Kuka omistaa auditointijärjestelmän/sertifioinnin? | Voittoa tavoittelematon organisaatio FSC. FSC:n jäseniksi voivat liittyä yritykset ja yhteisöt sekä yksityishenkilöt. Jäsenet (621 organisaatiota ja 517 yksityishenkilöä) liittyvät yhteen FSC:n kolmesta kamarista: taloudelliseen, sosiaaliseen tai ympäristökamariin. Niin FSC:n vuosikokouksessa kuin sen hallituksessakin jokaisella kamarilla on kolmasosa kokonaisäänistä. Kamareiden sisällä päätösvalta jakautuu edelleen tasan globaalin pohjoisen ja etelän välillä. FSC:n kansallisten toimistojen jäsenrakenne noudattelee FSC Internationalin rakennetta. |
Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä? | Yksi kolmaosa päätösvallasta on sosiaalisella kamarilla, johon kuuluu ammattiliittoja; alkuvuodesta 2022 FSC:n hallituksen sosiaalisessa kamarissa oli yksi ammattiliittojen edustaja. |
Miten järjestelmä rahoitetaan? | Jäsenmaksut, lisenssimaksut tai rojaltit, sertifiointimaksut, säätiörahoitus, yrityksiltä saatavat avustukset |
Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa? | Kolmannen osapuolen palveluntarjoajat. Jäljitettävyyssertifikaatin haltijoiden kohdalla työoloja koskeva valvonta perustuu auditoinnin kohteena olevan toimijan itsearviointiin, joka verifioidaan auditoinnin aikana. |
Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen vaatimustenmukaisuudesta? | Kyllä |
Edellyttääkö järjestelmä auditointiyritysten akkreditointia? | Kyllä. Akkreditoinnin suorittaa Accreditation Services International (ASI). |
Edellyttääkö järjestelmä akkreditointikriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | Ei |
Jos järjestelmä ei edellytä auditointiyritysten akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi? | N/A |
Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää? | Yksittäisen auditointiyrityksen suorittamien peräkkäisten auditointien määrää per asiakas ei ole rajattu. Auditointiyritysten tulee kuitenkin kierrättää auditoijia niin, että yksikään auditoija ei suorita enempää kuin kolme perättäistä auditointia per asiakas. |
Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa? | 5 vuotta |
Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja? | Kyllä |
Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja? | Yllätysauditointeja ei edellytetä, mutta auditointiyritykset voivat halutessaan tehdä niitä samoin kuin lyhyellä varoitusajalla tehtyjä auditointeja. |
Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijähaastatteluja on-site vai off-site? | Sidosryhmiä tulee haastatella osana sekä metsä- että jäljitettävyyssertifiointiin liittyviä auditointeja. Haastateltavat voivat olla työntekijöitä tai vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tai alkuperäiskansojen edustajia; työntekijähaastattelut eivät ole pakollisia. Auditointiyritys voi päättää, millaiset haastattelut ovat tarpeen vaatimustenmukaisuuden toteamiseksi. |
Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia? | Kyllä |
Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointimanuaali julkinen? | Kyllä |
Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointimanuaali julkinen? | Ohjeistusta ja tulkintaoppaita on julkisesti saatavilla vain joistain aihepiireistä, kuten elämiseen riittävä palkka ja alkuperäiskansojen oikeus vapaaseen, tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen. |
Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa? | Kaikki ne, joita on haastateltu auditointien aikana, saavat kopion auditointiraportista. FSC:n auditointiraportit ovat julkisia ja saatavilla järjestelmän verkkosivustolla. |
Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia? | Kyllä |
Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/tuottajista julkisia? | Kyllä |
Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit? | Kyllä |
Onko auditoijille annettu ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille? | Ei |
Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa. | N/A |
Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai sertifioitujen/auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)? | Ei |
Edistetäänkö järjestäytymisvapautta aktiivisesti? | Työolojen on oltava Kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimusten mukaisia, ml. ammattillista järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevat sopimukset. Työntekijöitä tulee kouluttaa ILO:n perussopimuksista. |
Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan? | Metsäsertifioinnin kohdalla palkkojen tulee olla joko toimialakohtaisten standardien, työehtosopimusten tai elämiseen riittävän palkan mukaisia, jos näiden määritelmien mukaiset palkat ovat korkeampia kuin lakisääteinen minimipalkka. Vain jos mitään em. palkoista ei ole määritelty, tulee sertifioinnin kohteena olevan tuottajan sopia työntekijöiden kanssa menettelytavoista elämiseen riittävän palkan määrittämiseksi. Muuta arvoketjua koskevissa sertifiointikriteereissä ei ole palkkaa koskevia kriteereitä. FSC ei enää ole Global Living Wage -koalition jäsen. |
