Mineraalit ja metallit ovat välttämättömiä raaka-aineita teollisessa toiminnassa, ja niitä käytetään lähes kaikilla maailmantalouden sektoreilla. Kaivannaisresurssien kysyntä kasvaa. Isoina trendeinä taustalla vaikuttavat niin globaalin etelän kehittyvät taloudet, väestönkasvu kuin edessä oleva maailmanlaajuinen siirtyminen vähähiiliseen mutta metalleista monella tavalla riippuvaiseen energiantuotantoon.¹ Merkittävää roolia näyttelee myös resurssien ylikulutus monissa jo kehittyneissä maissa. Pelkästään Suomessa luonnonvarojen kokonaiskäyttö on lähes kaksinkertaistunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Mineraaleja Suomessa käytetään nelinkertaisesti vuoteen 1970 verrattuna. Luonnonvarojen käytön kasvusta lähes kaikki on tuontia. Kotimaisten luonnonvarojen otto ja käyttö on pysynyt melko ennallaan 40 viime vuoden aikana.²

Mineraalien tuotantoa maailmassa hallitsevat pintakaivuumenetelmät. Tällä hetkellä lähes kaikki ei-metalliset mineraalit (yli 95 prosenttia), useimmat metallimineraalit (yli 90 prosenttia) ja suuri osa kivihiilestä (yli 60 prosenttia) louhitaan pintamenetelmillä. Vuosittain louhittavasta yli 30 miljardista tonnista malmia ja jätemateriaaleja avolouhosten osuus on lähes 25 miljardia tonnia³. Kasvava kaivannaisten kysyntä lisää metsien ja muiden ekosysteemien hävittämistä laajoilta alueilta. Erityisen huolestuttava tilanne on tropiikissa, jossa sijaitsee suuri osa maapallon elonkirjosta, ja johon kohdistuu kaivostoiminnan lisäksi myös paljon muita maankäyttöpaineita erityisesti maa- ja karjatalouden kautta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kaivostoiminta aiheuttaa merkittäviä ja mahdollisesti aliarvioituja riskejä trooppisille metsille. Tässä Finnwatchin raportissa keskitytään Brasilian Amazoniin, jossa kaivostoiminnan on havaittu johtavan metsien hävittämiseen kaukana varsinaisten kaivosalueiden ulkopuolelle. Kaivostoiminta on lisännyt Amazonin metsäkatoa, ja on aiheuttanut pelkästään vuosina 2005–2015 epäsuorasti metsäkatoa lähes 12 000 neliökilometrin alueella. Tämä osuus vastaa yhdeksää prosenttia kaikesta Amazonin metsäkadosta kyseisenä aikana, ja on pinta-alaltaan 12 kertaa varsinaisia kaivosalueita suurempaa.⁴ 

Amazon on kaivosalan yrityksille erittäin korkean riskin toimintaympäristö paitsi rikkaan biodiversiteetin, runsaiden hiilivarastojen ja -nielujen vuoksi, myös alueella elävien alkuperäiskansojen takia. Alkuperäiskansojen oikeuksien toteutuminen on Amazonilla usein suorassa yhteydessä alueen metsien käyttöön. Edellä mainituista syistä kaikilta kaivosteollisuuden raaka-aineita Amazonin kaltaisilta alueilta hankkivilta yrityksiltä edellytetään kansainvälisissä yritysvastuustandardeissa erityistä huolellisuutta. 

Tässä raportissa esitellään suomalaisen teräsyhtiö Outokummun raaka-ainetoimittajan Valen toimintaa sekä ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia Amazonilla. Yhtiön Parán osavaltiossa sijaitseva Onça Puman nikkelikaivos toimittaa raaka-aineita niin Outokummun Tornion terästehtaalle kuin yhtiön tytäryhtiöille Outokumpu Stainless USA:lle Yhdysvaltoihin sekä Outokumpu Stainless Ab:lle Ruotsiin. Tässä yhteydessä raportti tarkastelee myös Outokummun yritysvastuukäytäntöjä, ja sitä miten yhtiö on pyrkinyt hallitsemaan Amazonissa sijaitsevan alihankkijansa toimintaan liittyviä ilmeisiä ekologisia ja sosiaalisia riskejä.

Raportin tutkimus on tehty elokuun 2019 - helmikuun 2021 välisenä aikana. Raportti on tuotettu joukkorahoituksella sekä Finnwatchin Ihmisarvoisen työn tutkimusohjelman rahoittajien tuella.

Amazonas on usean Etelä-Amerikan valtion alueelle ulottuva noin seitsemän miljoonan neliökilometrin alanko, jota peittää yli viiden miljoonan neliökilometrin laajuinen Amazonin sademetsä⁵. Amazonin sademetsä muodostaa yksinään 40 prosenttia kaikesta maailman trooppisesta metsästä, ja sen erittäin monimuotoisissa ekosysteemeissä elää yli 14 000 erilaista kasvilajia, joista lähes puolet on puulajeja⁶. Amazonin sademetsä on myös merkittävä hiilivarasto: sen elävään ja kuolleeseen biomassaan on varastoitunut arviolta 150 miljardia tonnia hiiltä⁷. Suurin osa, noin 60 prosenttia, Amazonasista sijaitsee alueen suurimman valtion Brasilian pohjoisosissa.

Metsäkadolla tarkoitetaan metsämaan muuttamista esimerkiksi viljelysmaaksi, laidunalueiksi tai rakennusmaaksi⁸. Brasilian alueella sijaitsevaa Amazonin sademetsää on otettu muuhun käyttöön vuosikymmeniä. Metsäkato oli suurinta vuonna 1995 kun sademetsää hävitettiin lähes 30 000 neliökilometriä vuodessa. Metsäkato oli hyvin korkealla tasolla myös 2000-luvun alussa, minkä jälkeen tilanne parani Brasilian silloisen hallituksen puuttuttua päättäväisillä toimenpiteillä metsäkatoon.⁹ 

Vuoden 2004 jälkeen metsäkato väheni, ja oli alimmillaan alle 5 000 neliökilometriä vuodessa vuonna 2012¹⁰. Viimeisten vuosien aikana metsäkato on kuitenkin kääntynyt uudelleen kasvuun. Negatiivinen kehitys alkoi heti vuoden 2012 jälkeen kun Brasilian metsälakia lievennettiin maatalousteollisuuden vaatimuksesta. Uusi laki muun muassa poisti edellisessä, vuonna 2008 säädetyssä, metsälaissa olleet uudelleenmetsitysvaatimukset 90 prosentilta Brasilian yksityisesti omistetuilta viljely- ja metsätiloilta sekä vähensi tietyissä tapauksissa tilakohtaisia jo olemassa olevia metsiä koskevia suojeluvaatimuksia¹¹. 1970-luvun jälkeen Brasilian Amazonin sademetsää on hävinnyt yli 700 000 neliökilometriä¹². Tätä raporttia laadittaessa Brasilian metsäkatoluvut nousivat uuteen ennätykseen, ja olivat korkeammat kuin kertaakaan aiemmin 12 viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2019 Amazonin sademetsää hävitettiin Brasiliassa lähes 10 000 neliökilometriä¹³, ja vuonna 2020 yli 11 000 neliökilometriä. Kasvua vuodesta 2019 oli 9,5 prosenttia.¹⁴

