Sertifiointi- ja auditointiopas / Marine Stewardship Council MSC

Marine Stewardship Council MSC

Järjestelmän saamat pisteet ja miinuspisteet kategorioittain

Järjestelmän riippumattomuus: 
1/4
Valvonnan laatu: 
0/3
Järjestelmän läpinäkyvyys: 
5/8
Kriteerien kattavuus ja laatu: 
-3/4
Raaka-aineiden jäljitettävyys ja kuluttajaviestintä: 
1/1
Järjestelmän vaikuttavuus: 
1/2
Ilmastotavoitteet ja -kriteerit: 
0/2
Yhteensopivuus YK-periaatteiden kanssa: 
-3/5

Marine Stewardship Council (MSC) sertifioi kalastusyrityksiä ja merenelävistä tehtyjä tuotteita. MSC keskittyy ekologiseen vastuullisuuteen. Vuonna 2019 järjestelmään lisättiin lapsi- ja pakkotyöhön liittyviä vaatimuksia. MSC:n työelämän oikeuksia koskevia linjauksia päivitetään vuoden 2022 aikana. Lähes 20 prosenttia kaikesta luonnonvaraisesta merikalansaaliista on MSC-sertifioitu tai sitä ollaan sertifioimassa, ja yli 7000 yrityksellä on MSC:n jäljitettävyyssertifikaatti. MSC syntyi WWF:n ja Unileverin välisestä yhteistyöstä, ja se aloitti toimintansa vuonna 1999.

Parhaat käytännöt
Toiminnassa kehitettävää
Selkeitä puutteita
Ei arviota
 
Kuka omistaa auditointijärjestelmän/sertifioinnin?
Voittoa tavoittelematon organisaatio Marine Stewardship Council MSC. MSC ei ole jäsenpohjainen järjestö. MSC:n hallitus (enintään 15 henkilöä) koostuu järjestelmän sidosryhmien edustajista eri maantieteellisiltä alueilta. Hallitus valitsee itse hallituksen uudet jäsenet.
Ovatko ammattiliitot edustettuina järjestelmän päättävissä elimissä?Ei
Miten järjestelmä rahoitetaan?Lisenssimaksut tai rojaltit, valtioilta ja yrityksiltä saatavat avustukset, säätiörahoitus, investoinnit
Kuka kriteeristön täyttymistä koskevaa valvontaa suorittaa?Kolmannen osapuolen palveluntarjoajat. Kalastusyritysten kohdalla työolot eivät kuulu auditointien piiriin. Auditoinnin sijaan kalastusyritysten tulee toimittaa auditointiyritykselle täytetty Certificate Holder Forced and Child Labour Policies, Practices and Measures -lomake, jossa kerrotaan toimenpiteistä, joihin yrityksessä on ryhdytty pakko- ja lapsityöriskien lieventämiseksi. Jäljitettävyyssertifikaatin haltijoiden kohdalla työolot tulee olla jonkin MSC:n hyväksymän järjestelmän auditoimia (ns. proxy-auditointi) paitsi jos kyseinen auditoinnin kohteena oleva yritys pystyy osoittamaan, että sen kohdalla pakko- tai lapsityön riski on alhainen. Jos näin on, jäljitettävyyssertifikaatin haltijaa ei auditoida työolojen osalta. Jäljitettävyyssertifikaatin haltijoiden kohdalla MSC:n hyväksymiä työolojen proxy-auditointeja ovat Amfori BSCI, Sedex Smeta ja SA8000.
Tekeekö kolmas osapuoli päätöksen auditoitavan kohteen vaatimusten­mukaisuudesta?Kyllä

 

