-alueilla. BCI:n kriteerit eivät esimerkiksi edellytä elämiseen riittävää palkkaa. Better Cotton -puuvilla ei myöskään ole jäljitettävissä, joten ostajayritykset eivät voi osallistua mahdollisten ongelmien korjaamiseen omissa toimitusketjuissaan.

BCI:n merkittävimmät haasteet liittyvät sen hyväksymään massabalanssiin sekä lukuisiin Kiinassa toimiviin jäsenyrityksiin. Massabalanssissa sertifioitua puuvillaa saa sekoittaa sertifioimattomaan puuvillaan, ja sertifioidun raaka-aineen määrää ketjussa seurataan vain sen massan kautta. Tästä seuraa, että kuluttajalle päätyvässä lopputuotteessa ei välttämättä ole lainkaan sertifioitua puuvillaa. Edellä mainituista syistä johtuen BCI ei tällä hetkellä pysty takaamaan, että sen merkillä merkityissä vaatteissa ei olisi käytetty Kiinan Xinjiangista tulevaa puuvillaa. Xinjiang on noussut otsikoihin, sillä Kiinan epäillään teettävän alueella uiguureilla ja muilla muslimivähemmistöillä systemaattista pakkotyötä niin puuvillapelloilla kuin puuvillan prosessoinnissa ja vaate- ja tekstiiliteollisuudessa. Myös Reilu kauppa sallii massabalanssin Fairtrade Sourced Cotton -ohjelmassaan. Reilu kauppa -sertifioiduissa puuvillatuotteissa massabalanssin käyttö ei kuitenkaan ole sallittua.

Toinen markkinoilla kasvanut puuvillasertifiointi on luomu. Vaikka iso osa luomutuotteista kuuluu tiukan EU-sääntelyn piiriin, on luomupuuvillasta tehtyjä vaatteita ja tekstiileitä ostava kuluttaja markkinoilla sekalaisten väitteiden armoilla. EU-alueelle tuotavat valmiit vaatteet ja tekstiilit eivät ole EU:n luomuasetuksen piirissä. Luomuvaatteissa ja -tekstiileissä näkyvät yksityiset sertifioinnit eivät valvo alkutuotantoa, vaan se on usein tuottajamaan kansallisten viranomaisten vastuulla. Viranomaisvalvonta luomupuuvillan isoimmissa tuottajamaissa Kiinassa ja Intiassa ei kuitenkaan herätä luottamusta eivätkä sääntelypohjaiset luomustandardit yleensä sisällä sosiaaliseen vastuuseen, kuten työelämän oikeuksiin, liittyviä kriteereitä. Kiinassa lähes kaikki luomupuuvilla tulee pakkotyöhön liitetyltä Xinjiangin alueelta. Intian luomuvalvonnassa taas on EU:n toimesta havaittu vakavia puutteita, ja luomusertifikaattien väärentäminen on iso ongelma. Suomen Tulli kertoi Finnwatchille tunnistaneensa tarpeen petosvalvonnan kehittämiselle vaatteiden ja tekstiilien kaltaisissa kulutustavaroissa.

7. Suositukset

Yrityksille

  • Yritysten tulee olla selvillä käyttämiensä vastuullisuusjärjestelmien valvonnan kohteesta ja valvontakriteerien rajoitteista.

  • Valvontajärjestelmät ovat yksi työkalu, joilla yritykset voivat välttää ja vähentää ympäristö- ja ihmisoikeusriskejään. Ulkopuoliset valvontajärjestelmät eivät kuitenkaan voi koskaan korvata yritysten omaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusprosessia. Yritysten tulee esimerkiksi kartoittaa niiden koko arvoketju ja kerätä tietoa niihin liittyvistä riskeistä myös muista lähteistä kuin audiointiraporteista ja kehittää haitallisten vaikutusten korjaamiseen ja korvaamiseen (remedy) liittyviä prosessejaan.