Vuoden 2020 ennätykselliset metsäkatoluvut juontavat juurensa Brasilian muuttuneeseen poliittiseen tilanteeseen. Brasiliassa presidenttikautensa vuoden 2019 alussa aloittanut Jair Bolsonaro on luvannut kiihdyttää entisestään sademetsien taloudellista hyödyntämistä. Bolsonaron toiminta on vaikeuttanut metsäkadon pysäyttämistä niin hallituksen virallisen politiikan kuin yleisen ilmapiirin muuttumisen kautta. Bolsonaro on nimittänyt ilmastonmuutoksen vakavuutta vähättelevän ympäristöministerin, leikannut merkittävästi ympäristöministeriön ympäristönsuojeluvalvontaan tarkoitettua budjettia sekä vähentänyt laittomia hakkuita valvovien viranomaisten määrää ja laittomista hakkuista saatavia sanktioita. Presidentti on myös puheissaan hyökännyt metsiä suojelevia kansalaisjärjestöjä vastaan, ja jopa kannustanut metsien laittomiin hakkuisiin, mikä on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan johtanut rankaisemattomuuden kulttuurin lisääntymiseen.¹⁵ 

Amazonin sademetsien käyttö ja alueella elävien alkuperäiskansojen oikeudet ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Bolsonaro onkin pyrkinyt systemaattisesti heikentämään Brasilian alkuperäiskansojen asemaa. Alkuperäiskansat ja heidän alueillaan harjoittamat perinteiset elinkeinot ovat olleet keskeisessä roolissa Brasilian Amazonin sademetsän suojelemisessa ja metsäkadon torjumisessa¹⁶. Brasiliassa elää noin 900 000 alkuperäiskansoihin kuuluvaa henkilöä, jotka edustavat yli 300 erilaista etnistä ryhmää. Brasilian pinta-alasta noin 14 prosenttia on varattu alkuperäiskansoille. Alkuperäiskansojen alueet sijaitsevat pääosin Amazonin alueella.¹⁷ 

Brasilian perustuslaki tunnustaa alkuperäiskansat Brasilian maa-alueiden ensimmäisiksi omistajiksi ja takaa näille ns. maaoikeudet.¹⁸ Brasilia on myös ratifioinut Kansainvälisen työjärjestö ILOn alkuperäiskansojen oikeuksiin keskittyneen sopimuksen numero 169, joka edellyttää alkuperäiskansojen kuulemista heitä koskevissa asioissa. Sopimuksen mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus säilyttää elämäntapansa, kielensä ja identiteettinsä kansana sekä oikeus hallita kehitystään omilla ehdoillaan. Sopimuksen yleisenä tavoitteena on myös luoda menettelyjä, joiden avulla alkuperäiskansat saavat äänensä kuuluviin, sekä saada aikaan alkuperäiskansojen ja muiden osapuolten välistä vuoropuhelua.¹⁹

Helmikuussa 2020 Bolsonaro esitteli uuden lain, joka mahdollistaisi alkuperäiskansoille varattujen maiden hyödyntämisen kaivoshankkeissa²⁰. Laki on herättänyt laajaa vastustusta alkuperäiskansojen ja ympäristöjärjestöjen keskuudessa, ja sen katsotaan olevan Brasilian perustuslain vastainen. Yritykset ovat kuitenkin tarttuneet tilaisuuteen ja kaivoslupahakemukset alkuperäiskansojen maille ovat lakiprosessin käynnistämisen myötä lisääntyneet räjähdysmäisesti²¹. Samanaikaisesti Bolsonaro on leikannut alkuperäiskansoja edustavan valtionhallinnon alaisen FUNAIn rahoitusta²².

Brasilian keskeisimmät vientituotteet ovat soija, öljy, erilaiset mineraalit ja niistä jalostetut tuotteet (mm. rauta, kupari, mangaani, alumiini, teräs), koneet ja laitteet, liha ja sellu. Lähes kaikkiin edellä mainituista tuotekategorioista liittyy kohonnut metsäkadon riski²³, ja monia niistä tuotetaan myös Amazonin alueella.

Brasilian suurin kauppakumppani on Kiina, jonne suuntautuu lähes 27 prosenttia kaikesta Brasilian viennistä²⁴. Euroopan unioni on maan toiseksi suurin kauppakumppani, jonka yhteenlaskettu osuus Brasilian vientimarkkinoista on hieman yli 18 prosenttia²⁵. Yhdysvaltojen osuus Brasilian viennistä on 12 prosenttia²⁶. Brasilian Euroopan unioniin suuntautuva vienti koostuu erilaisista ruoka- ja maataloustuotteista (mukaan lukien tupakka ja kahvi) sekä mineraaleista²⁷. Brasilian ja Euroopan unionin välistä kauppaa pyritään parhaillaan lisäämään uuden Mercosur-vapaakauppasopimuksen avulla.

Tässä raportissa esitellään tapausesimerkkinä suomalaisen teräsyhtiö Outokummun raaka-ainetoimittajan Valen toimintaa sekä ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia Brasilian Amazonilla. Vale toimittaa Outokummulle ferronikkeliä.

Ferronikkeli on terästeollisuuden suosima raudan ja nikkelin seos, jota käytetään muun muassa ruostumattoman teräksen sekä lujan erikoisteräksen ja erilaisten alumiiniseosten valmistuksessa.²⁸ Kaksi kolmasosaa globaalista ferronikkelin tuotannosta käytetään ruostumattoman teräksen valmistukseen²⁹. Brasiliassa sijaitsevat maailman kolmanneksi suurimmat nikkelivarannot heti Indonesian ja Australian jälkeen.³⁰ Brasilian reserveistä 80 prosenttia sijaitsee Goiásin ja Parán osavaltioissa³¹, joista Pará kuuluu Amazonasin alueeseen.

Suomeen ferronikkeliä tuotiin vuonna 2019 yli 178 miljoonalla eurolla (194 miljoonaa euroa vuonna 2018). Vuonna 2020 tuonti laski huomattavasti alle 100 miljoonaan euroon³², oletettavasti koronakriisin seurauksena. Tuonnin alkuperämaa tai -maat eivät selviä tullitilastoista, sillä alkuperämaatiedot on ferronikkelin kohdalla salattu³³. Myös tuonnin kilomäärät on salattu. Tällaiset tullitietojen yksittäiset salaukset perustuvat julkisuuslakiin, ja ne voidaan myöntää vain sen yrityksen pyynnöstä, joka on kyseisen tuotteen tuoja (tai viejä)³⁴.

Finnwatch pääsi Brasilian ja Suomen välisen ferronikkelikaupan jäljille kaupallisen vientitietokantapalvelun kautta, joka sisälsi tietoa Brasilian suurimman kaivosyhtiön Valen toimituksista Brasiliasta Suomeen. Tiedot vahvistettiin myös toisesta tietokannasta, ja ostajaksi paljastui Outokumpu (ks. luku 3.1).

Brasilialainen Vale tuottaa erilaisia mineraaleja muun muassa terästeollisuuden käyttöön. Vale omistaa ja operoi nikkelikaivoskompleksi Onça Pumaa Amazonasissa Parán osavaltiossa, Ourilândia do Norten kunnassa. Kaivokseen kuuluu avolouhoksia, joiden yhteydessä sijaitsee myös sulatto terästeollisuudelle suunnatun ferronikkelin tuotantoon.

