Budjettiriihessä sitouduttava sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistäviin verouudistuksiin

Käytännön tasolla tämä onnistuu parhaiten veropohjaa tiivistämällä. Lisäksi verotuksen roolia on kasvatettava päästöohjauksessa. Hallitusohjelmassa luvattuja verouudistuksia ja -selvityksiä ei voida enää lykätä. 

Hallituksella on käsissään avaimet oikeudenmukaisempaan verotukseen

Veropohjamme aukot aiheuttavat ison loven valtion verotuloihin ja hyödyttävät lähinnä kansainvälisiä suuryrityksiä pienempien kotimaisten toimijoiden kustannuksella. Samalla ne ruokkivat haitallista maiden välistä verokilpailua. Jo valmistuneiden selvitysten pohjalta hallituksella on konkreettiset keinot puuttua ongelmaan. Budjettiriihessä:

• Hallituksen tulee vahvistaa elinkeinoverolakiin sisältyviä voitonsiirtoa estäviä korkovähennysrajoituksia. Keskeisimpiä toimia ovat tasevapautuksesta luopuminen ja vähennyskelpoisuutta koskevien rajojen laskeminen. Ilman näitä toimia korkojen muodossa tapahtuvaa, veropohjaa rapauttavaa voitonsiirtoa ei saada kuriin. Uudet säännökset on saatettava voimaan heti vuoden 2022 alusta alkaen, kuten hallitus on tammikuussa 2021 luvannut.
  
• Hallituksen tulee päättää sitovasti kiinteistötulojen veropohjan tiivistämistoimista. Tuloverolain 10 § 10 kohtaa on korjattava viiveettä, jotta kiinteistöjen luovutusvoittoja voidaan jatkossa verottaa myös tilanteissa, joissa kiinteistöt omistetaan välillisesti esimerkiksi holdingyhtiön kautta. Myös muita toimia kiinteistötulojen veropohjan tiivistämiseksi tarvitaan, sillä Suomen verotusvalta on moniin muihin maihin verrattuna kapea mm. erilaisten kiinteistörahastojen saamien kiinteistötulojen kohdalla. Tämä käy selkeästi ilmi valtiovarainministeriön tuoreesta selvityksestä. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verovapauden poistaminen.
• Hallituksen on päätettävä osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamiin osinkoihin kohdistuvan lähdeveron käyttöönotosta. Valtaosa yritysten maksamista osingoista jää nykyisellään kokonaan verottamatta. Tämä johtuu mm. siitä, että sijoitusrahastot, eläke- ja vakuutusyhtiöt tai yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa saamistaan osingoista veroa. Tämä on ongelmallista erityisesti ulkomaisten yhteisöjen kohdalla, koska niille maksetut osingot eivät tule Suomessa verotetuksi myöskään siinä vaiheessa, kun tuloja tai eläkkeitä myöhemmin nostetaan ko. yhteisöistä. Myös tiettyjen kotimaisten toimijoiden kohdalla osinkotulojen verovapaus kaventaa veropohjaa merkittävästi. Veropohjan tiivistämiseksi osinkoveroista tällä hetkellä vapautettujen yhteisöjen saamat osingot on perusteltua saattaa mahdollisimman laaja-alaisesti lähdeverotuksen alaiseksi.
• Hallituksen tulee päättää sitovasti kaivosveron käyttöönotosta. Suomessa kaivosverotus on kansainvälisesti poikkeuksellista: kansallisvarallisuudeksi katsottavien kaivannaisten hyödyntämisestä ei makseta valtiolle tai paikallishallinnolle minkäänlaista korvausta. Valtaosassa maita tilanne on toinen: tuoreen kaivosveroselvityksen perusteella kaivosveroja peritään kymmenissä maissa ja kaivosveron käyttöönotolle on hyvät perusteet myös Suomessa. Nyt onkin korkea aika käynnistää kaivosveron käyttöönottoa koskeva lainvalmistelu. Veromalli on valittava siten, ettei verolta voi välttyä siirtämällä voittoja ulkomaille. Siksi kaivannaisten arvoon perustuva rojaltimaksu (tai rojaltimaksun ja voittoperusteisen renttiveron yhdistelmä) on puhdasta renttiveroa parempi ratkaisu.

