Kuka omistaa auditointijärjestelmän/ sertifioinnin? | Voittoa tavoittelematon organisaatio Better Cotton Initiative BCI. BCI:n jäseniä ovat vähittäiskauppa ja brändit (285 kpl), alihankkijat ja valmistajat (2100 kpl), kansalaisjärjestöt (30 kpl) ja tuottajien etujärjestöt (17 kpl). Kaikilla em. jäsenkategorioilla on kaksi paikkaa BCI:n hallituksessa. Hallituksen jäsenet valitsee yhdistyksen vuosikokous. Lisäksi BCI:n hallituksessa on hallituksen itsensä valitsemia riippumattomia jäseniä. BCI:llä on myös kumppanuusjäseniä (16 kpl). Kumppanuusjäsenillä on äänioikeus BCI:n vuosikokouksessa, mutta niillä ei ole edustajaa sen hallituksessa. |
Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä? | Ei |
Miten järjestelmä rahoitetaan? | Jäsenmaksut, tapahtumat ja koulutusmaksut, Better Cotton -alustan käyttömaksut. Better Cotton -alustaa käyttävät BCI:n jäsenet. Ne rekisteröivät tiedot hankkimansa Better Cotton -puuvillan määrästä alustalle. Lisäksi BCI:n vähittäiskauppa- ja brändijäsenet maksavat BCI:n Growth and Innovation -rahastoon tietyn summan, joka määräytyy sen perusteella, miten paljon ne hankkivat Better Cotton -puuvillaa. |
Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa? | Pienviljelijöistä ja keskisuurista tuottajista koostuvien tuottajayksiköiden lisensointiauditoinnit voivat olla joko toisen osapuolen tai kolmannen osapuolen auditointeja. Auditoinnit jaetaan BCI:n omien auditoijien ja kolmannen osapuolen palveluntarjoajien välillä maatasolla saatavilla olevien resurssien ja BCI:n omien tiimien kapasiteetin perusteella. Suurten tuottajien lisensointiauditoinnit tehdään kuitenkin aina kolmannen osapuolen toimesta. Lisensointiauditointien lisäksi tuottajayksiköiden ja suurtilallisten on tehtävä vuosittainen itsearviointi. |
Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen vaatimustenmukaisuudesta? | Ei. Lisenssien myöntämisestä päättää BCI:n henkilökunta. |
Edellyttääkö järjestelmä auditointiyritysten akkreditointia? | Ei |
Edellyttääkö järjestelmä akkreditointikriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | N/A |
Jos järjestelmä ei edellytä auditointiyritysten akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi? | Valitusmekanismi, toisen ja kolmannen osapuolen auditoijille suunnattu koulutusohjelma, pätevyysvaatimukset ja hyväksymisprosessi kolmannen osapuolen auditoijille, asiakirjojen tarkasteluun perustuvat auditoinnit, varjoauditoinnit, ulkoinen laadunvalvontamekanismi |
Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää? | Ei |
Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa? | 3 vuotta |
Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja? | Vain pienviljelijöistä ja keskisuurista tuottajista koostuviin tuottajayksiköihin. Riskiperusteisia seuranta-auditointeja tehdään paikan päälllä vuosittain vähintään 5 prosenttiin tuottajayksiköistä. Lisäksi tuottajayksiköiden ja suurtilallisten on tehtävä vuosittainen itsearviointi. |
Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja? | Ei |
Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijähaastatteluja on-site vai off-site? | Kyllä, työntekijöitä on haastateltava osana sekä toisen että kolmannen osapuolen lisensointiauditointeja. Haastattelut voivat olla joko on- tai off-site, mutta ne tulee kuitenkin aina toteuttaa olosuhteissa, jotka mahdollistavat luottamuksellisuuden ja anonyymiteetin. |
Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia? | Kyllä |
Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa? | Ei |
Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia? | Ei |
Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/tuottajista julkisia? | Kyllä. Tiedot lisenssinhaltijoista ovat julkisia. |
Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit? | Osa tiedoista on saatavilla. Esimerkiksi satokaudella 2019–2020 BCI koulutti 2,7 miljoonaa puuvillatuottajaa, joista 2,4 miljoonalle myönnettiin lisenssi myydä Better Cotton -puuvillaa. |
Onko auditoijille annettu ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille? | Ei |
Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa. | N/A |
Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai sertifioitujen/auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)? | Kyllä. BCI:n vähittäiskauppa- ja brändijäsenten tulee sitoutua hankkimaan Better Cotton -puuvillaa kestävän puuvillan hankintasuunitelman mukaisesta. Hankintasuunnitelman tavoitteena tulee olla, että kaikki jäsenen käyttämä puuvilla on kestävää ("more sustainable"). Better Cotton -puuvillan lisäksi BCI hyväksyy kestäväksi myös luomu- ja kierrätyspuuvillan sekä Reilun kaupan puuvillan. |
Edistetäänkö järjestäytymisvapautta aktiivisesti? | Kyllä. Maissa, joiden lainsäädäntö kieltää työntekijäjärjestöjen toiminnan, tuottajien tulee tarjota työntekijöille vaihtoehtoisia tapoja järjestäytyä. Tuottajien ja työntekijäjärjestöjen tulee varmistaa, että kaikki työntekijät kokevat, että heidän intressinsä huomioidaan. Yleisimmin puutteita on naisten aseman huomioimisessa. Lisäksi tuottajien tulee varmistaa, että työntekijöiden edustajilla on käytössään kohtuulliset fasiliteetit. Järjestäytymisvapautta koskevat kriteerit eivät koske pienviljelijöitä. |
Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan? | Ei. Pienviljelijöiden toimeentulon parantaminen on kuitenkin yksi BCI:n strategisista tavoitteista strategiakaudelle 2021–2030. |
Mukautetaanko kriteereitä/auditointeja riskiperusteisesti esimerkiksi maakohtaisten riskien perusteella? | Ei |
Onko järjestelmällä auditoitujen/sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi? | Massabalanssi. Better Cotton -puuvilla ei ole jäljitettävissä viljelytilalta vaatteeseen. Fyysinen jäljitettävyys, jonka perusteella sen vähittäiskauppa- ja brändijäsenet voisivat tehdä tuotteista vastuullisuusväittämiä, on kuitenkin yksi BCI:n strategisista tavoitteista strategiakaudelle 2021–2030. |
Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuusväittämiä? | BCI:n mukaan sen vähittäiskauppa- ja brändijäsenet voivat käyttää BCI-merkkiä tuotteissa viestimään kestävän puuvillan hankinnastaan, mutta eivät esittääkseen suoraan tuotteisiin liittyviä väittämiä, sillä BCI ei sertifioi tuotteita. Merkkiä käyttävien BCI:n jäsenten hankkimasta puuvillasta vähintään 10 prosenttia pitää olla Better Cotton -puuvillaa. Lisäksi niiden pitää mm. suhteuttaa BCI-merkin käyttö tuotteissa niiden hankkiman Better Cotton -puuvillan määrään, eikä kuluttajia saa johtaa harhaan. Kuluttajille tulee BCI-merkin yhteydessä kertoa tuotteissa, miten tuotteen hankinta tukee Better Cotton -puuvillan tuotantoa sekä ilmoittaa massabalanssiin perustuvan seurantamekanismin käytöstä. |
Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä? | Growth and Innovation -rahaston kautta BCI tarjoaa tuottajille koulutusta, jonka tavoitteena on auttaa tuottajia ottamaan käyttöön viljelytekniikoita, jotka täyttävät BCI:n kriteerit. Satokaudella 2020–2021 rahaston avulla koulutettiin 1,8 miljoonaa tuottajaa. Satokaudella 2021–2022 koulutuksen strategiset painopistealueet olivat Intia, Pakistan, Turkki, Mosambik ja Mali. Koulutuksista vastaavat BCI:n paikalliset kumppanit. Kumppanit tekevät myös ns. valmiustarkistuksia tiloille, jotka vasta hakevat lisensointia, sekä auttavat pienviljelijöistä ja keskisuurista tuottajista koostuvia lisensoituja tuottajayksiköitä kehittämään omaa toimintaansa. Ne myös seuraavat tuottajayksiköiden jatkuvan kehityksen suunnitelmien toimeenpanoa. |
Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita? | Kyllä. Indikaattorit ovat 1) torjunta-aineiden käyttö, 2) lannoitteiden käyttö, 3) veden käyttö kasteluun, 4) sato, 5) kannattavuus, 6) lapsityön kitkeminen (yhteistyö paikallisten asiantuntijajärjestöjen kanssa), 7) lapsityön kitkeminen (tietoisuuden lisääntyminen) ja 8) naisten asema. BCI on vuonna 2022 käynnistänyt vaikutustenarvointikehikon uudistamiseen tähtäävän projektin. BCI on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössä prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen. |
Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia? | BCI:n kriteerit kattavat maanhoitoon liittyviä käytäntöjä (esim. lannoitteiden käyttö, maaperän hiilivarastojen kasvattaminen), jotka voivat auttaa vähentämään päästöjä ja ehkäisemään maaperän köyhtymistä sekä tukea ilmastonmuutoksen sopeutumista. BCI tavoittelee 50 prosentin päästövähennyksiä jokaista tuotettua puuvillatonnia kohti, mutta päästövähennystavoitteita ei ole asetettu tuottajayksikkö- tai tilatasolla. |
Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia? | Kyllä. Tuottajilla tulee olla käytössään biodiversiteettisuunnitelma, joka koostuu seuraavista elementeistä: 1) biologisen monimuotoisuuden tunnistaminen ja kartoittaminen, 2) heikentyneiden luontoarvojen tunnistaminen ja ennallistaminen, 3) hyödyllisten hyönteispopulaatioiden lisääminen integroidun tuholaistorjuntasuunnitelman mukaisesti, 4) viljelykierron varmistaminen ja 5) rantavyöhykkeiden suojeleminen. |
Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille? | Ei |
Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeus- vaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä (remedy)? | Ei |
Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa? | Tuottajien on laadittava suunnitelma korjaavista toimenpiteistä, mutta työntekijöiden osallistamista prosessiin ei edellytetä. Tuottajat raportoivat korjaavan toimenpidesuunnitelman toimeenpanosta vuosittaisissa itsearvioinneissa. Toimeenpano varmennetaan lisensointiauditointien yhteydessä toisen tai kolmannen osapuolen auditoijien toimesta. Lisensointiauditointien yhteydessä haastatellaan työntekijöitä. |
Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | Ei, mutta BCI on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi vuonna 2020 BCI perusti pakkotyön ja ihmisarvoisen työn asiantuntijatyöryhmän. Työryhmän tarkoituksena on antaa BCI:lle suosituksia järjestelmän pakkotyön tunnistamiseen, ehkäisemiseen, lieventämiseen ja korjaamiseen liittyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Työryhmään kuuluu 12 asiantuntijaa, jotka ovat kansalaisyhteiskunnan, vähittäiskaupan ja brändien edustajia tai vastuullisiin ostokäytöntöihin erikoistuneita konsultteja. |
Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoiteprosessiaan? | N/A |
Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi, joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)? | Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se kattaa vain osan YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä. |