Yhtiöllä on erittäin huono maine, ja sen on useita kertoja epäilty tahallaan laiminlyöneen varotoimenpiteitä niin ympäristön pilaamisen kuin ihmishenkien säästämiseksi. Vale on muun muassa Norjan öljyrahaston mustalla listalla yhtiönä, johon ei tehdä sijoituksia.³⁵ Vale on vuosien saatossa kulkenut yritysvastuukohusta toiseen. Sen erilaisten kaivosten yhteyteen rakentamat padot Brasiliassa ovat aiheuttaneet mittavia vahinkoja ja ihmisuhreja. Vuonna 2015 Valen ja BHP Billitonin yhteisomistuksessa olevan Samarcon rikastuspato murtui aiheuttaen ympäristökatastrofin ja 19 ihmisen kuoleman³⁶. Tammikuussa vuonna 2019 toinen Valen pato romahti Brumadinhon kaupungissa Brasiliassa aiheuttaen arviolta 270 ihmisen kuoleman.³⁷

Suomessa sijaitseva Outokummun Tornion terästehdas on yksi maailman suurimmista integroiduista ruostumatonta terästä kierrätysmateriaalista tuottavista tehtaista. Ferronikkeliä käytetään sen prosesseissa seosaineena tiettyjen ruostumattoman teräslajien valmistuksessa. Finnwatch lähestyi Outokumpua yhtiön Brasilian tuontia ja vastuullisuusvalvontaa koskevalla kyselyllä vuoden 2020 alussa. Yhtiö ei kuitenkaan antanut mitään tietoja alihankkijoistaan (ks. luku 3.4).

Outokummun avoimuuden puutteesta huolimatta Finnwatch pystyi todentamaan sen ferronikkeliostot Brasiliasta. Valella on Brasiliassa vain yksi nikkeliä tuottava kaivos, Onça Puma, joka valmistaa ferronikkeliä ruostumattoman teräksen valmistukseen³⁸. Onça Puman ja Outokummun välinen yhteys vahvistettiin hyödyntämällä kaupallista vientitietokantaa. 

Tietokannan mukaan Outokumpu Oyj:n Tornion terästehdas on vuosina 2016–2019 ostanut Valelta 3 200 tonnia ferronikkeliä. Myös Outokummun yhdysvaltalainen tytäryhtiö Outokumpu Stainless USA Llc sekä ruotsalainen tytäryhtiö Outokumpu Stainless Ab hankkivat ferronikkeliä Valelta. Niiden ostot ovat Tornion terästehdasta suurempia. Vuosina 2017–2019 Outokummun yhdysvaltalainen tytäryhtiö osti Onça Pumasta lähes 26 000 tonnia ferronikkeliä. Outokummun Ruotsin tuotantolaitokseen ferronikkeliä Valelta ostettiin vuosina 2016–2018 yli 4 000 tonnia. Kaikkiaan konserni on vientitilastojen mukaan ostanut Onça Pumasta ferronikkeliä vuosien 2016–2019 aikana yhteensä yli 33 tuhatta tonnia. Vientitietokannoissa tietojen saatavuutta on kuitenkin rajoitettu, eikä niistä pysty selvittämään Outokummun koko ostohistoriaa. Yhtiö ei itse halunnut kommentoida minä vuonna se on aloittanut ostot Onça Pumasta³⁹.

Outokummun mukaan sen ulkopuolisilta toimittajilta hankkima ferronikkeli muodostaa osan ruostumattoman teräksen tuotannossa tarvittavasta nikkeistä. Yhtiö kuitenkin korostaa pääosan nikkelistä tulevan kierrätysmetallien muodossa, joiden käytön lisääntyessä Outokumpu on voinut pienentää ferronikkelin käyttöä.⁴⁰ Tästä huolimatta Outokumpu on ollut ferronikkelin suuri ostaja. Vale on vuosina 2016–2019 ilmoittanut Onça Puman vuosittaiseksi ferronikkelin tuotantokapasiteetiksi 27 tuhatta tonnia⁴¹. Kaivoskompleksi on näinä vuosina toiminut vain yhdellä tuotantolinjalla. Kaivoksen nimelliseksi tuotantokapasiteetiksi Vale on ilmoittanut 220 tuhatta tonnia⁴².

Finnwatch käynnisti Onça Puman kaivoskompleksiin liittyvän kenttätutkimuksen yhteistyössä Repórter Brasil -järjestön kanssa keväällä 2020. Tavoitteena oli selvittää niin kirjallisuuskatsauksella kuin haastatteluilla kaivoksen vaikutuksia metsäkatoon ja alkuperäiskansojen oikeuksiin. Onça Puma sijaitsee aivan xikrin-alkuperäiskansan maa-alueen vieressä. Brasilian erittäin huono koronapandemiatilanne vuonna 2020 viivästytti ja vaikeutti kuitenkin kenttätutkimuksen tekemistä. Kulkulupa xikrinien alueelle saatiin lopulta vasta marraskuussa, ja alueelle päästiin vierailemaan joulukuussa 2020.

Koronapandemian aiheuttamien ongelmien lisäksi tutkimukseen liittyi myös kulttuurisia ja kielellisiä haasteita. Xikrinien kulttuurissa kylien miespuoliset johtajat edustavat yhteisöä eikä tutkimuksessa päästy suoraan haastattelemaan yhteisön naispuolisia jäseniä, vaikka osa heistä olikin läsnä haastattelujen aikana. Haastattelut toteutettiin portugalin kielellä, jota varsinkaan kylien vanhimmat johtajat eivät puhu sujuvasti mikä vaikeutti heitä asioiden ilmaisemisessa. Xikrinien keskuudessa Brasilian virallista kieltä portugalia puhuvat sujuvasti pääasiassa kylien nuoremmat miesjohtajat. Vanhemmat kyläläiset sekä naiset ja lapset eivät välttämättä puhu lainkaan portugalia⁴³.

Xikrinien alueella tehdyn tutkimuksen yhteydessä haastateltiin yhteensä seitsemää xikrin-kansan edustajaa, joista viisi oli yhteisön johtajia ja kaksi kylätasolla korkeassa asemassa olevia henkilöitä. Lisäksi tutkijat haastattelivat Valen ja xikrinien välillä joulukuussa 2020 pidettyyn oikeudelliseen sovitteluun osallistuneita henkilöitä. Tutkimuksen apuna käytettiin myös Parán yliopiston tekemää tutkimusta⁴⁴ kaivoksen aiheuttamista ympäristövahingoista sekä Valen ja liittovaltion syyttäjän sekä xikrinien välisen oikeudenkäynnin asiakirjoja.

Finnwatchin tutkimustoiminnan eettisen ohjeiston mukaisesti Valelle tarjottiin mahdollisuutta kommentoida raportin Onça Pumaa käsitteleviä osioita. Vale vastasi lyhyesti ettei se halua kommentoida. Se kertoi myös, että se ei “suurimmalta osalta hyväksy Finnwatchin lähestymistapaa yhtiötä koskien” ja ohjasi Finnwatchin käyttämään lähteenä yhtiön omaa verkkosivua⁴⁵, jota Vale pitää “uskottavana lähteenä”.⁴⁶ Suppealta verkkosivulta ei käy ilmi mitään sellaista tietoa, joka olisi merkittävästi ristiriidassa Finnwatchin selvityksen kanssa.

Valella on ollut vuosia Onça Puma -kaivokseen liittyviä oikeuskiistoja paikallisten viranomaisten ja alueella asuvan alkuperäiskansan kanssa. Kaivos sijaitsee aivan Cateté xikrineille kuuluvan Terra Indígena Xikrin do Cateté -alueen vieressä.

Oikeuskiista kaivoksen ympäristövaikutuksista on ollut käynnissä vuodesta 2012⁵⁰. Xikrin-kansan ja liittovaltion syyttäjän mukaan kaivos on vuonna 2011 käynnistetty ilman asianmukaista sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arviointia, vaikka sillä on suoria vaikutuksia vieressä sijaitsevaan alkuperäiskansojen alueeseen. Brasilia on ratifioinut Kansainvälisen työjärjestö ILOn alkuperäiskansojen oikeuksiin keskittyneen sopimuksen numero 169, joka edellyttää alkuperäiskansojen kuulemista näitä koskevissa asioissa. Xikrinien mukaan Vale kuuli kaivostoimintaa laajennettaessa vain alkuperäiskansojen asioihin keskittynyttä valtionhallinnon alaista FUNAI:ta, joka ei Finnwatchin tutkimukseen haastateltujen xikrinien mukaan ole oikea taho edustamaan heitä. Tästä syystä myös FUNAI sekä Brasilian ympäristöviranomainen IBAMA ovat alkuperäiskansan käynnistämien oikeustoimien kohteena.