  • Vaikka markkinoilla olevissa valvontajärjestelmissä on puutteita, yritysten tulee suosia riippumattomia kolmannen osapuolen valvontajärjestelmiä sen sijaan, että ne tukeutuisivat pelkkään omaan valvontaansa. Yritysten omaa valvontaa tulee lisätä sertifiointi- ja auditointijärjestelmien päälle, ei sen sijasta. Yritysten omat kolmannen osapuolen valvontaa korvaavat järjestelmät vaikeuttavat kuluttajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia ymmärtää ja arvioida vastuullisuusväittämiä. Yritysten on tässä yhteydessä hyvä huomioida myös EU:n tuleva niin sanottuja vihreitä väittämiä koskeva lainsäädäntö184, jonka yhteydessä komissio on esittänyt markkinointikieltoa vastuullisuudesta kertoville merkeille, jotka eivät perustu ulkopuolisten sertifikaattien tai viranomaisten asettamiin kriteereihin.

Valvontajärjestelmille

  • Valvontajärjestelmien tulee kehittää toimintaansa vastaamaan entistä paremmin YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevia ohjaavia periaatteita. Järjestelmien tulee kehittää haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista kärsineille henkilöille tarjottavia korjaavia toimenpiteitä ja korvauksia (remedy). Käytännössä tämä tarkoittaa, että auditoinneissa ei tule valvoa vain epäkohtien korjaamista sertifiointi- tai auditointivaatimusten mukaiseksi vaan myös varmistaa ja kriteerien tasolla edellyttää, että uhrien jo kärsimät vahingot tai muut negatiiviset vaikutukset korjataan ja korvataan. Myös vaikutusten kohteena olevien henkilöiden kuten työntekijöiden ja yhteisöjen osallistumista korjaavien toimenpiteiden valvontaan on lisättävä.

  • Järjestelmien tulee aktiivisesti pyrkiä lisäämään ammattiyhdistysliikkeen ja vaikutusten kohteena olevien ryhmien roolia järjestelmien kriteerien laadinnassa ja niiden noudattamisen valvonnassa.

  • Valvontajärjestelmien tulee aktiivisesti viestiä omista rajoitteistaan ja auttaa asiakkaitaan ymmärtämään, mitä niiden valvonnan kohteeseen kuuluun (ja mitä jää sen ulkopuolelle) ja miten tämä tukee, ei korvaa, yritysten oman huolellisuusvelvoitteen noudattamista. Järjestelmien tulisi myös toimittaa asiakkailleen enemmän tietoa sertifioituihin ketjuihin liittyvistä vastuullisuushaasteista. Järjestelmiltä saatu tieto voi auttaa asiakasyrityksiä kehittämään omia huolellisuusvelvoiteprosessejaan sertifiointeja täydentäviksi.

  • Valvontajärjestelmien tulee ottaa käyttöön oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi, jonka osana ne arvioivat oman toimintansa vaikutuksia ympäristöön ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Keskeisenä osana tätä arviointia tulee olla järjestelmän oman kriteeristön ja valvonnan tarkastelu ihmisoikeuskehikossa: järjestelmien tulee pohtia miten niiden kriteerit ja niihin pohjautuva valvonta edistävät tai estävät ihmisoikeuksien toteutumista. Myös järjestelmien systemaattista vaikutusten arviointia on tarpeen kehittää.

  • Osana järjestelmien muuttamista vastaamaan entistä paremmin YK-periaatteiden kehikkoa, raaka-ainesertifiointien tulee kehittää jäljitettävyysstandardejaan ja luopua asteittain sertifioitua ja ei-sertifioitua raaka-ainetta sekoittavasta massabalanssista ja sertifikaattien erilliskaupasta. Raaka-aineiden sekoittuessa ostajayrityksillä ei ole mahdollisuutta osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, jota niiltä edellytetään YK-periaatteiden nojalla. Raaka-aineiden sekoittuminen myös estää valvontajärjestelmiä puuttumasta laajempiin markkinoilla esiintyviin ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin kuten esimerkiksi pakkotyöhön Kiinan Xinjiangissa. Sallimalla sertifioidun ja ei-sertifioidun raaka-aineen sekoittumisen vastuullisuusjärjestelmät päätyvät tukemaan myös vastuuttoman tuotannon markkinoillepääsyä. Toisaalta on tärkeää huomioida, että massabalanssi ja sertifikaattien erilliskauppa voidaan joissain tapauksissa myös nähdä keinona tukea esimerkiksi heikossa asemassa olevia pientuottajia, joilla ei olisi mahdollista päästä markkinoille jos fyysistä jäljitettävyyttä vaadittaisiin kaikissa tuotantoketjuissa. Tästä syystä sertifioituja ja ei-sertifioituja raaka-aineita sekoittavat jäljitettävyysstandardit voivat edelleen joissain tapauksissa olla perusteltuja, mutta niiden käytön on perustuttava huolelliseen ihmisoikeusarviointiin. Mikäli raaka-aineita sekoitetaan, myös ei-sertifioituun raaka-aineeseen tulisi pyrkiä kohdistamaan perustason vastuullisuusvaatimuksia.

