Kehysriihessä päätettävä sitovasti sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävistä verouudistuksista

Kannanotot
09/04/2021

Meneillään oleva koronapandemia luo haasteita budjettiraamien asettamiselle. Samalla kiihtyvään ilmasto- ja biodiversiteettikriisiin vastaaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia ja panostuksia sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen. Verojärjestelmän korjaamisella on tässä keskeinen rooli. Kehysriihessä tulee kiinnittää huomio vuotavan veropohjan tiivistämiseen sekä muihin verotuksen horisontaalista ja vertikaalista oikeudenmukaisuutta lisääviin toimiin. 

Yritysveropohjan tiivistäminen

Kansallisen yritysveropohjamme aukot hyödyttävät ennen kaikkea kansainvälisiä suuryrityksiä. Samalla ne ruokkivat haitallista maiden välistä verokilpailua. Kansainvälisen voitonsiirron ja veropohjan rapautumisen estämiseksi:

  • Suomen tulee korjata elinkeinoverolakiin sisältyviä voitonsiirtoa estäviä korkovähennysrajoituksia. Keskeisimpiä toimia ovat tasevapautuksesta luopuminen ja vähennyskelpoisuutta koskevien rajojen laskeminen. Toimiin tulee ryhtyä heti valtiovarainministeriössä valmisteilla olevan nykyisten rajoitusten toimivuutta koskevan selvityksen valmistuttua. Uudet säännökset on saatettava voimaan heti vuoden 2022 alusta alkaen, kuten hallitus on tammikuussa 2021 luvannut.
  • Pöytälaatikkoyhtiöiden hyväksikäyttöä sekä haitallista verokilpailua torjuvan väliyhteisölain uudistamisen kanssa tulee edetä nopeasti. Hallitusohjelmassa luvattu selvitys väliyhteisölain toimivuudesta on saatava käyntiin viiveettä, ja lainmuutostoimiin on ryhdyttävä heti selvityksen valmistuttua. Väliyhteisölakiselvityksessä tulee huomioida Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuoreen väliyhteisölakiselvityksen havainnot.
  • Yleistä veronkiertopykälää tulee korjata siten, etteivät vähäiset liiketaloudelliset perusteet estä pykälän soveltamista.

Hallituksen tulee päättää sitovasti kaivosveron käyttöönotosta.

Verojärjestelmässämme on myös piirteitä, joiden vuoksi tiettyjä yritystuloja verotetaan verrattain matalasti. Kehysriihessä:

  • Hallituksen tulee päättää sitovasti kaivosveron käyttöönotosta. Suomessa kaivosverotus on kansainvälisesti poikkeuksellista: kansallisvarallisuudeksi katsottavien kaivannaisten hyödyntämisestä ei makseta valtiolle tai paikallishallinnolle minkäänlaista korvausta. Valtaosassa maita tilanne on toinen. Kehysriihessä on korkea aika päättää kaivannaisten arvoon pohjautuvan kaivosveron käyttöönotosta. 
  • Hallituksen on käynnistettävä osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamiin osinkoihin kohdistuvan lähdeveron valmistelu. Valtaosa yritysten maksamista osingoista jää nykyisellään kokonaan verottamatta. Tämä johtuu mm. siitä, etteivät sijoitusrahastot, eläke- ja vakuutusyhtiöt tai yleishyödylliset yhteisöt maksa saamistaan osingoista veroa. Tämä on ongelmallista erityisesti ulkomaisten yhteisöjen kohdalla, koska niille maksetut osingot eivät tule Suomessa verotetuksi myöskään siinä vaiheessa, kun tuloja tai eläkkeitä myöhemmin nostetaan ko. yhteisöistä. Veropohjan tiivistämiseksi kyseisten yhteisöjen osingot on perusteltua saattaa lähdeverotuksen alaiseksi.

Läpinäkyvä ja oikeudenmukainen verotus

Kansallisten toimien ohella Suomen tulee sitoutua edistämään sellaisia kansainvälisen yritysverotuksen uudistushankkeita, joiden tavoitteena on aggressiivisen verosuunnittelun estäminen, nykyistä oikeudenmukaisempi verotusoikeuden globaali jakautuminen sekä veronmaksun läpinäkyvyyden lisääminen. Näitä tavoitteita edistääkseen:

  • Suomen tulee parhaansa mukaan pyrkiä varmistamaan, että julkista maakohtaista veroraportointia koskevasta direktiivistä saadaan maantieteellisesti kattava: raportointia tulee edellyttää kaikkien toimintamaiden osalta erikseen. 
  • Suomen tulee edistää minimiyhteisöverosääntelyä kaikilla kansainvälisillä foorumeilla. Minimiyhteisöveron taso tulee olla riittävän korkea, vähintään 25 prosenttia, jotta minimiyhteisövero ei johda yhteisöverokantojen laskuun globaalisti. 
  • Suomen tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa OECD:ssä ja EU:ssa valmisteltaviin mm. digiyhtiöiden verotusta koskeviin uudistuksiin. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja oikeudenmukainen sääntely, joka estää voitonsiirron matalamman verotuksen maihin. Parhaiten näitä tavoitteita palvelisi yritysveromalli, jossa yrityksiä verotettaisiin niiden globaalien voittojen perusteella ja verotusoikeus jaettaisiin eri maiden kesken yhteiseen useat kysyntä- ja tuotantopuolen tekijät huomioivaan laskentamalliin perustuen. 

Verojärjestelmämme aukot heikentävät tuloverotuksen progressiivisuutta.

Verotuksen horisontaalisen ja vertikaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi toimia tarvitaan myös yritysten omistajien tasolla. Tällä hetkellä verojärjestelmässämme on aukkoja, jotka heikentävät tuloverotuksen progressiivisuutta, ja johtavat siihen, ettei samasta tulosta makseta samaa veroa. Tämän epäkohdan poistamiseksi:

  • Varakkaimpien yhtiöiden omistajia suosivaa ja tulonmuuntoon kannustavaa listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotusta tulee uudistaa. Ensitoimena tämä edellyttää osinkoverohuojennuksen leikkaamista. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena tulee olla osinkojen progressiivinen maksukykyyn perustuva verotus.  
  • Nykylakiemme mahdollistamalle luovutusvoittojen välttämiselle on laitettava piste. Ongelmia aiheuttavat myös vakuutuskuoret ja muut verotusta lykkäävät sijoitusinstrumentit, joiden avulla perintö- ja lahjaverojen välttäminen kokonaan muuttotilanteissa on mahdollista. Ongelmiin tulee puuttua säätämällä yksityishenkilöitä koskeva arvonnousuvero. 

Verotus ilmastopolitiikan työkaluksi

Verotus voi myös toimia tehokkaana työkaluna päästöjen leikkaamisessa. Päästövähennysten aikaansaamiseksi: 

  • Suomen tulee ottaa käyttöön tehokkaita päästöveroja, jotka kannustavat kuluttajia muuttamaan kulutustaan pienipäästöisemmäksi luoden samalla hyödykkeiden tuottajille kannusteen kehittää tuotantoprosessejaan vähäpäästöisemmiksi. Päästöverojen haitallisten tulonjakovaikutusten kompensoimiseksi päästöverotulot tulee ohjata sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen ja ohjausvaikutuksen tehostamiseen. 
  • Suomen tulee myös edistää hiilitullien asettamista EU:n ulkorajoille. Tällä tavalla voidaan edistää päästöjen hinnoittelua sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, minkä lisäksi voidaan luopua saastuttaja maksaa -periaatteen vastaisesta päästöoikeuksien ilmaisjaosta. Hiilitullit mahdollistavat myös EU:n ilmastopolitiikan kiristämisen ilman kasvavaa hiilivuodon riskiä.

Verotuksen painopisteet tulevaisuudessa

Suomen yhteisöveron tason tarkistamisesta ylöspäin on käynnistettävä poliittinen keskustelu. Yhteisövero kohdistuu yritystoiminnan voittoihin ja on luonteva tapa kohdistaa verotusta niihin yrityksiin, joiden liiketoimintaan koronaepidemialla ei ole ollut negatiivista vaikutusta. Koronakriisi on muuttanut radikaalisti yleistä suhtautumista kansainväliseen verokilpailuun. Yhdysvallat esittää verouudistusta, jonka seurauksena yhdysvaltalaisiin konserneihin kuuluvien ulkomaisten tytäryhtiöiden voittoja voitaisiin jatkossa verottaa Yhdysvalloissa, mikäli voitoista ulkomailla maksettavat verot jäävät alle 21 prosentin. Yhdysvallat on myös ilmaissut halunsa edistää globaalin minimiyhteisöverokannan käyttöönottoa. Euroopassa Iso-Britannia on ilmoittanut nostavansa yhteisöveron aina 25 prosenttiin asti.

Kaiken kaikkiaan fiskaalisen verotuksen painopistettä tulee määrätietoisesti siirtää työn, ekologisesti kestävän kuluttamisen ja tuotannon verottamisesta kohti laajempaa pääomatulojen ja varallisuuden verotusta. Muutos on välttämätön, koska päästöohjaukseen tarvittavien päästöverojen lisääntyessä verotus muuttuu muutoin nykyistä regressiivisemmäksi.

Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia, CC BY 2.0