Kaivostoiminnan käynnistämiseen liittyvien epäselvyyksien lisäksi esiin on noussut huoli kaivoksen suorista vaikutuksista ympäristöön ja alueella asuvien ihmisten terveyteen. Kaivoksen läheisyydessä virtaa alkuperäiskansan maa-alueen läpi virtaava Cateté-joki, joka on xikrin-väestön päivittäisessä käytössä. Xikrinien suurin kylä sijaitsee Cateté-joen varrella. Kaivosalueelta on vuosien saatossa raivattu alkuperäinen kasvillisuus, ja kaivosalueen läheisyydessä virtaavan joen on tutkimuksissa todettu saastuneen pahoin Valen kaivostoimintaan liittyvistä raskasmetalleista. Parán yliopiston laatiman raportin mukaan saastuminen johtuu niin kaivostoiminnasta johtuvan metsäkadon aiheuttamasta mineraalien huuhtoutumisesta kuin kaivosyhtiön jokeen johtamista jätevesistä.⁵¹ 

Vale on yrittänyt kiistää kaivoksen aiheuttamat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmat. Yrityksen mukaan Cateté-joki sijaitsee geologisella alueella, jossa on luonnollisesti metalleja, kuten rautaa, nikkeliä ja kuparia, ja siksi metalleja esiintyy joessa luonnostaan⁵². Kun liittovaltion oikeus keskeytti määräyksellään kaivostoiminnan alueella vuonna 2017, yhtiö vei asian liittovaltion korkeimpaan oikeuteen. Yhtiö vetosi omiin asiantuntijaraportteihinsa, joiden mukaan syy-yhteyttä kaivoksen ja vesien pilaantumisen välillä ei voida osoittaa. Tämän seurauksena yhtiö sai vuoden 2019 lopulla luvan aloittaa kaivostoiminnan uudelleen.⁵³ Ongelman syitä ei kuitenkaan korjattu. Parán osavaltion yliopiston 2019–2020 tekemässä tutkimuksessa kaivosalueelta löydettiin useita putkia, joiden kautta kaivosalueen jätevesiä oli salaa johdettu Cateté-jokeen. Yliopiston raportin mukaan ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö Cateté-joen pilaantuminen johtuisi Onça Puman toiminnasta.⁵⁴

Finnwatchin raporttia varten toteutetuissa haastatteluissa alkuperäiskansan edustajat kertoivat käyttävänsä Cateté-jokea liikkumiseen, kalastukseen, peseytymiseen ja elintarvikkeiden käsittelyyn. Perinteisesti joen vettä on myös käytetty juomavetenä. Joki on tärkeä myös kulttuurisesti. Xikrinit ovat asuneet alueella sukupolvien ajan, ja harjoittaneet joessa muun muassa kayapo-kansoille perinteistä timbó-kalastusta⁵⁵.

Xikrinien ruokavalio pohjautuu pitkälti riistaan, kalaan, perunaan ja kassavaan. Parán yliopiston tutkimuksessa viitataan selvitykseen, jossa joen kaloista löydettiin raskasmetalleja. Lähes kaikista tutkituissa kaloista löytyi raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia lyijyä ja kromia. Muutamissa näytteissä raja-arvot ylittyivät myös elohopean osalta.⁵⁶ Tätä raporttia varten haastatellut xikrinit kertoivat, että heitä on kehotettu olemaan syömättä joesta kalastettua kalaa, ja osa xikrineistä on siirtynyt ostamaan käyttämänsä kalan kaupungista.

Xikrinit ovat perinteisesti käyttäneet joen vettä kassavan käsittelyyn. Myös tämän on todettu johtavan raskasmetallien siirtymiseen ruokaan⁵⁷. Finnwatchin tutkimukseen haastateltu yksi kylän johtajista, Katop-ti Xikrin, kertoi, että kyläläiset yrittävät löytää uusia tapoja käsitellä kassavaa, ja ovat hankkineet myös vesitankin voidakseen välttää käyttämästä saastuneen joen vettä.

Tutkimukseen haastatellut xikrinit kertoivat, että joki näyttää likaiselta ja sen pilaantuminen näkyy käytännössä esimerkiksi joessa leikkivien lasten silmien ja ihon kirvelemisenä⁵⁸. Muilta osin joen pilaantumista ei pysty havaitsemaan. Myös tämä aiheuttaa ongelmia, sillä kaikki yhteisön jäsenet eivät halua lopettaa kulttuurilleen tärkeän joen veden käyttöä, ja jättävät tutkijoiden varoitukset huomioimatta.

Erilaiset sairaudet ovat haastateltavien mukaan lisääntyneet. Haastatellut mainitsivat alueella esiintyvän syöpää, korkeaa verenpainetta sekä mahaan ja maksaan liittyviä tauteja. Myös lisääntynyt diabetes⁵⁹ nousi haastatteluissa esiin.

Parán yliopiston tutkimuksessa selvitettiin myös raskasmetallien kertymistä xikrineihin. Tutkimuksen mukaan kaikilla tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä tavattiin tavanomaisesta poikkeavia raskasmetallipitoisuuksia. Tutkimus kehottaa välittömiin toimenpiteisiin raskasmetallien kertymisen pysäyttämiseksi ja varoittaa raskasmetallien aiheuttavan peruuttamattomia vahinkoja.⁶⁰ Sairauksien lisäksi raskasmetallien kertyminen voi lisätä myös sikiöiden epämuodostumia ja raskauden keskeytymisiä. Nämä vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, ja voivat vaikuttaa dramaattisesti väestömäärältään erittäin pieneen xikrin-kansaan. Haastatellut xikrinit pitävät Valen toimintaa alueella alkuperäiskansan kulttuurin ja koko tulevaisuuden vaarantamisena.

Xikrinien terveyden, kulttuurin ja perinteiset elinkeinot vaarantava joen pilaaminen on vakava ihmisoikeuskysymys. Alkuperäiskansoilla on paitsi yhtäläinen oikeus terveyteen, he kuuluvat haavoittuvassa asemassa olevaan ryhmään, ja heillä on ihmisoikeussopimusten nojalla erityinen oikeus kulttuurinsa ja ympäristönsä säilyttämiseen. ILOn alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169⁶¹ tunnustaa alkuperäiskansojen erityisen suhteen siihen maahan tai alueeseen, jolla he asuvat tai muuten käyttävät ja jolla on merkitystä heidän kulttuurilleen ja henkisille arvoille. Sopimus asettaa erityiseen suojeluun myös alkuperäiskansojen oikeudet maittensa luonnonvaroihin. Ennen alkuperäiskansojen asemaan tai oikeuksiin liittyvien hankkeiden hyväksymistä tai toimeenpanemista alkuperäiskansoilta on myös hankittava vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus (free, prior and informed consent, FPIC). Alkuperäiskansojen ja heidän kulttuurinsa sekä siihen liittyvien elinkeinojen erityinen asema on nostettu esiin myös kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksessa⁶², taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimuksessa⁶³ sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa julistuksessa⁶⁴. YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevat ohjaavat periaatteet⁶⁵ edellyttävät yritysten kunnioittavan ihmisoikeuksia itsenäisesti, eli myös silloin kun valtiot epäonnistuvat omassa ihmisoikeuksia koskevassa suojeluvelvoitteessaan. YK-periaatteet koskevat kaikkia yrityksiä ja niiden arvoketjuja. Yritysten tulee myös ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin mikäli ne ovat aiheuttaneet (cause) tai myötävaikuttaneet (contribute) haitallisten ihmisoikeusvaikutusten toteutumiseen.