 
Edellyttääkö järjestelmä auditointiyritysten akkreditointia?Kyllä. Akkreditoinnin suorittaa Assurance Services International (ASI).
Edellyttääkö järjestelmä akkreditointikriteerinä, että auditointia suorittavilla tahoilla on käytössä oma ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuus­velvoiteprosessi? Ei
Jos järjestelmä ei edellytä auditointiyritysten akkreditointia, mitä muita toimenpiteitä sillä on käytössä auditointien laadun varmistamiseksi?N/A
Rajoitetaanko saman tahon tekemien peräkkäisten auditointien määrää?Ei kalastusyritysten auditointien osalta. Muiden arvoketjun toimijoiden kohdalla auditointiyrityksen tekemien auditointien määrää ei ole rajoitettu, mutta auditoijia tulee kuitenkin kierrättää niin, että yksikään auditoija ei suorita enempää kuin kuusi perättäistä auditointia per asiakas.
Kuinka kauan auditointi/sertifiointi on voimassa?Kalastusyritysten kohdalla 5 vuotta. Jäljitettävyyssertikaatti on voimassa 3 vuotta.
Teetetäänkö paikan päällä tehtäviä seuranta-auditointeja?Kyllä
Onko seuranta-auditointien joukossa yllätysauditointeja?Ei kalastusyritysten kohdalla. Muuhun arvoketjuun kuuluvien toimijoiden kohdalla auditointiyritysten tulee tehdä yllätysauditointeja 1 prosenttiin niiden auditoimista jäljitettävyyssertifikaatin haltijoista.
Kuuluuko auditointiprosessiin työntekijöiden tai muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien haastatteluja? Toteutetaanko työntekijä­haastatteluja on-site vai off-site?Kalastusyritysten kohdalla työolot eivät kuulu auditointien piiriin. Työolot kuuluvat auditointien piiriin vain muuhun arvoketjuun kuuluvien toimijoiden kohdalla, paitsi jos ko. yritykset pystyvät osoittamaan, että niiden kohdalla pakko- tai lapsityön riski on pieni, jolloin niitä ei auditoida työolojen osalta. Työolojen auditoinnit tehdään ns. proxy-auditointeina. MSC:n hyväksymät työolojen auditoinnit (Amfori BSCI, Sedex Smeta ja SA8000) edellyttävät työntekijöiden haastattelemista.

 

 
Ovatko järjestelmän kriteerit julkisia?Kyllä
Onko auditointien teknisiä vaatimuksia koskeva implementointimanuaali julkinen?Kyllä
Onko kriteerien tulkinnan sisältävä auditoinnin implementointimanuaali julkinen?Kyllä
Jaetaanko auditointien tulokset työntekijöiden ja muiden vaikutusten kohteena olevien ryhmien kanssa? Ei
Ovatko auditointiraportit tai auditointien tulokset julkisia?Kalastusyritysten kohdalla kyllä. Muuhun arvoketjuun kuuluvien toimijoiden kohdalla ei.
Ovatko tiedot auditoinnin läpäisseistä yrityksistä/tuottajista julkisia?Kyllä
Julkaiseeko järjestelmä vuosittain numeerista tietoa siitä moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit?Kyllä, järjestelmän verkkosivustolla on saatavilla ajantasaista tietoa sertifikaatinhaltijoiden statuksesta (valid, invalid, in-assessment, certified).
Onko auditoijille annettu ohjeet siitä miten heidän tulee toimia jos he havaitsevat auditointivierailun aikana laittomuuksia tai rikokseen viittaavaa toimintaa? Ilmoitetaanko tällaisesta toiminnasta aina viranomaisille?Auditoijille on olemassa ohjeistus, mutta viranomaisia ei informoida automaattisesti.

 

 
Edellytetäänkö auditointien kohteena olevilta yrityksiltä omaa, niiden arvoketjuun suuntautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta? Kysymys ei koske alkutuotantoa.N/A 
Suositteleeko tai edellyttääkö järjestelmä auditointeja/sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä (esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai sertifioitujen/auditoitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä)?Ei
Edistetäänkö järjestäytymisvapautta aktiivisesti?Ei. Kalastusyritysten kohdalla kriteerit eivät kata työelämän oikeuksia. Muun arvoketjun osalta kriteerit kattavat vain pakko- ja lapsityön.
Edellytetäänkö elämiseen riittävää palkkaa? Jos kyllä, miten kriteeriä implementoidaan?Ei. Kalastusyritysten kohdalla kriteerit eivät kata työelämän oikeuksia. Muun arvoketjun osalta kriteerit kattavat vain pakko- ja lapsityön.
Mukautetaanko kriteereitä/auditointeja riskiperusteisesti esimerkiksi maakohtaisten riskien perusteella?
Työolot kuuluvat auditointien piiriin vain merenelävistä valmistettujen tuotteiden arvoketjuun kuuluvien jäljitettävyyssertifikaatin haltijoiden kohdalla. Työolojen osalta auditoinnit tehdään ns. proxy-auditointeina paitsi jos yritykset pystyvät osoittamaan, että niiden kohdalla pakko- tai lapsityön riski on pieni, jolloin niitä ei auditoida työolojen osalta. Osa MSC:n hyväksymistä proxy-auditoinneista mukauttaa kriteereitä/auditointeja riskien perusteella.