  • Useiden valvontajärjestelmien kriteeristöissä on edelleen merkittäviä puutteita, jotka vähentävät niiden mahdollisuuksia edistää ihmisoikeuksia. Merkittävimpiä näistä ovat puutteet järjestäytymisen vapauden edistämisessä sekä elämiseen riittävän palkan vaatimisessa. Kaikkien työelämän oikeuksia valvovien järjestelmien tulee sisällyttää elämiseen riittävä palkka sitovana vaatimuksena kriteeristöihinsä samalla kun niiden tulee edistää kollektiivisia neuvotteluja palkkatason määrittämiseksi. Elämiseen riittävä palkka ei ole lopullinen tavoite, vaan se on alin hyväksyttävä ihmisoikeusvaatimukset täyttävä palkan taso, joka riittää kattamaan työntekijän ja hänen perheensä välttämättömät perustarpeet. Referenssinä elämiseen riittävän palkan laskemiseen tulee käyttää uskottavia, läpinäkyviin metodologioihin ja sidosryhmäkonsultaatioihin perustuvia laskelmia. Finnwatch suosittelee järjestelmille Global Living Wage Coalitionin Anker-menetelmällä laskettuja elämiseen riittävän palkan laskelmia.


Päättäjille

  • Sekä Suomessa että koko EU:n tasolla tulee säätää huolellisuusvelvoitteeseen perustuva yritysvastuulaki. Yritysvastuulain tulee velvoittaa yritykset (ml. auditointiyritykset) noudattamaan ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaista huolellisuutta niiden koko arvoketjussa. Lainsäädäntöön tulee sisältyä paitsi mahdollisuus ennaltaehkäiseviin korjaaviin toimenpiteisiin myös mahdollisuus uhreille sen nojalla nostaa vahingonkorvauskanteita niin Suomessa kuin Euroopan unionin jäsenvaltioissa emo- tai johtoyrityksiä vastaan.

  • Mikäli kolmannen osapuolen valvontajärjestelmillä tulee olemaan jonkinlainen direktiivissä määritelty rooli yritysvastuulakien vaatimusten täyttämisessä, järjestelmiä tulee valvoa viranomaisten toimesta läpinäkyvin ja laadukkain kriteerein ja sidosryhmiä konsultoiden. Järjestelmien käyttö ei tällöinkään voi yksinään riittää osoitukseksi huolellisuusvelvoitteen täyttämisestä.

  • Suomen tulee tukea komission kiertotalouden toimintasuunnitelmaan185 kuuluvia lainsäädäntöäaloitteita EU:ssa. Sertifikaattien ja muiden pakkauksissa ja markkinoinnissa käytettävien väitteiden kannalta tärkeä osa uudistuspakettia on sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin uudistaminen siten, että perustelemattomat ympäristöväittämät ja vastuullisuusmerkinnät, jotka eivät perustu kolmannen osapuolen tai viranomaisen asettamiin kriteereihin, kielletään.186

  • Suomen tulee edistää ekosuunnittelua koskevan direktiivin ripeää uudistamista soveltamisalaltaan laajemmaksi EU-asetukseksi. Uuden asetuksen on määrä kattaa aiempaa huomattavasti laajempi tuotejoukko, ja asettaa näille muun muassa kestävyyteen, korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Asetukseen kuuluvat myös digitaaliset tuotepassit, joiden käyttöönotto parantaa lukuisten ympäristövaikutuksiltaan potentiaalisesti haitallisten tuotteiden kuten vaatteiden ja tekstiilien arvoketjun läpinäkyvyyttä.