Tätä raporttia laadittaessa xikrinien ja liittovaltion syyttäjän käynnistämät oikeusprosessit kaivosyhtiö Valea vastaan jatkuivat. Joulukuussa 2020 pidetyssä neuvottelussa liittovaltion syyttäjä, Vale sekä xikrin- ja muut kayapó-kansat pääsivät väliaikaiseen sopuun kiistassa. Sopuun johtanut prosessi sai alkunsa Valen aloitteesta. Osapuolten välisen määräaikaisen sovun on tarkoitus kestää 12 kuukautta, minkä aikana jatketaan neuvotteluja Cateté-joen puhdistamisesta ja alkuperäiskansoille maksettavista vahingonkorvauksista. Lisäksi Vale sitoutuu maksamaan 26 miljoonaa Brasilian realia (noin 4 miljoonaa euroa) alkuperäiskansojen edustajille. Vale osoittaa myös 4,5 miljoonaa realia (noin 700 000 euroa) xikrin-kylien kehittämiseen. Sovun aikana Onça Puman aiheuttamia ympäristövaikutuksia on myös tarkoitus tutkia tarkemmin.⁶⁶ 

Finnwatchin raporttia varten haastatellut xikrinit kertoivat haluavansa ennen kaikkea, että yritys puhdistaa kaivostoiminnan seurauksena pilaantuneen joen.

Outokummun suurin omistaja on valtion kokonaan omistama sijoitusyhtiö Solidium. Tammikuussa 2021 Solidium omisti 21,69 prosenttia Outokummusta. Yhtiön seuraavaksi suurimmat omistajat ovat Ilmarinen (2,82 %), Kansaneläkelaitos (2,23 %) ja Valtion eläkerahasto (1,64 %).⁷¹ 

Outokumpu on keskittynyt ruostumattoman teräksen valmistukseen, ja se on alan suurimpia yhtiöitä globaalisti. Euroopassa Outokumpu on markkinajohtaja noin 30 prosentin osuudella ja Yhdysvalloissa toiseksi suurin noin 20 prosentin osuudella⁷². Outokummun tuotteita markkinoidaan muun muassa rakennus-, prosessi- ja kemianteollisuudelle sekä kuljetusalan ja catering-alan sovelluksiin⁷³.

Outokumpu ei ensin vastannut mitään Finnwatchin toistuviin yhteydenottoihin ja kysymyksiin yhtiön Brasiliaan suuntautuvasta hankinnasta. Yhtiöön oltiin yhteydessä kuusi kertaa yhdeksän kuukauden ajanjaksolla ennen kuin siltä saatiin minkäänlaista vastausta kysymyksiin. Lopulta yhtiö kertoi, että sen yleisenä periaatteena on olla julkistamatta tarkempia tietoja yksittäisistä toimittajista, kumppaneista, asiakkaista tai raaka-ainehankinnoista. Näin ei ole aina ollut: vuonna 2017 yhtiö antoi Finnwatchille hyvin yksityiskohtaisia tietoja alihankkijoistaan Intiasta⁷⁴.

Outokummun vuoden 2019 vastuullisuusraportin mukaan sen hankinnat Brasiliasta olivat “yli 50 000 euroa”⁷⁵. Brasilialaista alkuperää voivat olla yhtiön mukaan sekä sen hankkimat raaka-aineet että laitteet ja niiden varaosat. Näillä tiedoilla Outokummun sidosryhmien on mahdotonta tehdä päätelmiä arvoketjun riskeistä. Koska tietoja ei ole, yritykselle ei myöskään voida ilmoittaa väärinkäytöksistä tai muista ongelmista sen alihankintaketjussa, vaikka Outokumpu onkin ottanut käyttöön väärinkäytösten raportointikanavan⁷⁶.

Outokumpu kertoo, että sen kaikkien toimittajien ja alihankkijoiden odotetaan noudattavan yhtiön Code of Conductia sekä toimittajavaatimuksia. Yhtiön mukaan se arvioi uusia ja olemassa olevia toimittajiaan, ja jos toimittajavaatimuksia ei täytetä, toimittajilta pyydetään parannussuunnitelma ja osoitus tilanteen kohentumista. Jos tilanne ei muutu, Outokumpu lopettaa ostamisen ko. toimittajalta. Toimittajavaatimuksiin perustuva toimittajien valvonta perustuu yhtiön mukaan itsearviointeihin, seulontoihin ja auditointeihin. Yhtiö kertoo, että suurin osa sen toimittajista käy läpi “kuukausittaisen seulonnan”, jotta voidaan varmistua, että toiminta on “soveltuvan regulaation mukaista”.

Outokumpu kertoo selvittäneensä vuonna 2019 suorien materiaalitoimittajiensa ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapoihin liittyviä riskejä alkuperämaissa. Yhtiön mukaan 20 sen suurinta toimittajaa kattavat 80 prosenttia kaikista suorista materiaalikuluista. Kuusi toimittajaa tästä ryhmästä sijaitsee maissa, joissa on erilaisia yritysvastuuriskejä (ESG-riskejä⁷⁷). Outokumpu ei suostunut kommentoimaan kuuluuko Vale ja sen Onça Puma -kaivos näiden joukkoon. Outokummun mukaan sen identifioimilta riskitoimittajia pyydettiin tekemään toiminnastaan itsearviointi ja kaikki pyynnön vastaanottaneet yritykset vastasivat. Outokumpu kertoo, että sen tavarantoimittajien tekemien itsearviointien perusteella vastauksissa ei havaittu ESG-riskejä. Vuonna 2019 yhtiö ei myöskään lopettanut ostoja yhdeltäkään tavarantoimittajalta. Finnwatch ei pidä toimittajien itsearviointia riittävänä yritysvastuuriskien arvioimisena.

Vuonna 2020 Outokummun oli tarkoitus aloittaa 20 keskeisimmän tavarantoimittajan auditoinnit “ESG-kriteerien mukaisesti”. Koronapandemia kuitenkin rajoitti auditointien määrää. Brasiliassa auditointeja paikan päällä ei ole tehty lainkaan. Finnwatch tiedusteli millä standardeilla yritysvastuuauditointeja on suunniteltu tehtävän, ja Outokumpu kertoi auditointien perustuvan IATF 16949- ja ISO 9001 -standardeihin sekä ISO 14001 ja 45000 standardeihin.⁷⁸ Näistä ISO 14001 ja 45000 ovat ympäristöstandardeja ja loput kaksi liittyvät laatuun. Sosiaalisen vastuun standardeja valvonnassa ei käytetä. Outokummun alihankkijoiden valvontaan nimetty henkilö toimii Suomen ulkopuolella eikä yhtiöltä saatu henkilön yhteystietoja.

Outokummun yritysvastuuvalvonta vaikuttaa hajanaiselta ja kriteereiltään epämääräiseltä. Samaan aikaan kun toimittajille on asetettu ylätason vaatimuksia ja niille tehdään “kuukausittaisia seulontoja”, ESG-riskien kartoitus on perustunut itsearviointeihin. ESG-kriteereissä sosiaaliseen vastuuseen ja sitä kautta ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvä valvonta ei Outokummussa perustu mihinkään standardiin. Outokummulta kysyttiin tarkentavia kysymyksiä sen auditoinneista ja niissä käytetyistä kriteereistä, mutta näihin ei saatu vastauksia.

Outokumpu ei ole sitoutunut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Sen sijaan se on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen. Outokummun Code of Conductista löytyy ylätason sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Code of Conductissa ihmisoikeussitoumusta kuitenkin täsmennetään rajautumaan lähinnä vain ihmisten tasavertaiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun.