Pidemmälle valmistelussa edenneiden verohankkeiden ohella tarvitaan myös muita toimia veropohjan tiivistämiseksi ja verovälttelyn kitkemiseksi:

• Pöytälaatikkoyhtiöiden hyväksikäyttöä sekä haitallista verokilpailua torjuvan väliyhteisölain uudistamisen kanssa tulee edetä nopeasti. Hallitusohjelmassa luvattu selvitys väliyhteisölain toimivuudesta on käynnistettävä viiveettä, ja lainmuutostoimiin on ryhdyttävä heti selvityksen valmistuttua. Väliyhteisölakiselvityksessä tulee huomioida Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuoreen väliyhteisölakiselvityksen havainnot.
• Yleistä veronkiertopykälää tulee korjata siten, etteivät vähäiset liiketaloudelliset perusteet estä pykälän soveltamista verovälttelytilanteissa.

Verotuksella tuettava ilmastotavoitteiden saavuttamista

IPCC:n tuore raportti vahvisti, etteivät nykyiset ilmastotoimet ole alkuunkaan riittäviä. Mittavia päästöleikkauksia tarvitaan nopealla aikataululla. Verotus voi toimia tehokkaana työkaluna päästöjen leikkaamisessa. Päästövähennysten kirittämiseksi: 

• Suomen tulee ottaa käyttöön tehokkaita päästöveroja, jotka kannustavat kuluttajia muuttamaan kulutustaan pienipäästöisemmäksi luoden samalla hyödykkeiden tuottajille kannusteen leikata tuotannon päästöjä. Päästöveroja tarvitaan Euroopan ulkopuolelle suuntautuvien lentojen sekä eläinperäisten maataloustuotteiden kaltaisille hyödykkeille, jotka eivät ole nykyisten päästöhinnoittelumekanismien piirissä. Hallitusohjelmassa luvattu selvitystyö päästöperusteisten kulutusverojen käyttöönottamiseksi tulee aloittaa heti. Lisäksi nykyisten päästöverojen ohjaava vaikutus tulee varmistaa esimerkiksi siten, että polttoainevero sidotaan VM:n työryhmän esityksen mukaisesti moottoriteknologian ja kuluttajahintojen kehitykseen niin, jotta polttoaineverosta aiheutuva rasite kilometriä kohden pysyy vähintään ennallaan. 
• Energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuesta päätettäessä tulee huomioida lausuntokierroksella annetut kriittiset arviot muun muassa perusteettoman korkean päästökertoimen käyttämisestä, itse tuotetun sähkönkäytön tukemisesta sekä matalasta ja heikosti määritellystä velvoitteesta ohjata tukea kehittämistoimiin. 

Lisääntyvä päästöverotus vaatii rinnalleen verotuksen horisontaalista ja vertikaalista oikeudenmukaisuutta vahvistavia toimia

Päästöverotuksen lisääntyessä verotuksen horisontaalisen ja vertikaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiselle on entistä kovempi tarve, sillä monet päästöverot ovat luonteeltaan regressiivisiä. Oikeudenmukaisuutta lisääviä toimia tarvitaan yritysverotuksen ohella myös yritysten omistajien tasolla. Tällä hetkellä verojärjestelmässämme on aukkoja, joiden myötä verotus on regressiivistä kaikkein ylimmissä tuloluokissa, eikä samasta tulosta makseta samaa veroa. Tämän epäkohdan poistamiseksi:

• Varakkaimpien yhtiöiden omistajia perusteettomasti suosivaa ja tulonmuuntoon kannustavaa listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotusta tulee uudistaa. Valtiosihteereistä koottu yritystukityöryhmä esitti jo syksyllä 2019, että osinkoverohuojennuksen ongelmiin tulee puuttua vielä tämän hallituskauden aikana. Nyt on korkea aika ryhtyä toimiin. Ensitoimena listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmia voidaan pienentää leikkaamalla osinkoverohuojennusta. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena tulee olla osinkojen progressiivinen maksukykyyn perustuva verotus.
• Nykylakiemme mahdollistama luovutusvoittojen välttäminen on estettävä. Ongelmia aiheuttavat myös vakuutuskuoret ja muut verotusta lykkäävät sijoitusinstrumentit, joiden avulla perintö- ja lahjaveroilta voi välttyä kokonaan maastamuuttotilanteissa. Ongelmiin tulee puuttua säätämällä yksityishenkilöitä koskeva arvonnousuvero sekä luopumalla vakuutuskuorille myönnetyistä veroeduista.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia, CC BY 2.0