Ammattiyhdistysliikkeelle

  • Ammattiyhdistysliikkeen rooli kansainvälisissä vastuusertifioinneissa ja -auditoinneissa ei ole parantunut. Tässä raportissa tehdyssä valvontajärjestelmien vertailussa kävi ilmi, että ammattiliitoilla on päätöksenteossa rooli vain viidessä tutkitusta 18:sta valvontajärjestelmästä. Ammattiliittojen tulisi pyrkiä osallistumaan aktiivisesti sertifiointi- ja auditointijärjestelmien kehittämiseen.

  • Ammattiliitot voisivat myös pyrkiä haastamaan auditointi- ja sertifiointijärjestelmiä strategisesti. Konkreettisena toimintakeinona voitaisiin esimerkiksi käyttää sertifiointi- ja auditointijärjestelmien julkisia auditointitietokantoja hyväksi, ja pyrkiä aktiivisesti järjestämään työntekijöitä auditoinnit hyväksyttävästi läpäisseissä tehtaissa, jotka ovat valvontajärjestelmien kriteerien mukaisesti sitoutuneet ammatillisen järjestäytymisvapauden kunnioittamiseen.

  • Nykyisten auditointi- ja sertifiointijärjestelmien keskeisimmät ongelmat liittyvät ammatillisen järjestäytymisvapauden varmistamiseen. Ammattiliitoilla voisi olla oma rooli sertifioinneissa, jos ne voisivat varmentaa, että tehtaalla tai muussa tuotanto yksikössä toimii demokraattinen ja vapaa ammattiliitto.
Alaviitteet
LIITE 1 Arviointikriteerit

Kuka omistaa auditointijärjestelmän/sertifioinnin?
Keltaisia ja punaisia arvioita ei jaeta.
Vihreä: Järjestelmän omistajina on laajasti erilaisia sidosryhmiä eikä se ole vain yritysten omistama.

Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä?
Punainen: Ammattiliitoilla ei ole päätäntävaltaa tai muuta pysyvää roolia järjestelmässä. Niitä saatetaan kuitenkin kuulla esimerkiksi järjestelmien kriteereitä laadittaessa tai uudistettaessa.
Keltainen: Ammattiliitot ovat mukana pysyvissä neuvoa-antavissa elimissä, mutta eivät päättävissä elimissä.
Vihreä: Ammattiliitot ovat mukana järjestelmän päättävissä elimissä.

Miten järjestelmä rahoitetaan?
Tätä kysymystä ei arvoteta.

Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa?
Punainen: Auditoinnin kohteena oleva yritys suorittaa valvontaa itsearviointina (ensimmäisen osapuolen valvonta).
Keltainen: Auditoinnit toteutetaan toisen osapuolen valvontana (valvojana toimii esimerkiksi järjestelmässä mukana oleva yritys tai kansalaisjärjestö tai järjestelmä itse; ks. luku 3.1). Vihreä: Auditoinnit suoritetaan kolmannen osapuolen palveluntarjoajat.

Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen* vaatimustenmukaisuudesta?
Punainen: Järjestelmä tai auditoinnin kohteena oleva taho tekee itse päätöksen auditoinnin kohteena olevan tahon vaatimustenmukaisuudesta.
Keltainen: Järjestelmästä ja auditoinnin kohteesta erillinen kolmas osapuoli tekee osittain päätöksen auditoitavan kohteen vaatimustenmukaisuudesta.
Vihreä: Järjestelmästä ja auditoinnin kohteesta erillinen kolmas osapuoli tekee päätöksen auditoitavan kohteen vaatimustenmukaisuudesta ISO-standardin mukaisesti.
* Kaikissa järjestelmissä valvonta ei kohdistu viljelytilojen tai tuotantolaitosten toimintaan vaan esimerkiksi järjestelmän jäsenyrityksen huolellisuusvelvoiteprosessien valvontaan.