Outokumpu vakuuttaa toimintansa olevan vastuullista vetoamalla erilaisiin vastuullisuusvertailuihin. Yrityksen mukaan se on saavuttanut EcoVadis-arvioinnissa parhaan platinatason, Prime-tuloksen ISS ESG:n vastuullisuusarvioinnissa sekä valittu alan parhaimman 15 prosentin joukkoon S&P Globalin julkaisemassa Sustainability Yearbook 2021 -vuosikirjassa.⁷⁹ Edellä mainitut arvioinnit ovat kaupallisia palveluita, joista yritykset voivat ostaa itse itselleen yritysvastuuarvioinnin. Arvioinnit eivät ole läpinäkyviä, eivätkä tavallisesti sisällä yritysten toiminnan tai prosessien valvontaa vaan ne perustuvat esimerkiksi itsearviointiin ja mediatietoihin. Finnwatchin näkemyksen mukaan nämä vertailut eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa yritysten yritysvastuutyön tasosta.

Outokummun ihmisoikeussitoumusten ja -prosessien heikkoutta on kuitenkin arvioitu myös riippumattomassa ja kriteereiltään sekä aineistoiltaan läpinäkyvämmässä tutkimuksessa.⁸⁰ Tammikuussa vuonna 2021 julkaistu valtioneuvoston tilaama selvitys arvioi Suomessa toimivien yritysten ihmisoikeusvastuutyötä kansainvälisen Corporate Human Rights Benchmarkin (CHRB) kehittämän metodologian avulla. Outokumpu sai raportin toimialakohtaisessa arvioinnissa vain 25,5 prosenttia pisteistä. Se sai nolla pistettä ylimmän johdon sitoutumisesta ihmisoikeuksiin sekä ihmisoikeuksia koskevasta huolellisuusvelvoiteprosessista.

Yksi osa yritysvastuuta ja ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen toimeenpanoa on omien ostokäytäntöjen tarkastelu. OECD:n huolellisuusvelvoitteen noudattamiseen keskittynyt opas⁸¹ suosittelee yrityksiä selvittämään ja poistamaan ne yrityksen toimintatavoista johtuvat esteet, jotka saattavat haitata yritysten alihankkijoiden kykyä toimia vastuullisesti. Esimerkkinä tästä mainitaan ostokäytännöt. Outokumpu on tullut julkisuudessa tunnetuksi hintojen polkemisesta. Vuonna 2019 Outokumpu vaati ferronikkelin toimittajiltaan halvempia hintoja vastatakseen Aasiassa sijaitsevien teräsyhtiöiden hintakilpailuun⁸². Tammikuussa 2021 yhtiö lähetti Suomessa alihankkijoilleen kirjeen, jossa se vaati yksipuolisesti hintojen alentamista kymmenellä prosentilla. Kirje tulkittiin uhkailuksi.⁸³ 

Suomessa Outokumpu on vastustanut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin perustuvaa yritysvastuulainsäädäntöä kansallisella ja EU-tasolla, peräänkuuluttaen “globaalin tason ratkaisuja” ja itsesääntelyä.⁸⁴

Valtion omistamien yhtiöiden hallinnoinnissa on jo vuosia korostettu yritysvastuun merkitystä. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana jo vuonna 2016 laaditussa omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä haluttiin “edistää vastuullista yritystoimintaa, koska se tukee yhtiöiden maineen rakentamista ja omistaja-arvon kasvua pitkällä aikavälillä”.

Periaatepäätökseen oli tuolloin sisällytetty erillinen liite, joka keskittyi yhteiskuntavastuuseen. Liitteessä yrityksiltä odotettiin “yritysvastuun vahvaa integroimista liiketoimintaan sekä tavoitteellista yritysvastuun johtamista, mikä perustuu yritysten olennaisten asioiden tunnistamiseen”. Omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä linjattiin myös, että “yritysten on huomioitava ihmisoikeudet vastuullisesti ja läpinäkyvästi sekä omassa toiminnassaan että alihankintaketjuissaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaisesti. Eri sidosryhmillä on oltava luotettava tapa tuoda yritysjohdon tietoon mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset.”⁸⁵ Vastaavat kirjaukset löytyvät myös pääministeri Sanna Marinin hallituksen omistajapoliittisesta periaatepäätöksestä. Lisäksi Marinin hallituksen periaatepäätöksessä on korostettu yhtiöiden vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa.⁸⁶

Valtion omistuksia Outokummussa hallinnoi Solidium, joka laatii yhtiöille vuosittain myös yhtiökohtaisia yritysvastuuanalyysejä. Yhtiökohtaisia yritysvastuuanalyyseja ei julkaista⁸⁷. Solidium kuitenkin toteaa, että “Outokumpu on edelläkävijä ympäristövaikutusten huomioimisessa toimialallaan”.⁸⁸ Kaikista yritysvastuuanalyyseista tehdyn yhteenvedon mukaan Solidiumin salkussa olevien yhtiöiden merkittävimmät yritysvastuuriskit liittyvät niiden toimitusketjujen hallintaan.

Koska Solidiumin yrityskohtaisista analyyseista ei saa tietoa, on epäselvää onko omistajaohjauksessa havaittu puutteita Outokummun yritysvastuutoiminnassa. Solidiumin vuosikertomukset eivät tähän viittaa. Esimerkiksi vuoden 2018 vuosikertomuksessaan se kertoi, ettei kuluneella tilikaudella omistusyhtiöissä ilmennyt yritysvastuuongelmia, jotka olisivat edellyttäneet omistajan – Solidiumin – reagointia. Solidiumin mukaan tällainen “vakaa, kiitettävä tilanne on Solidiumin omistussalkussa vallinnut jo joidenkin vuosien ajan”. Samana vuonna Solidium kertoi perehtyneensä alkuperäiskansojen oikeuksiin yritysvastuukysymyksenä.⁸⁹ Vuonna 2018 brasilialainen oikeusistuin määräsi Outokummun alihankkijan Valen maksamaan xikrin-kansalle joen myrkyttämisestä 26,8 miljoonaa dollaria⁹⁰. Outokumpu ei vielä tuolloin ollut tehnyt mitään ihmisoikeuksien huomioimiseksi alihankintaketjuissaan omistajaohjauspolitiikan odottamalla tavalla. Yhtiö ei myöskään ollut sitoutunut eikä toimeenpannut ihmisoikeusvastuun kannalta keskeisiä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita.

Finnwatchille lähettämässä vastauksessa Outokumpu kertoi seuraavina askeleinaan aloittavansa selvityksen YK-periaatteisiin sitoutumisesta.⁹¹

Outokumpu on vähintään vuodesta 2016 asti ostanut ferronikkeliä lukuisissa yritysvastuukohuissa ryvettyneeltä, sijoittajien mustalla listalla olevalta Valelta Onça Puman kaivoksesta ilman, että alihankkijan toimintaa on uskottavasti valvottu.

Sinä aikana kun Outokumpu on tehnyt kaivoksesta ostoja, kaivos on pilannut xikrin-alkuperäiskansan alueelle ulottuvan Cateté-joen terveydelle vaarallisilla raskasmetalleilla. Parán yliopiston tutkimusten mukaan metalleja on päätynyt jokeen niin kaivoksesta johtuvan metsäkadon aiheuttaman huuhtoutumisen kuin kaivosalueelle luvattomasti asetettujen putkien kautta. Finnwatch pyysi Valelta kommenttia tätä raporttia varten, mutta yhtiö kieltäytyi vastaamasta.