Mukautetaanko kriteereitä/auditointeja riskiperusteisesti esimerkiksi maakohtaisten riskien perusteella? | Kyllä, kansalliset standardit kehitetään FSC:n standardien asettamisprosessin mukaisesti, ja ne hyväksytään FSC Internationalin toimesta. Alkuvuodesta 2022 kansallisia standardeja oli 83 kappaletta. Joissain maissa on useita kansallisia standardeja eri metsätyypeille. Suomea koskevaa kansallista standardia ollaan päivittämässä vuoden 2022 aikana. |
Onko järjestelmällä auditoitujen/sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi? | Massabalanssi, eriliskäsittely (segregation), fyysinen jäljitettävyys (identity preserved) |
Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuusväittämiä? | FSC-merkkejä on kolme: FSC 100% -merkki kertoo, että tuote on valmistettu kokonaan FSC-sertifioiduista materiaaleista. FSC RECYCLED -merkki kertoo, että materiaali on täysin kierrätettyä. FSC Mixed -merkillä varustetuissa tuotteissa vähintään 70 prosenttia on FSC-sertifioiduista metsistä peräisin olevia materiaaleja. Lisäksi tuotteissa on joko kierrätettyjä materiaaleja tai FSC-kontrolloitua puuta (tai molempia) enintään 30 prosenttia. |
Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä? | Järjestelmä ei tarjoa tukitoimintoja |
Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita? | Kyllä, indikaattorit on ryhmitelty taloudellisiin, sosiaalisiin, ekologisiin ja yleisiin. Sosiaalisia indikaattoreita ovat mm. työntekijöiden hyvinvointi, suhteet työn- tai yrityksen johtoon sekä yhteisöjen ja alkuperäiskansojen hyvinvointi. FSC myös ylläpitää ns. impact dashboardia, johon se kerää tietoa järjestelmän vaikutuksista ulkopuolisten tahojen tekemistä tieteellisistä tutkimuksista. FSC on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössä prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen. |
Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia? | FSC kertoo myötävaikuttavansa ilmastonmuutoksen lieventämiseen edistämällä vastuullista metsänhoitoa ja turvaamalla metsien tuottamia ekosysteemipalveluja kuten hiilensidontaa ja -varastointia sekä edistämällä puumateriaalien kierrättämistä. |
Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia? | Kyllä, kriteereihin kuuluu vaatimuksia metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, ml. lajisto ja ekosysteemit, sekä korkean suojeluarvon metsien ylläpitämiseksi varovaisuusperiaatetta noudattaen. Monimuotoisuus on myös yksi FSC:n käyttämistä mittareista arvioitaessa järjestelmän vaikuttavuutta. |
Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille? | Tuotteiden, joissa on joko FSC 100 %- tai FSC Recycled -merkki, kohdalla jäljitettävyys on mahdollista. Massabalanssitoimitusketjujen (tuotteet, joissa on merkintä FSC Mixed) jäljittäminen sertifioidulle metsätilalle ei ole helppoa, mutta silloinkin tuottajat voidaan yleensä rajata hyvin pieneen joukkoon. Vuodesta 2023 alkaen isotooppianalyysi tulee pakolliseksi korkean riskin toimitusketjuissa. Isotooppianalyysi parantaa jäljitettävyyttä sellaisten tuotteiden kohdalla, joiden tuotannossa on yhdistetty useasta eri lähteestä tulevaa raaka-ainetta (esim. paperi). FSC:llä on käytössä myös blockchain, ja siihen ollaan lisäämässä dataa sosiaalisesta vastuullisuudesta, jolloin tämä tieto on arvoketjun toimijoiden saatavilla myös monimutkaisemmissa ketjuissa. |
Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä (remedy)? | FSC edellyttää, että tilanteissa, joissa työstä on aiheutunut työntekijän omaisuudelle haittaa tai jos työntekijä on sairastunut ammattitautiin, työntekijälle pitää maksaa oikeudenmukaisen korvaus. FSC:n haitallisten vaikutusten korjaamisesta tai korvaamisesta työntekijöille koskevia käytäntöjä ollaan päivittämässä vuoden 2022 aikana. |
Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa? | Se, että mahdolliset poikkeamat on korjattu, varmistetaan paikan päällä tehtävällä seuranta-auditoinnilla. Paikan päällä tehtävien auditointien aikana tulee haastatella sidosryhmiä. |
Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi? | Ei, mutta FSC on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista. |
Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoiteprosessiaan? | N/A |
Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi, joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)? | Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se kattaa vain osan YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä. FSC:n haitallisten vaikutusten korjaamisesta tai korvaamisesta työntekijöille koskevia käytäntöjä ollaan päivittämässä vuoden 2022 aikana. |