 

 
Onko järjestelmällä auditoitujen/sertifioitujen raaka-aineiden seurantaa koskeva chain of custody -standardi?Massabalanssi, erilliskäsittely (segregation)
Kuinka suuri osa raaka-aineista on oltava kriteerien mukaisia, jotta tuotteesta voidaan tehdä vastuullisuusväittämiä?Vähintään 95 prosenttia

 

 
Mitä tukitoimenpiteitä järjestelmällä on käytössä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä?MSC auttaa kalastusyrityksiä, joita ei vielä ole sertifioitu, vastaamaan MSC:n vaatimuksiin erilaisin työkaluin (Fisheries Improvement Projects). Jo sertifioidut yritykset voivat myös hakea MSC Ocean Stewardship -rahastosta projektiavustusta hankkeisiin, jotka keskittyvät suojelemaan merien monimuotoisuutta.
Seuraataanko järjestelmän aikaansaamia laajempia vaikutuksia systemaattisesti? Onko vaikutusten arviointiin asetettu mittareita?Kyllä, MSC seuraa sen vaikutuksia 22 indikaattoria vasten. Uhanalaisten ja erittäin uhanalaisten sekä suojeltujen kalalajien status sekä MSC-merkin tunnettavuus kuluttajien keskuudessa ovat esimerkkejä MSC:n käyttämistä indikaattoreista; indikaattorit eivät kata sosiaalisia näkökohtia. MSC on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät, että järjestelmillä on käytössä prosessit vaikutustensa seuraamiseksi sekä niiden tekijöiden tunnistamiseksi, joiden johdosta järjestelmä joko on saavuttanut tai ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Prosessi tarjoaa tietoa järjestelmän kehittämiseen.
 
Onko järjestelmässä päästöraportointia, päästövähennyksiä tai muita ilmastoa koskevia vaatimuksia? Ei
Onko järjestelmässä biodiversiteetin suojelua ja/tai metsäkadon torjuntaa koskevia vaatimuksia?Kyllä. Kriteerit pyrkivät varmistamaan, että kalastettavien lajien kannat pysyvät terveinä ja tuottavina ja että ekosysteemien muut lajit ja elinympäristöt pysyvät elinvoimaisina.
 
Jos haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan voivatko ostajat osallistua korjaaviin toimenpiteisiin, ts. tarjoaako järjestelmä jäljitettävyyden takaisin auditoiduille/sertifioiduille tiloille/tuotantolaitoksille?MSC:n avulla jäljitettävyys on usein (mutta ei aina) mahdollista myös massabalanssitoimitusketjuissa. Järjestelmä ei jaa tietoa poikkeamista ostajayritysten kanssa.
Vaatiiko järjestelmä, että haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista kärsineille ihmisille tarjotaan korjaavia toimenpiteitä (remedy)?
Ei
Mikä rooli työntekijöillä tai muilla vaikutusten kohteena olevilla ryhmillä on korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman toimeenpanon varmentamisessa? Ei roolia
Onko järjestelmällä itsellään käytössä ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi?Ei, mutta MSC on ISEALin jäsen ja täyttää ISEALin vaatimukset, jotka edellyttävät järjestelmää identifioimaan ja puuttumaan asioihin, jotka voivat haitata järjestelmän tavoitteiden saavuttamista. MSC:n tavoitteet liittyvät kuitenkin ekologiseen kestävyyteen.
Mitä ihmisoikeusriskejä järjestelmä on havainnut toimintaansa liittyen osana huolellisuusvelvoiteprosessiaan?N/A
Onko järjestelmällä käytössä valitusmekanismi, joka täyttää YK-periaatteissa asetetut kriteerit ei-juridisille valitusmekamismeille (ks. UNGP-periaate 31)? Järjestelmällä on käytössään valitusmekanismi, mutta se kattaa vain osan YK-periaatteissa asetetuista kriteereistä.