Cateté-joen pilaantumisen myötä xikrinien elimistöön on kertynyt haitallisia aineita, joilla voi olla katastrofaalinen vaikutus kansan terveyteen ja syntyvyyteen. Xikrinit kertovat erilaisten raskasmetalleihin liittyvien sairauksien lisääntyneen alueella. Alkuperäiskansan edustajat kertovat myös, että he ovat joutuneet luopumaan niin taloudellisesti kuin kulttuurisesti heille tärkeistä asioista kuten perinteisestä kalastuksesta. Xikrinit katsovat, että Vale on toiminnallaan vaarantanut alkuperäiskansan tulevaisuuden.

Finnwatch katsoo, että YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti Outokumpu on myötävaikuttanut xikrinien ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Yritys on laiminlyönyt ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitettaan, ja sen yritysvastuuprosessit vaikuttavat kehittymättömiltä. Outokumpu toimii läpinäkymättömästi, ei kerro alihankkijatietojaan eikä siltä saatu selkeitä vastauksia yhtiön yritysvastuutyön sisällöstä ja laajuudesta. Vaikka sen oma yritysvastuutyö on ollut riittämättömällä tasolla se on vastustanut Suomessa sitovaa yritysvastuusääntelyä vetoamalla itsesääntelyyn.

YK:ssa hyväksytyt ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevat ohjaavat periaatteet edellyttävät valtioilta erityistä vastuuta valtion omistamalta yritystoiminnalta. Suomessa on valtio-omisteisten yhtiöiden ihmisoikeusvastuun osalta laadittu omistajaohjauspoliittisia linjauksia jo pitkään, ja jo Juha Sipilän hallitus peräänkuulutti yhtiöiltä ihmisoikeuksien huomioimista niiden alihankintaketjuissa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaisesti. Omistajapoliittisia linjauksia ei kuitenkaan ole viety Outokummussa käytäntöön. Outokummun osalta omistajaohjauksesta vastaa Solidium.

Onça Puman tapaus on myös esimerkki laajemmista ongelmista luonnonvarojen käytössä. Brasilian alkuperäiskansat kamppailevat olemassa olostaan kaivosteollisuuden paineessa. Brasiliassa kaivostoimintaa pyritään entisestään lisäämään, ja presidentti Jair Bolsonaro on yrittänyt avata kaivoshankkeille uusia alueita myös alkuperäiskansojen mailla. Myös tässä raportissa tarkastellun ferronikkelin ja rikastetun nikkelin⁹⁸ kysyntä on kääntynyt nousuun muun muassa sähköautojen akkujen kysynnän lisääntyessä, ja monia jo aiemmin hylättyjä kaivoksia tai keskeytyneitä projekteja on käynnistetty viime vuosina uudelleen.⁹⁹ Onça Puman lisäksi Amazonasin alueella on käynnistetty myös uusia nikkelikaivoshankkeita.¹⁰⁰ 

Kaikella luonnonvarojen hyödyntämisellä on usein suoraan tai epäsuorasti vaikutusta metsien käyttöön. Metsien hiilinielujen ja -varastojen, biodiversiteetin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien suojelussa on siten kysymys paitsi yritysten ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen toimeenpanosta, mutta myös tarpeesta vähentää materiaalien käyttöä.

• Outokummun on sitouduttava YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja käynnistettävä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi. Osana tätä prosessia yrityksen on kartoitettava omaan toimintaansa ja arvoketjuihinsa liittyvät ihmisoikeusriskit, arvioitava oma osallisuutensa niihin, laadittava toimenpidesuunnitelma riskeihin puuttumiseksi sekä korjattava haitalliset ihmisoikeusvaikutukset, joita se on aiheuttanut tai joiden aiheutumiseen se on myötävaikuttanut. Huolellisuusvelvoiteprosessista ja korjaavista toimenpiteistä on raportoitava julkisesti.
• Tätä raporttia laadittaessa Vale ja xikrinit sopivat 12 kuukauden tauon Onça Pumaan liittyviin oikeusprosesseihin. Sopimuksen aikana Vale maksaa korvauksia xikrineille ja jatkaa joen pilaantumisen tutkimista. Outokummun on yhdessä kaivoksen muiden ostajien kanssa varmistettava, että Vale pysyy sopimuksessa ja ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin Cateté-joen puhdistamiseksi ja uusien jätevesivuotojen ehkäisemiseksi.

• Puutteet Outokummun ihmisoikeusriskien arvioinnissa kertovat, että valtion omistajaohjauspolitiikan linjauksia ei ole viety aktiivisesti täytäntöön. Solidiumin tulee olla selvillä jokaisen salkkuyhtiönsä yritysvastuutyöstä, ja ohjata aktiivisesti yritysten toimintaa hallituksen omistajaohjauspoliittisten linjausten mukaiseksi. Viime kädessä linjausten toimeenpanosta vastaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto sekä omistajaohjauksesta vastaava ministeri.
•  Suomen tulee edistää aktiivisesti kunnianhimoista huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaa yritysvastuulainsäädäntöä Euroopan unionissa. Mikäli parhaillaan komission valmistelussa oleva yritysvastuulainsäädäntö ei etene, Suomen tulee edetä asiassa kansallisesti.
• Suomen tulevassa biodiversiteettistrategiassa tulee asettaa konkreettiset tavoitteet Suomen negatiivisten biodiversiteettivaikutusten vähentämiseksi myös Suomen rajojen ulkopuolella ja pyrkiä vähentämään luonnonvarojen käyttöä Suomessa.

• Kansalaisten tulee vaatia päättäjiltä ripeitä toimia yritysvastuulainsäädännön laatimiseksi ja voimaan saattamiseksi Euroopan unionin alueella.
• Tarpeettomalla kuluttamisella voi olla suoraan tai epäsuorasti vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä raaka-aineesta riippuen myös alkuperäiskansojen oikeuksiin.
• Kaikkea tarpeetonta kuluttamista ja energian käyttöä tulee vähentää.

Yli 9 000 toimittajaa

Outokumpu ei salaile ostojaan tai toimittajiaan Brasiliasta. Pörssilistattuna yhtiönä raportoimme toiminnoistamme organisaatiorakenteemme mukaan, emme maittain.

On selvää, että jokainen 9 000 toimittajastamme on tärkeä, ja edellytämme heidän noudattavan toimittajillemme asettamiamme korkeita standardeja ja vaatimuksia.

Suurin osa (93 %) Outokummun toimittajayrityksistä sijaitsee Suomessa, Saksassa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa.

20 suurimman toimittajan auditointi ensisijaista

Outokummun 20 suurinta toimittajaa kattaa 80 % kaikista suorista materiaaliostoista. Vuonna 2019 tästä ryhmästä kuusi toimittajaa sijaitsi korkean ESG-riskin maassa. Näiltä toimittajilta pyydettiin itsearviointi, johon kaikki vastasivat. Vastauksissa ei noussut esiin ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen tai hyvään hallintotapaan liittyviä ESG-riskejä.

Outokummun periaatteena on, että emme julkista yksittäisiä toimittajia koskevia tietoja.

Outokummun ruostumaton teräs koostuu yli 90-prosenttisesti kierrätysmateriaalista

Raportissanne mainittu brasilialainen yhtiö toimittaa ferronikkeliä, joka on olennainen seosaine tiettyjen ruostumattoman teräslajien valmistuksessa. Outokummun ulkopuolisilta toimittajilta hankkima ferronikkeli muodostaa osan nikkelistä ruostumattoman teräksen tuotannossa, pääosa nikkelistä tulee kuitenkin kierrätysmetallien muodossa. Kierrätysmetallien käytön lisääntyessä Outokumpu on jatkuvasti voinut pienentää ferronikkelin käyttöä. Kierrätysmetallien osuus Outokummun ruostumattoman teräksen tuotannossa on jo yli 90 % (92,5 % vuonna 2020).