Edellyttääkö järjestelmä auditointiyritysten akkreditointia?
Punainen: Järjestelmä ei käytä akkreditointia, eikä sillä ole kattavaa auditointien laadunvalvontaa.
Keltainen: Järjestelmä ei käytä akkreditointia, mutta sillä on kattava lista muita auditointien laadunvarmistukseen tähtääviä valvontatoimenpiteitä.
Vihreä: Järjestelmällä on käytössään auditoijien akkreditointi tai proxy-akkreditointi.

Edellyttääkö järjestelmä akkreditointikriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi?
Tätä kysymystä ei arvoteta.

Jos järjestelmä ei edellytä auditointiyritysten akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi?
Tätä kysymystä ei arvoteta.

Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää?
Punainen: Sama palveluntarjoaja ja yksittäinen auditoija voi tehdä auditointeja ilman, että sitä rajoitetaan.
Keltainen: Saman palveluntarjoajan tekemiä auditointeja ei rajoiteta, mutta saman yksittäisen auditoijan tekemien peräkkäisten auditointien määrää rajoitetaan.
Vihreä: Sama palveluntarjoajan ja auditoijan tekemiä perättäisiä auditointeja rajoitetaan.

Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa?
Tätä kysymystä ei arvoteta.

Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja?
Tätä kysymystä ei arvoteta.

Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja?
Tätä kysymystä ei arvoteta.

Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijähaastatteluja on-site vai off-site?
Punainen: Työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien (silloin kun se on relevanttia järjestelmän scopen kannalta) kuuleminen ei ole pakollinen osa auditointeja.
Keltainen: Työntekijöitä tai muita vaikutusten kohteena olevia ryhmiä tulee kuulla auditointien osana, mutta haastatteluja voidaan tehdä tuontantotiloissa.
Vihreä: Työntekijöitä tai muita vaikutusten kohteena olevia ryhmiä tulee kuulla auditointien osana. Haastattelut tai osa haastatteluista tulee järjestää tuotantotilojen ulkopuolella.

Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia?
Punainen: Järjestelmän kriteerit eivät ole julkisia.
Keltainen: Osa järjestelmän kriteereistä on julkisia.
Vihreä: Kaikki järjestelmän kriteerit ovat julkisia.

Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointimanuaali julkinen?
Punainen: Auditointien implementointimanuaalit eivät ole julkisia.
Keltainen: Auditointien implementointimanuaalit ovat osittain julkisia.
Vihreä: Auditointien implementointimanuaalit ovat julkisia.

Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointimanuaali julkinen?
Punainen: Auditointien implementointimanuaalit eivät ole julkisia.
Keltainen: Auditointien implementointimanuaalit ovat osittain julkisia.
Vihreä: Auditointien implementointimanuaalit ovat julkisia.

Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa?
Punainen: Ei
Keltainen: Vaihtoehto 1) Auditointien tuloksia saatetaan jakaa satunnaisesti tai esimerkiksi työnantajan erillisellä päätöksellä työntekijöille tai muille vaikutusten kohteena oleville ryhmille. Vaihtoehto 2) Auditointiraportit ovat julkisesti saatavilla järjestelmän verkkosivuilla.
Vihreä: Kyllä, järjestelmä vaatii, että työntekijöille ja muille vaikutusten kohteena oleville ryhmille annetaan tietoa auditointien tuloksesta.

Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia?
Punainen: Auditointiraportit tai auditointien tulokset eivät ole julkisia.
Keltainen: Auditointiraportit eivät ole julkisia, mutta niistä on saatavissa yleisellä tasolla oleva tiivistelmä ja/tai auditointien tulokset ovat julkisia.
Vihreä: Auditointiraportit ja auditointien tulokset ovat julkisia.

Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/tuottajista julkisia?
Punainen: Tiedot eivät ole julkisia.
Keltainen: Järjestelmä tarjoaa alustan tietojen julkaisemiseen vapaaehtoisesti.
Vihreä: Tiedot ovat julkisia.

Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit?
Punainen: Tietoa ei julkaista.
Keltainen: Tietoa julkaistaan epäsäännöllisesti tai vain joiltain osin.
Vihreä: Tieto on julkista.