Outokumpu ei käytä rautamalmia ruostumattoman teräksen tuotannossa eikä suunnittele tekevänsä niin myöskään jatkossa, eikä meillä täten ole mitään kytköksiä raportissa viitattuihin rautamalmikaivoksiin, joissa oli suuret onnettomuudet 2015 ja 2019.

Valvomme toimittajiamme monin tavoin

Valvomme toimittajiamme itsearvioinneilla, seulonnoilla ja auditoinneilla. Suurin osa toimittajistamme käy lisäksi läpi kuukausittaisen seulonnan, jotta voimme varmistua, että toiminta on soveltuvan regulaation mukaista.

Vuonna 2019 kutsuimme 11 toimittajaa itsearviointiin ja auditoimme 11 toimittajaa paikan päällä. Paikan päällä auditoidut toimittajat olivat osittain samoja, jotka kutsuttiin itsearviointiin. Auditoinneissa tunnistetut kehityskohteet käytiin läpi toimittajien kanssa.

Toimittajien arviointi perustuu Outokummun toimittajille asetettuihin vaatimuksiin. Arvioinneissa keskitytään toimittajien sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen sekä työturvallisuuteen ja laadunvalvontaan.

Oman toiminnan ESG-kriteerit

Outokumpu noudattaa toiminnassaan ISO 26000 -standardia ja kaikki tuotantolaitokset on ISO 14001 sertifioituja. Näillä standardeilla arvioidaan yhtiön toimintaa ns. ESG-kriteereillä: ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan näkökulmasta.

COVID-19-pandemia lykkäsi auditointeja

Vuodelle 2020 oli suunnitteilla 20 suurimman toimittajan auditointi ESG-kriteereillä. Kyseiset toimittajat on jo auditoitu Outokummun toimintaohjeiden ja toimittajille asetettavien yleisten vaatimusten osalta sekä ISO 9001-, 14001-, 45000- ja IATF 16949 -standardeja vasten.

Valitettavasti COVID-19-pandemia esti vierailut paikan päällä, mihin Outokumpu ei luonnollisestikaan voinut vaikuttaa.

Raportointikanava väärinkäytöksille

Outokummulla on käytössä väärinkäytösten raportointikanava. SpeakUp-kanava on kaikkien sidosryhmien käytettävissä internet-sivuillamme kaikkialla maailmassa, ja sen kautta voi raportoida myös toimittajiemme toimista.

SpeakUp-kanavalle voi raportoida luottamuksellisesti ja anonyymisti kaikissa niissä maissa, joissa paikallinen lainsäädäntö sen mahdollistaa.

Sitoutuminen ihmisoikeuksiin

Outokumpu on sitoutunut YK:n ihmisoikeuksien julistuksen arvoihin, kuten Outokummun eettisissä periaatteissa todetaan. Outokumpu on ollut YK:n Global Compact -aloitteen jäsen vuodesta 2009.
Vuonna 2019 Outokumpu liittyi Responsible Steel -aloitteeseen, joka on useiden
sidosryhmien muodostama globaali terästeollisuuden standardisointi- ja sertifiointialoite.
Aloitteen puitteissa kehitetään riippumatonta sertifiointistandardia, jonka avulla
terästeollisuus voi paremmin kuvata toimintojensa ja tuotteidensa hiilijalanjälkeä sekä
vastuullisuutta asiakkaille ja muille sidosryhmille.

Kuten Finnwatchin raportissa todetaan, Outokumpu ei toistaiseksi ole raportoinut sitoutumista YK:n Guiding Principles on Business and Human Rights -periaatteisiin. Tämä asia meidän on syytä ottaa työn alle.

Outokummun toimittajille asetetut vaatimukset

Kaikkien Outokummun toimittajien on sitouduttava ja noudatettava seuraavia vaatimuksia

• Code of Conduct -toimintaohje: Kaikkien toimittajien ja alihankkijoiden odotetaan noudattavan toimintaohjetta tai samansisältöisiä standardeja
• Toimittajavaatimukset: Toimittajien on toimittava soveltuvien lakien ja säännösten mukaisesti
• Laadunhallintajärjestelmä: Toimittajien on pidettävä yllä laadunhallintajärjestelmää
• Outokummun yleiset sopimusehdot
• Toimitusketjun ja tuotannon valvonta: toimittajien on selvästi määriteltävä, dokumentoitava ja jaettava prosessinsa, ml. materiaalien jäljitettävyys

Yritysvastuuarvioinnit todentaneet toimintamme vastuullisuuden

Outokumpu on mukana useissa yritysvastuuarvioinneissa. Näiden tutkimusyhtiöiden tekemien arviointien mukaan Outokummun toiminta täyttää näiden asettamat vastuullisen toiminnan kriteerit. Toisaalta arviointien perusteella on voitu tunnistaa yritysvastuun osa- alueita, joilla meillä on vielä parantamisen varaa.

EcoVadis-arvioinnissa Outokumpu saavutti vuonna 2020 platinatason, mikä tarkoittaa, että Outokumpu on terästeollisuuden parhaimman prosentin (1 % kaikista arvioiduista terästeollisuuden yrityksistä) joukossa. EcoVadis arvioi yrityksiä ympäristöasioiden, työ- ja ihmisoikeuksien ja vastuullisen hankinnan osalta. EcoVadis on johtava vastuullisuusarviointien tuottaja, joka on arvioinut yli 30 000 yrityksen vastuullisuutta ympäristön, työ- ja ihmisoikeuksien sekä eettisen ja vastuullisen hankinnan näkökulmasta.

Marraskuussa 2020 Outokumpu sai ISS ESG:n vastuullisuusarvioinnissa Prime-tuloksen, mikä vahvistaa, että Outokummun vastuullisuustyö täyttää ISS ESG:n tiukat vaatimukset toimialallaan, ja osoittaa yhtiön hallinnollisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun laadun.

Outokumpu kuuluu terästeollisuuden parhaimpiin yrityksiin myös muiden arviointien mukaan. SAM Corporate Sustainability Assessment (CSA) on arvioinut Outokummun kuudenneksi (6.) parhaaksi terästeollisuuden yritykseksi. Globaalisti toimiva SAM on johtava kestävän kehityksen ja vastuullisuuden arviointiorganisaatio.

S&P Globalin julkaisemassa Sustainability Yearbook 2021 -vuosikirjassa Outokumpu arvioitiin alan parhaimman 15 prosentin joukkoon. Vuosikirja perustuu S&P Globalin yritysvastuuarviointiin.

Carbon Disclosure Project (CDP) arvioi vuonna 2020 Outokummun ilmastotoimet arvosanalla B. Arvosana on korkeampi kuin Euroopan keskiarvo C ja metallinjalostusalan keskiarvo D. Outokumpu saavutti lisäksi Supplier Engagement Leader -tason, jonka mukaan Outokumpu on alansa paras toimitusketjua sitouttavissa ilmastotoimissa.

Seuraavat askeleet

Sidosryhmiltämme, asiakkailtamme, toimittajiltamme ja kansalaisjärjestöiltä saatu palaute on arvokasta arvioidessamme jatkuvasti toimittajiamme. Käymme läpi raportoitujen toimittajien toimintaa saatujen tietojen valossa.

Selvitämme myös mitä YK:n Guiding Principles on Business and Human Rights - periaatteiden sisällyttäminen Outokummun yleisiin sopimusehtoihin merkitsisi. Tämä on globaalisti toimivalle yritykselle mittava hanke jokaisen toimintamaan erilaisen lainsäädännön vuoksi.

Lisäksi jatkamme toimittajiemme auditointeja heti, kun COVID-19-pandemiatilanne sen sallii.

Outokumpu 18.2.2021

• Outokummun vastaus suomeksi (PDF)
• Outokummun vastaus englanniksi (PDF)