Onko auditoijille selkeät ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille?
Punainen: Auditoijille ei ole olemassa ohjeita siitä miten heidän tulee toimia tilanteessa.
Vihreä: Auditoijille on olemassa ohjeet siitä miten heidän tulee toimia tilanteessa.
Keltaisia arvioita ei jaeta. Tietoja viranomaisilmoituksia koskevista käytännöistä ei arvoteta.

Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa.
Punainen: Auditoinnin kohteena olevilta yrityksiltä ei edellytetä ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta.
Keltainen: Auditoinnin kohteena oleville yrityksille suositellaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta, mutta suosituksen toteuttamista ei valvota.
Vihreä: Auditoinnin kohteena olevilta yrityksiltä edellytetään ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta ja velvoitteen toteutuminen on auditoinnin kohteena. Vihreä arvosana on annettu järjestelmille myös silloin jos huolellisuusvelvoitetta on rajattu, vaikka tätä ei voidakaan pitää YK-periaatteiden mukaisena.

Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai sertifioitujen/auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)? 
Punainen: Järjestelmä ei ota kantaa yritysten ostokäytäntöihin.
Keltainen: Vaihtoehto 1) Järjestelmä tekee suosituksia yritysten ostokäytännöistä, mutta suositusten noudattaminen ei ole pakollista. Vaihtoehto 2) Järjestelmän edellyttämät ostosuositukset ovat ylätasolla, ja ne liittyvät esimerkiksi vain järjestelmän omien sertifioitujen raaka-aineiden osuuden kasvattamiseen tuotteissa.
Vihreä: Järjestelmä edellyttää yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä.

Edistetäänkö järjestäytymisvapautta aktiivisesti?
Punainen: Järjestäytymisen vapautta ei edistetä aktiivisesti.
Keltainen: Järjestäytymisen vapautta edistetään aktiivisesti joillakin yksittäisillä toimenpiteillä. Vihreä: Järjestäytymisen vapautta edistetään monilla erilaisilla tavoilla.

Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan?
Punainen: Elämiseen riittävää palkkaa ei edellytetä.
Keltainen: Elämiseen riittävää palkkaa edellytetään, mutta kriteerin implementoimiseksi ei ole riittäviä työkaluja tai niitä ollaan vasta kehittämässä.
Vihreä: Elämiseen riittävää palkkaa edellytetään ja kriteerin implementointiin on olemassa riittävät työkalut.

Mukautetaanko kriteereitä/auditointeja riskiperusteisesti esimerkiksi maakohtaisten riskien perusteella?
Punainen: Kriteereitä tai auditointeja ei mukauteta vastaamaan riskeihin. Keltainen: Auditointien määriä mukautetaan esimerkiksi maan riskiluokan mukaisesti.
Vihreä: Kriteereitä tai auditointeja mukautetaan vastaamaan riskeihin.

Onko järjestelmällä auditoitujen/sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi?
Tätä kysymystä ei arvoteta.

Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuusväittämiä?
Punainen: Kuluttajatuotteessa voidaan käyttää järjestelmän logoa tai siihen viittaavaa tekstiä vaikka sertifi ointi/ auditointiaste on alle 10 prosenttia.
Keltainen: Kuluttajatuotteessa voidaan käyttää järjestelmän logoa tai siihen viittaavaa tekstiä kun sertifiointi/auditointiaste on vähintään 30 prosenttia.
Vihreä: Kuluttajatuotteessa voidaan käyttää järjestelmän logoa tai siihen viittaavaa tekstiä kun sertifiointi/auditointiaste on vähintään yli 90 prosenttia.

Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä?
Punainen: Järjestelmällä ei ole tukitoimintoja yksittäisille yrityksille/tuottajille.
Keltainen: Järjestelmän tukitoimintoja ollaan vasta kehittämässä tai ne ovat suppeita.
Vihreä: Järjestelmällä on tukitoimintoja yksittäisille yrityksille/tuottajille.

Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita?
Punainen: Järjestelmä ei itse seuraa systemaattisesti järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia.
Keltainen: Järjestelmä seuraa vaikutuksia, mutta mittareita ei ole asetettu ja/tai mittarit ovat puutteellisia ja/tai vaikutuksia ei arvioida systemaattisesti.
Vihreä: Järjestelmä seuraa vaikutuksia laadukkailla mittareilla.

Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia?
Punainen: Järjestelmässä ei ole ilmastoa koskevia vaatimuksia.
Keltainen: Järjestelmässä on ilmastoa koskevia vaatimuksia mutta ne eivät ole pakollisia.
Vihreä: Järjestelmässä on pakollisia ilmastoa koskevia vaatimuksia.

Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia?
Punainen: Järjestelmässä ei ole biodiversiteettia ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia.
Keltainen: Järjestelmässä on biodiversiteettia ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia mutta ne eivät ole pakollisia.
Vihreä: Järjestelmässä on pakollisia biodiversiteettia ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia.

Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä esimerkiksi jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille?
Punainen: Ei
Keltainen: Vaihtoehto 1) Järjestelmä tarjoaa osittain jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille. Vaihtoehto 2) Järjestelmä tarjoaa osittain tai kokonaan jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille, mutta ei mahdollista osallistumista korjaaviin toimenpiteisiin.
Vihreä: Kyllä

Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä ja korvauksia (remedy)?
Punainen: Ei
Keltainen: Vaihtoehto 1) Kyllä, mutta ei kaikkien järjestelmän piiriin kuuluvien ihmisoikeuskysymysten osalta. Vaihtoehto 2) Kyllä, jos haitallinen ihmisoikeusvaikutus on tullut järjestelmän tietoon erillisen valitusmekanismin kautta (ts. auditointeihin sisältyviä systemaattisia korjaavia ja korvaavia toimenpiteitä ei ole käytössä).
Vihreä: Kyllä

Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä/ihmisillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa?
Punainen: Ei roolia.
Keltainen: Työntekijöillä voi tapauskohtaisesti olla jokin rooli korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa.
Vihreä: Työntekijöillä on vakiintunut prosesseihin kirjattu rooli korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa.

Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi?
Punainen: Ei
Keltainen: Järjestelmällä on käytössään joitain huolellisuusvelvoiteprosessin kaltaisia prosesseja, esimerkiksi ISEALin vaatimusten kautta.
Vihreä: Kyllä

​​Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoiteprosessiaan?
Tätä kysymystä ei arvoteta.

Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi, joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)?
Punainen: Järjestelmällä ei ole käytössään valitusmekanismia.
Keltainen: Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se ei täytä YK-periaatteissa asetettuja kriteereitä ei-juridisille valitusmekamismeille.
Vihreä: Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, joka kattaa suurimman osan tai kaikki YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.

 
Jos järjestelmällä on ollut esittää määräaika, mihin mennessä jokin uudistus astuu voimaan tämä on tulkittu arviota tehtäessä järjestelmän eduksi. Uudistuksia, joille ei ole asetettu selkeää määräaikaa ei ole huomioitu arvioinnissa.

Sisällysluettelo
Kaalimaan vartijat 2

1. Johdanto 

2. Suomen markkinoilla käytössä olevat vastuullisuusauditoinnit ja -sertifioinnit 

3. Vastuullisuusauditointien ja -sertifiointien arviointi

3.1 Riippumattomuus ja auditointien laatu

3.2 Järjestelmien läpinäkyvyys

3.3 Kriteerien kattavuus ja laatu

3.4 Raaka-aineiden jäljitettävyys ja kuluttajaviestintä

3.5 Järjestelmien vaikuttavuus

3.6 Ilmastotoimia ja biodiversiteettia koskevat kriteerit

3.7 Järjestelmien yhteensopivuus YK-periaatteiden kanssa

4. Yhteenveto valvontajärjestelmien arvioinnista

5. CASE: Puuvillan vastuullisuuden varmentaminen on vaikeaa

5.1 Kiinan toiminta Xinjiangissa on iso haaste sertifiointijärjestelmille

5.2 Viranomaisten luomuvalvontaan ei voi kaikissa maissa luottaa

5.3 Luomuvaate ja -tekstiilistandardit eivät valvo alkutuotantoa

6. Yhteenveto

7. Suositukset

LIITE 1 Arviointikriteerit 

Lataa PDF Tue työtämme